Yleistietoa vaikuttamisesta

Vaikuttaminen on aktiivista ja ennakoivaa toimintaa, jolla pyritään edistämään oman tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena voi olla esimerkiksi asumisyksikön saaminen paikkakunnalle. Vaikuttamista on myös edunvalvonta ja oikeuksien valvonta, jotka ovat enemmän nykytilan ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa tai oikeuksien toteutumisen seurantaa ja valvontaa.

”Autoimme kehitysvammaisia henkilöitä, jotka olivat tyytymättömia asumisen ja työtoiminnan suhteen. Otimme yhteyttä kunnan toimihenkilöön ja olimme mukana palaverissa, jossa sovittiin parempaa ratkaisua asumisyksikön kanssa.” Tukiliiton yhdistystoimija

Perinteisen edunvalvontatyön lisäksi yhdistykset voivat vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä asioihin pidemmällä tähtäimellä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistys tekee suunnitelmallista vaikuttamistyötä ja pyrkii vaikuttamaan asioihin jo suunnitteluvaiheessa – ei vasta ongelmien ilmaantuessa.

”Tavoitteena on vaikuttaa ennaltaehkäisevästi yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa esimerkiksi uusiin palveluihin ja palveluiden kehittämiseen liittyen.” Tukiliiton yhdistystoimija

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet on kirjattu perustuslakiin. Lisäksi esimerkiksi kuntalaki tukee kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia ja antaa myös yhdistyksille oikeuden tehdä kuntalaisaloitteen.

Vaikuttava yhdistys

Vaikuttava yhdistys on:

• Aktiivinen: Yhdistys, jolla on monenlaista toimintaa, houkuttelee uusia jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Aktiivinen toiminta lisää myös yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta.
• Resursseja: Yhdistys tarvitsee toimintaansa sekä rahaa, että tekijöitä. Mitä enemmän jäseniä ja aktiivitoimijoita yhdistyksessä on, sitä enemmän vaikuttamistyöhön on tekijöitä, joilla jokaisella on oma erityinen asiantuntijuutensa ja osaamisensa.
• Verkostoitunut: Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa kannattaa. Tällöin yhdistys voi jakaa resursseja ja monesti ideoitakin syntyy enemmän porukassa. Lisäksi vaikuttamisessa useamman yhdistyksen kannanotoilla voi olla enemmän painoarvoa.
• Tunnettu: Tunnetulla yhdistyksellä on enemmän painoarvoa ja mahdollisuuksia vaikuttamisessa. Näkyvyyden lisäämiseksi yhdistys voi esimerkiksi järjestää erilaisia tapahtumia ja markkinoida niitä aktiivisesti. Yhdistystoimijoiden kannattaa viestiä myös viranhaltijoille ja päättäjille yhdistyksestä ja sen toiminnasta.
• Edustajia vaikuttamiselimissä: Esimerkiksi vammaisneuvostossa olevan edustajan kautta yhdistys saa tietoa ajankohtaista asioista sekä helpommin oman näkemyksensä mukaan suunnitelmiin ja päätöksentekoon.

”Vaikuttamistyötä edistää hyvät henkilökohtaiset kontaktit ja osallistuminen kunnallispolitiikkaan sekä vammaisneuvostotyö. Mitä enemmän aktiivisia yhdistystoimijoita, sitä parempi.”  Tukiliiton yhdistystoimija

Yhdistys voi käyttää vaikuttamistyössä sekä virallisia että epävirallisia vaikuttamisen keinoja

Virallista vaikuttamista on:

• Äänestäminen vaaleissa
• Kuntalais- tai kansalaisaloitteiden laatiminen
• Vammaisneuvostossa toimiminen
• Kunnan järjestämiin suunnitteluryhmiin osallistuminen
• Päätöksistä valittaminen

Epävirallista vaikuttamista on:

• Kampanjoiden, tapahtumien ja mielenosoitusten järjestäminen
• Asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun
• Keskustelujen käyminen ja tiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa
• Tiedon jakaminen
• Kirjoittaminen paikallislehteen
• Suorat yhteydenotot luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin

”Valitukset ja kantelut harvoin auttavat. Yhteistyöllä voi paremmin onnistua.” Tukiliiton yhdistystoimija

Vaikuttamisen suunnittelu

Tuloksellinen vaikuttamistyö vaatii suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Yhdistyksen kannattaa laatia vaikuttamissuunnitelma osaksi toimintasuunnitelmaa. Vaikuttamissuunnitelma on hyvä laatia myös yksittäisistä vaikuttamistoimista. ​Vaikuttamissuunnitelma auttaa jäsentämään vaikuttamista, mutta se toimii myös keskustelun ja suunnittelun apuväline​enä.

Vaikuttamistyötä suunniteltaessa kannattaa käydä yhdessä läpi seuraavia asioita:

• Vaikuttamisen keskeinen sisältö ja tavoite: Mitä asia koskee ja mitä yhdistyksenne haluaa tavoitella?
• Viestin muotoilu ja visuaalinen ilme: Miten ilmaisette asian lyhyesti ja ymmärrettävästi? Minkälainen visuaalinen ilme tukee asiasta viestimistä?
• Vaikuttamisen kohde: Mikä on se taho, johon yhdistyksenne pyrkii vaikuttamaan?
• Viestintäkanavien ja -keinojen valinta: Mitä viestintäkanavia kohderyhmänne seuraa ja mitä viestinnän keinoja kannattaa käyttää?
• Aikataulu: Mikä on oikea ajoitus? Milloin asiasta kannattaa viestiä eteenpäin?
• Työnjako: Kuka on vastuussa viestinnästä? Miten muut osallistuvat?

Vaikuttaminen verkostoissa

Yhdistysten paikallinen ja alueellinen vaikuttaminen on tärkeää ja vaikuttaminen on aina tehokkaampaa yhdessä. Yhdistysten kannattaakin vaikuttaa kehitysvamma-alan asioihin yhteistyössä muiden Tukiliittoon kuuluvien paikallisyhdistysten, tukipiirin, alueellisen vaikuttamistyöryhmän kuin Tukiliitonkin kanssa. Myös muut paikalliset verkostot ja järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita yhdistyksille vaikuttamisessa.

Yhteisesti asioiden esille nostaminen ja vieminen eteenpäin on järjestöverkostona tehokkaampaa ja sille saa enemmän painoarvoa kuin yksittäisinä yhdistyksinä.

Tärkeitä verkostoja, joihin kannattaa yhdistysten hakeutua mukaan:

• alueelliset järjestöverkostot tai yhdistysten yhdistykset
• järjestöneuvottelukunnat tai vastaavat viralliset toimielimet
• kunnan ja hyvinvointialueen vammaisneuvostot tai vammaisneuvostojen verkosto sekä vammaisneuvostojen neuvottelukunnat
• muihin avoimiin yhdistysten verkostoihin, liittyen järjestöyhteistyön tiivistämiseen kunnassa tai hyvinvointialueella

Verkostoitumalla yhdistys:

• saa laajemmmin kokemustietoa asiasta
• voi saada asialleen tukea myös yhdistyksen ulkopuolelta
• voi jakaa myös mahdollisia resursseja verkostossa toimivien kesken
• voi lisätä yhdistyksen näkyvyyttä
• saa useamman yhdistyksen tekemällä kannanotolla enemmän painoarvoa ja vaikuttavuutta