Mikä on kiellettyä syrjintää?
Epäyhdenvertaisen kohtelun lisäksi kiellettyä syrjintää on esimerkiksi kohtuullisten mukautusten tekemättä jättäminen.
Yhdenvertaisuuslaissa kielletty välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn johdosta epäsuotuisammin kuin muita vastaavassa (vertailukelpoisessa) tilanteessa olevia. Välittömän syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää on ensinnäkin välillinen syrjintä, eli näennäisesti yhdenvertainen kohtelu, joka johtaa tosiasiallisesti syrjivään lopputulokseen.
Välillinen syrjintä ilmenee usein siten, että tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden on tosiasiassa muita vaikeampi täyttää jokin asetettu edellytys tai että tietyn palvelun toteuttamisella valitulla tavalla on kielteisiä vaikutuksia nimenomaan ja vain tiettyyn ryhmään kuuluville henkilöille. Erilainen kohtelu voi olla kuitenkin yhdenvertaisuuslain mukaisesti oikeutettua, jos siihen johtavalla säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite, ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Joillekin ihmisryhmille voidaan esimerkiksi perustellusti antaa erilaisia alennuksia ja etuisuuksia.
Kielletyn syrjinnän muotoja
Henkilön ihmisarvoa loukkaava häirintä on niin ikään yksi yhdenvertaisuuslaissa kielletty syrjinnän muoto. Ihmisarvoa loukkaavassa häirinnässä on kyse siitä, että henkilön ihmisarvoa esimerkiksi vamman vuoksi tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavalla käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Säännöksessä tarkoitettu ilmapiiri voi syntyä esimerkiksi esittämällä ihmisarvoa loukkaavia lausumia tai kiusaamalla muulla tavoin häirinnän kohdetta. Ihmisarvoa loukkaava häirintä voi kohdistua tietyn henkilön sijasta myös johonkin ihmisryhmään. Kyse voi olla esimerkiksi puheista, sähköpostiviesteistä, ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esille laittamisesta.
Laissa kiellettyä syrjintää on lisäksi kehottaminen syrjintään sekä vammaisten henkilöiden kohtuullisten mukautusten epääminen. Syrjintään voi syyllistyä ja usein syyllistytäänkin tahattomasti. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Esimerkiksi niin kutsuttuna läheissyrjintänä on kiellettyä syrjiä lapsen vanhempaa lapsen sairauden tai vamman vuoksi. Niin kutsuttu olettamaan perustuva syrjintä tarkoittaa puolestaan, että syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se syrjityksi tulleen henkilön todelliseen vai oletettuun ominaisuuteen. Vaikka henkilö ei siis esimerkiksi tosiasiassa sairastaisi tiettyä sairautta, häntä on lainvastaisesti syrjitty, jos häntä on oletetun sairauden vuoksi kohdeltu syrjivästi.