Tuki paikalliseen vaikuttamiseen
Yhdessä valmistautumista ja voimaa paikalliseen vaikuttamiseen
nuorille ja aikuisille.
Puoli vuotta kestävä ryhmätapaamisten ja tavoitteellisen yksilöllisen tuen jakso, jossa harjoitellaan vaikuttamisen taitoja ja osallistutaan kuntalaisen tai palvelunkäyttäjän roolissa vaikuttamistilaisuuksiin. Vaikuttaminen voi liittyä elinympäristön tai kotikunnan ja maakunnan palveluiden kehittämiseen.
Ryhmässä harjoitellaan omien näkemysten ja palvelukokemusten kertomista. Osallistujat oppivat edustamaan muidenkin palvelunkäyttäjien tai asukkaiden mielipiteitä. Osallistujat suunnittelevat tuetusti itse vaikuttamisen aiheet ja tavat.
Käyttötarkoitus
Voimaantumiseen ja harjaantumiseen kokemustietoa hyödyntävänä vaikuttajana nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea yhdenvertaiseen osallistumiseen.
Toiminnalla tuetaan asiakas- ja asukasosallisuuteen sekä torjutaan yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä.
Tavoitteena on, että kokemustieto huomioidaan elinympäristön ja palveluiden kehittämisessä.
Kehittäjät
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Aarne ja Aune -hanke (STEA 2018–2021/Arvokas-avustusohjelma).
Hanke kehittää arjen taitoja ja osallisuutta vahvistavaa ryhmätoimintaa nuorille ja aikuisille sekä tukea elinympäristön ja palveluiden kehittämiseen osallistumiseen.
Toteutus
Ryhmän kokoaminen
1. Ryhmä saa alkunsa paikallisesta tai alueellisesta vaikuttamisen tarpeesta. Tarve voi tulla tietoon suoraan aktiivisilta kuntalaisilta tai palvelunkäyttäjiltä tai esimerkiksi paikallisyhdistykseltä. Tarve voi liittyä esimerkiksi palvelun laadun ongelmiin, saavutettavuuteen, asiakaslähtöisyyteen tai haluun muuttaa olemassa olevia käytäntöjä. Toisaalta vaikuttajien ryhmä voidaan koota esimerkiksi kunnan käynnistämän palveluiden kehittämisprosessin ympärille.
2. Kokoa ryhmään 4–6 yhteisiin asioihin vaikuttamisesta kiinnostunutta osallistujaa, joilla on omakohtainen ja tuore kokemus ryhmän vaikuttamisen aiheesta. Aiempaa vaikuttamisen kokemusta ei välttämättä tarvita.
3. Hyödynnä ryhmän kokoamisessa paikallisia yhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Lähityöntekijöiden ja jalkautuvan markkinoinnin avulla voit löytää ryhmään ihmisiä, joita yleismarkkinointi ei tavoita.
Ryhmän aloitus ja vaikuttamissuunnitelma (1–3 tapaamiskertaa)
1. Järjestä aloitustapaaminen ja tue osallistujia tutustumisessa ja ryhmän toimintatavoista sopimisessa.
2. Selvitä osallistujien pohjatiedot ja kokemus vaikuttamisesta. Käykää vaikuttamiseen liittyviä perusasioita läpi tarpeen mukaan 1–3 aloituskerralla tai osallistukaa aluksi sinun tai muun tahon järjestämään vaikuttamiskoulutukseen.
3. Virittäytykää ryhmän vaikuttamisen aiheeseen omien (palvelu)kokemusten pohtimisen, tukikuvien, lehtiartikkelien tai muun käytettävissä olevan pohjatiedon avulla. Huolehdi, että valmiiksi kokoamasi pohjatieto on selkeää ja ymmärrettävää.
4. Tunnista ryhmän yhteisiä ja osallistujien yksilöllisiä tavoitteita ja ajatuksia. Anna tietoa ja vaihtoehtoja sekä kannusta oman mielipiteen kertomiseen.
5. Tue alustavan vaikuttamissuunnitelman tekemisessä: Miten määrittelemme ja rajaamme vaikuttamisen aihetta? Miten lähdemme vaikuttamaan asiaan? Kuinka valmistaudumme yhdessä vaikuttamisen tekoon tai tilaisuuteen? Kuinka selvitämme kokemuksia myös muilta palvelunkäyttäjiltä tai asukkailta, joita asia koskee?
6. Tavoitesuuntautumisesta huolimatta muista myös ryhmän voimavaroja lisäävä ja vertaistuellinen merkitys: vaalikaa mukavaa yhdessä tekemisen tunnelmaa, vaihtakaa kuulumisia ja kahvitelkaa.
Ryhmätapaamiset ja vaikuttamiseen valmistautuminen (1–5 tapaamiskertaa)
1. Varaudu järjestämään ryhmän vaikuttamisen tavoitteista riippuen 1–5 valmistautumistapaamista kutakin vaikuttamisen tekoa kohden. Esimerkiksi avoimeen tiedotustilaisuuteen osallistuminen vaatii vähemmän valmistautumista kuin seminaaripuheenvuoro tai palveluiden yhteiskehittämisen prosessi, johon osallistujat tuovat panoksensa muitakin palvelunkäyttäjiä edustavina kokemusasiantuntijoina.
2. Työskennelkää käytännönläheisesti, osallistujien omaan elämään ja (palvelu)kokemuksiin pohjaten. Sinun tehtäväsi on kuljettaa keskustelua kysellen ja tietoa antaen, kertoa vaihtoehdoista ja selventää asioiden syy-seuraussuhteita.
3. Kokoa osallistujien kokemuksia ja ajatuksia yhteen. Mitä ajattelemme aiheesta? Miksi aiheeseen on tarpeen vaikuttaa?
4. Sopikaa käynti tai tapaaminen, jossa keskustelette vaikuttamisen aiheesta muidenkin kanssa, joita asia koskee.
Vaikuttamisen teot ja tilaisuudet
1. Tähtäimessänne oleva vaikuttamisen teko voi olla esimerkiksi asiakaskyselyn täyttäminen, kannanotto tai mielipidekirjoitus lehdessä. Toisaalta se voi olla lobbaustapaaminen asiaan liittyvien toimijoiden, viranhaltijoiden tai päättäjien luona, osallistuminen asukkaille tai palvelunkäyttäjille suunnattuun tilaisuuteen tai yhteiskehittämisen prosessi, johon hakeudutte mukaan palvelunkäyttäjinä. Vaikuttamisen tapa voi olla myös kokemuspuheenvuoro tai -video esimerkiksi seminaarissa tai keskustelutilaisuudessa. Vaalien alla kannattaa hyödyntää mahdollisuudet ehdokkaiden tapaamiseen (ks. vinkkejä vaikuttamiseen).
2. Jos osallistutte vaikuttamistilaisuuteen, käykää ennakkoon läpi vaikuttamistilaisuuden kulku ja teidän roolinne tilaisuudessa.
3. Aina koko ryhmä ei voi osallistua, vaan valitsee tilaisuuteen edustajansa. Ryhmän tai sen edustajan on tärkeää muistaa, että se usein edustaa vielä laajemman joukon mielipiteitä. Siksi mielipiteet on tärkeää muodostaa ja kokemustieto koota yhdessä ennakkoon.
4. Keskustele ennakkoon tilaisuuden järjestäjän kanssa saavutettavuudesta tai osallistukaa ryhmän kanssa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuden järjestelyjen suunnitteluun. Esimerkiksi selkeät esitysmateriaalit, rauhallinen etenemistahti ja kuvien käyttö keskustelun tukena helpottavat kaikkien mahdollisuuksia aitoon osallistumiseen.
5. Sopikaa, miten tuet osallistujia vaikuttamisen tilaisuudessa. Tee tarpeen mukaan muistiinpanoja ja ota valokuvia. Ne auttavat tilaisuuden purkamisessa jälkikäteen.
Purkaminen ja jatkosuunnitelmat (1–2 tapaamiskertaa)
1. Kokoontukaa käymään läpi ja arvioimaan vaikuttamisen tekojanne. Miltä vaikuttaminen tuntui? Miten onnistuimme? Saimmeko äänemme kuuluviin? Oliko näkemyksillämme vaikutusta? Miten seuraamme vaikutuksia myöhemmin?
2. Keskustelkaa, onko asiaan vaikuttamista tarpeen tai mahdollista jatkaa. Miten? Tässä vaiheessa osallistujat ovat usein voimaantuneet ja esiin voi nousta ajatuksia jatkovaikuttamisesta ja myös uusia vaikuttamisen toiveita ja tarpeita. Keskustelkaa mahdollisuuksista tarttua niihin koko ryhmänä, pienempänä ryhmänä tai yksilöä tukien. Huomioi tässä omat resurssisi ja muu mahdollinen tuki (ks. arvointi ja jatkopolut sekä jälkituki).
Arviointi ja jatkopolut
1. Toteuta jokaisen osallistujan kanssa ryhmän loppuvaiheessa arviointikeskustelu, jossa osallistuja arvioi henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista, toiminnasta saamaansa hyötyä ja ryhmään osallistumisen tuomia muutoksia itsessään ja elämässään.
2. Keskustele edellisten pohjalta osallistujan jatkotoiveista ja -tavoitteista sekä niiden toteutumisen edellyttämästä tuesta. Suunnitelkaa yhdessä, kuka tai mikä taho tukee osallistujaa aktiivisessa kansalaisuudessa ryhmän työskentelyn päättyessä tai satunnaistuessa.
Jälkituki
1. Hahmota koko ryhmäjakson ajan osallistujien elämänyhteyksiä. Kuka tai mikä taho voi olla osallistujan tuki aktiivisessa kansalaisuudessa ja vaikuttamisessa toiminnan päättymisen jälkeen? Millainen on sinun tai taustaorganisaatiosi mahdollisuus tukeen jatkossa?
2. Hyödynnä jatkopolkujen järjestämisessä läheisten, lähityöntekijöiden, osallisuutta tukevien palveluiden (erityisesti henkilökohtainen apu, asumisen ohjaus) sekä yhdistysten vapaaehtoisten potentiaali.
Kysy lisää
Anne Vuorenpää
Hankepäällikkö
Puhelinnumero: 040 6418 025
Sähköposti: anne.vuorenpaa@tukiliitto.fi
Tehtäviini kuuluvat
Pohjois-Suomen Elämä omaksi -hanke (ESR)
ja aikuistyö.
Annan polku työelämään
Anna Valkama on ammatiltaan kokemusasiantuntija, joka aloitti työnsä Kehitysvammaisten Tukiliitossa helmikuussa 2020. Työsuhdetta edelsi...
Lue lisää aiheesta Annan polku työelämään