Työ ja työtoiminta (vanha)

Työn tekemiseen on erilaisia mahdollisuuksia.

Voit hakea palkkatyötä tai voit osallistua hyvinvointialueiden sosiaalitoimen järjestämään työtoimintaan tai päivätoimintaan.

Jos tavoitteesi on palkkatyöhön työllistyminen, voit saada tarvitessasi siihen työhönvalmentajan tukea. Kysy työhönvalmennuspalvelusta hyvinvointialueesi vammaispalveluiden sosiaalityöntekijältä tai toimintakeskuksen ohjaajilta.

Työtoimintana tehtävää työtä järjestetään hyvinvointialueen ylläpitämässä työ- ja toimintakeskuksessa. Toimintakeskuksissa järjestetetään myös päivätoimintaa, jossa ei tehdä varsinaisia työtehtäviä, vaan se on virikkeitä antavaa toimintaa.

Palkkatyö

Monet kehitysvammaiset ihmiset tekevät työtä työsuhteessa. Työllistymiseen on saatavissa tukea.

Perustoimeentulona useimmilla kehitysvammaisilla ihmisillä on Kansaneläkelaitoksen myöntämä työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläke ei estä palkkatyön tekemistä.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ei kuitenkaan tarkoita täyttä työkyvyttömyyttä. Räätälöidyssä työtehtävässä ja tarvittaessa työhönvalmentajan tukemana voi työntekijä antaa täyden työpanoksen.

Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi voi ansaita 976,59 e/kk vuonna 2024. Jos työtulot ylittävät ansaintarajan, pitää eläke jättää lepäämään.

Jos tarvitset toisen ihmisen tukea työllistymiseesi, voit kysyä tuetun työn työhönvalmennusta hyvinvointialueesi vammaispalveluista tai toimintakeskuksesta.

TE-palvelut ovat työnhaun tukena myös työkyvyttömyyseläkettä saaville.

Työtoiminta

Työtoiminnan muotoja ovat työkeskuksissa tehtävä työtoiminta sekä tavallisilla työpaikoilla järjestettävä avotyötoiminta.

Työtoiminta

  • Työtoiminnan muotoja ovat työkeskuksissa tehtävä työ(toiminta) sekä tavallisilla työpaikoilla järjestettävä avotyötoiminta.
  • Tyypillistä työkeskuksissa tehtävää työtä ovat tekstiili- ja puutyö sekä yrityksille alihankintana tehtävä kokoonpano- ja pakkaustyö.

Avotyötoiminta

  • Avotyötoiminta on työtoimintaa, jota järjestetään työ- ja toimintakeskusten ulkopuolella. Avotyötoiminnassa henkilö sijoitetaan erilaisiin tehtäviin esimerkiksi keittiö- ja siivousalalle, kaupan tai kiinteistöhuollon tehtäviin.

Työtoimintana tehdystä työstä ei makseta palkkaa, eikä siinä ole työsuhteen turvaa. Työtoimintaa järjestetään kehitysvammalain perusteella.

Päivätoiminta

Päivätoiminnan tarkoitus on tukea osallisuutta.

Työ- ja päivätoimintakeskuksissa järjestetään päivätoimintaa eniten tukea tarvitseville. Päivätoimintana tarjotaan muun muassa vuorovaikutustaitojen ja jokapäiväisen elämän taitojen harjoittelua, luovaa toimintaa, ulkoilua ja muuta liikuntaa, opetusta, yksinkertaisia työtehtäviä ja virkistystoimintaa.

Päivätoimintaa järjestetään kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä ohjaa asiakkaaksi päivätoimintaan.

Kehitysvammalain mukaiset työ- ja päivätoiminnan palvelut määritellään asiakkaan tarpeista lähtevästi erityishuolto-ohjelmassa.

Käytännössä päivätoiminta kaipaa uudistustamista. Ainoana vaihtoehtona ryhmämuotoinen toiminta ei aina vastaa asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Päivätoiminnassa tulisi tarjota tukea, joka edistää asiakkaan mahdollistuutta tehdä omia valintoja ja elämänsuunnittelua sekä vahvistaa hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta.

Erityishuoltona järjestettyyn työ- ja päivätoimintaan liittyvät matkat ovat asiakkaalle maksuttomia.

Tämän sivun tieto koskee vanhaa lainsäädäntöä. Uutta lainsäädäntöä koskeva tieto on koottu pääsivulle Tuki ja neuvot.