Vaikuttaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla

Palvelut ja niihin vaikuttaminen on jakaantunut kuntien ja hyvinvointialueen kesken

Vuoden 2023 alusta yhteiskunnan järjestämät palvelut jakaantuivat kunnan ja hyvinvointialueiden kesken. Tärkeä kuntayhteistyön ja kuntaan vaikuttamisen vastuu säilyy paikallisilla ja alueellisilla tukiyhdistyksillä niin kuin ennenkin niiden palveluiden osalta, jotka jäävät kuntien vastuulle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta vaikutetaan jatkossa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueittain on Tukiliiton jäsenyhdistystoimijoidemme tueksi perustettu kehitysvamma-alan vaikuttamistyöryhmiä tai -verkostoja. Näiden nimeämisessä on tehty yhteistyötä alueen tukiyhdistysten ja -piirin kanssa.  Vaikuttamistyöryhmistä lisää Vaikuttamistyöryhmät tukevat alueellista vaikuttamista -sivulta. Alueellinen yhteistyö on tärkeää alueen tukiyhdistysten ja vaikuttamistyöryhmien välillä, että tieto kulkee ja vaikuttamisentarpeet havaitaan oikea-aikaisesti.

Tulevaisuudessa vaikuttamistyötä tehdään enenevissä määrin verkostoissa, myös kuntatasolla. Verkostoissa vaikuttamalla yhdistys voi edistää asioiden etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista laajemmalla volyymillä ja rintamalla. Yhteisesti asioiden esille nostaminen ja vieminen eteenpäin on järjestöverkostona tehokkaampaa ja sille saa enemmän painoarvoa kuin yksittäisinä yhdistyksinä.

Hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluja ovat esimerkiksi:

• perusterveydenhuolto
• erikoissairaanhoito
• hammashoito
• sosiaalihuolto
• vammaispalvelut
• mielenterveys- ja päihdepalvelut
• ikääntyneiden asumispalvelut

Kunnat vastaavat jatkossakin kaikista muista peruspalveluista. Näitä on muun muassa:

• varhaiskasvatus palvelut
• opetuspalvelut
• liikuntapalvelut
• kulttuuri- ja sivistyspalvelut
• elinvoima- ja työllisyyspalvelut
• kaavoitus ja maankäyttö

Kunnan ja hyvinvointialueen vastuulle kuuluu jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen niiden palvelukokonaisuuksien osalta, joista he vastaavat. Tämän takia kuntien ja hyvinvointialueen on tärkeää tehdä jatkossa yhteistyötä. Yhteistyön painopiste on palveluiden rajapinnassa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (hyte). Tämä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Rajapinnalla tarkoitetaan niitä palveluita, joissa tarvitaan sekä kunnan että hyvinvointialueen järjestämiä palveluita. Esimerkiksi moniammatillista yhteistyö tehdään kuntien varhaiskasvatus- tai opetuspalveluissa. Järjestöjen vaikuttamistyötä tarvitaan sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla että näiden rajapinnassa. Yhteistyö toimii palveluiden käyttäjien etujen mukaisesti ja niiden parantamiseksi. Yhdistysten vaikuttamistyötä tarvitaan sekä kunnissa että hyvinvointialueilla myös laaja-alaisesti saavutettavuuden parantamiseksi.

 

Vaikuttaminen

Kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään kehitysvammaisia ihmisiä sekä heidän läheisiään koskevia asioita. Yhdistykset ja yhdistysten yhteistyönä vaikuttamistyöryhmät voivat omalla toiminnallaan edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä asemaa ja oikeuksia sekä erilaisten palveluiden saavutettavuutta. Yhdistyksillä on usein paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kunnan päätöksentekoon kuin yksittäisellä henkilöllä.

Vaikuttamisessa on tärkeää tietää vaikuttamisen keinoista, mutta myös perusasiat kunnan ja aluevaltuustojen toiminnasta ja päätöksenteosta. Näitä ovat muun muassa toimielimet, päätöksentekoprosessi sekä keskeiset suunnitelmat.

Kaikille avoimet mahdollisuudet vaikuttaa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet voivat liittyä valmisteilla oleviin asioihin kuten esimerkiksi kunnassa kouluverkkouudistuksiin tai asuinalueiden kehittämiseen ja hyvinvointialueella palveluverkkoselvityksiin tai palveuiden kehittämiseen. Lisäksi molemmillä tahoilla voi olla myös yleisiä asiakasraateja, jotka osallistuvat palveluiden kehittämiseen ja asioiden valmisteluun.

Hyvinvointialuita on velvoitettu lakisääteisesti osallistamaan hyvinvointialueen asukkaita sen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Myös useissa kunnissa valmisteilla tai suunnitteilla oleviin asioihin voidaan kysyä kuntalaisten näkemyksiä kyselyjen ja haastattelujen avulla. Lakien mukaan kunnan/hyvinvointialueen asukkailla sekä kunnassa/hyvinvointialueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita alueen toimintaa koskevissa asioissa. Yksi keino vaikuttaa epävirallisemmin ja henkilökohtaisemmin on ottaa yhteyttä suoraan viranhaltijoihin ja päättäjiin ja käydä heidän kanssa keskustelua. Yhdistyksen on tärkeää pyrkiä tekemään yhdistys tunnetuksi kunnassa ja luomaan pysyviä yhteistyömuotoja kunnan kanssa, jolloin henkilöiden vaihtuessa myös yhdistyksen vaikutusmahdollisuudet säilyvät ennallaan. Sama pätee hyvinvointialueella – vaikuttamistyöryhmän tunteminen on etu viedä asioita eteenpäin ja päästä mukaan erilaisiin hyvinvointialueen yhteistyökuvioihin.

Kunnan ja hyvinvointialueen keskeiset toimielimet

Vaikuttamisen keskeiset toimielimet ovat kunnanvaltuusto/aluevaltuusto, kunnanhallitus/aluehallitus, lautakunnat tai jaokset sekä vaikuttamistoimielimet. Päätöksentekoon kannattaa pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kunnanvaltuusto/aluevaltuusto käyttää alueellaan ylintä päätösvaltaa, tekee strategiset linjaukset ja vastaa kunnan/hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Se päättää muun muassa strategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta- ja suunnitelmasta.

 Kunnanhallitus/aluehallitus vastaa kunnan/hyvinvointialueen hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kunnan/hyvinvointialueen etua, edustaa kuntaa/hyvinvointialuetta ja käyttää sen puhevaltaa. Hallituksen kokouksissa käsiteltäviä asioita voi seurata kunnan/hyvinvointialueen internetsivuilta löytyvistä esityslistoista ja pöytäkirjoista. Tällöin saa tiedon valtuuston päätettäväksi tulevista asioista ajoissa ja vaikuttamiselle jää tarvittaessa enemmän aikaa.

Lautakunta tai jaos valmistelee ja päättää sille osoitetut asiat, minkä lisäksi se valmistelee hallitukselle ja valtuustolle lautakunnan/jaoksen hallinnonalaan kuuluvat asiat. Lautakunnan/jaoksen alaiset viranhaltijat valmistelevat ja esittelevät päätettävät asiat lautakunnalle/jaokselle sekä vastaa päätettyjen asioiden toimeenpanosta. Vaikuttamisen tilanteessa yhdistys voi pyrkiä tuomaan tärkeää kokemukseen ja omaan asiantuntijuuteen pohjautuvaa tietoa lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten tietoon. Viesti kannattaa suunnata aina koko lautakunnalle sekä valmistelevalle viranhaltijalle.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä ovat vammais- ja vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Näiden asettamisesta sekä toimintaedellytyksistä vastaa kunnan/aluevaltuusto. Vaikuttamistoimielinten tehtävänä on vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon kunnan/hyvinvointialueen eri hallinnon aloilla. Vammaisneuvosto voi esimerkiksi tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja. Tavoitteena on vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen sekä vammaisnäkökulman huomiointi erilaisia päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä.

Keskeiset suunnitelmat ohjaavat kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa sekä taloutta.

Keskeisiä kuntien ja hyvinvointialueiden suunnitelmia ovat kunta/aluestrategia (nimitykset voivat vaihdella), vuodeksi tehtävä talousarvio sekä useammaksi vuodeksi tehtävä taloussuunnitelma. Kunta/aluestrategia on toiminnan pohja. Lisäksi kunnissa/hyvinvointialueilla toteutetaan kerran valtuustokaudessa tehtävä ja vuottain päivitettävä hyvinvointikertomus. Kunnissa tehdään lisäksi kerran valtuustokaudessa toteutettava kaavoituskatsaus, josta käy ilmi vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat. Hyvinvointialueilla toteutetaan valtuustokausittain hyvinvointialueen asukkaiden osallisuutta todentava osallisuusohjelma.