Valmennus

Uuden vammaispalvelulain valmennusta (8 §) vastaavia palveluita on ollut jo aiemmin olemassa. Esimerkiksi kehitysvammalain perusteella on järjestetty ohjausta, kuntoutusta, toiminnallista valmennusta ja työhönvalmennusta. 

Valmennuksen luonne ja tarkoitus 

Valmennuksen ideana on tukea vammaisen henkilön vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä itsenäistä elämää. Tämä tapahtuu vahvistamalla henkilön omia sekä tarvittaessa hänen perheensä ja muiden hänelle läheisten henkilöiden taitoja ja toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on saada vammaisen henkilön omat kyvyt ja voimavarat mahdollisimman hyvin käyttöön.  

Valmennus on tapa tukea vammaista henkilöä saavuttamaan tavoitteensa. Lain esitöissä esimerkeiksi tilanteista, joihin valmennusta voi saada, on nostettu mahdollisuus muuttaa uuteen asuntoon tai uudelle paikkakunnalle, opiskella, harrastaa, tehdä päivittäisiä toimia, asua itsenäisesti, ilmaista itseään ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Valmennukseen sisältyy tavoitteellista tukea, ohjausta ja harjoittelua.  

Uuden vammaispalvelulain nojalla vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta, jos hän tarvitsee tukea  

• oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja taikka  
• toimiakseen elämässään tapahtuvassa muutostilanteessa tai valmistautuakseen tällaiseen tilanteeseen.  

Edellytyksenä on lisäksi, että vastaavaa valmennusta ei ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä apuvälinepalvelut. (Lääkinnällisestä kuntoutuksesta löytyy laajalti lisätietoa esimerkiksi julkaisusta lääkinnällisen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet.)  

Mihin asioihin ja tilanteisiin vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta? 

Valmennuksen tarkoitus on vahvistaa vammaisen henkilön itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä elämän muutostilanteissa. Itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi  

• kommunikaation ja vuorovaikutuksen taidot,  
• teknisten laitteiden ja digisovellusten käyttö,  
• ympäristön hahmottaminen ja liikkuminen erilaisissa toimintaympäristöissä,  
• ajan hahmottaminen,  
• kodinhoidon suunnittelu ja toteutus,  
• asiointi,  
• rahankäyttö ja  
• muut vastaavat toiminnot.  

Luettelo itsenäisessä elämässä tarvittavista taidoista ei ole kaiken kattava, vaan kyseeseen voivat tulla myös muut vastaavat tavanomaisesti itsenäisessä elämässä tarvittavat taidot. 

Alla on avattu luettelossa käytettyjä termejä esimerkkien avulla (perustuu sosiaali- ja terveysministeriön mietintöön StVM 52/2022): 

• kommunikaatio = taitoa välittää ja vastaanottaa viestejä, ilmaista itseään ja esittää mielipiteitä 
• vuorovaikutus = vastavuoroista yhdessä kommunikoimista ja ajatusten vaihtamista toisten ihmisten kanssa 
• teknisten laitteiden ja digisovellusten käytön valmennus = ohjausta ja tukea esimerkiksi tietokoneen tai älypuhelimen käyttämiseen sekä näiden laitteiden käytön harjoittelua 
• ympäristön hahmottaminen ja liikkuminen erilaisissa toimintaympäristöissä = ohjausta, tukea ja harjoittelua toimimiseen vieraassa ympäristössä, esimerkiksi oikean paikan löytämisessä, julkisen joukkoliikenteen käyttämisen opettelua tai harjoittelua 
• ajan hahmottaminen = kellonaikojen opettelua tai tukea ajan kulumisen ymmärtämisessä 
• kodinhoito = ruoanlaiton tai siivoamisen harjoitteleminen sekä näiden toimien suunnitteleminen ja toteuttaminen suunnitelmallisesti 
• asiointi = kaupassa käyminen tai viranomaisten kanssa asiointi 
• rahankäyttö = rahan arvon hahmottaminen, omien tulojen ja menojen hahmottaminen sekä rahankäytön suunnittelu.

Valmennus on tavoitteellinen ja määräaikainen palvelu, johon sisältyy:  

1) tiedollisten ja toiminnallisten taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu;  

2) viittomakielen opetus tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus;  

3) vammaisen henkilön toimintakyvyn, toimintaympäristön tai perhetilanteen muuttuessa taikka muissa vastaavissa elämän muutostilanteissa annettava tuki.  

Selityksiä: 

Tiedolliset taidot = tiedon vastaanottamiseen, tiedon käsittelemiseen ja muokkaamiseen (ajatteluun ja kieleen) sekä muistiin ja ongelmanratkaisuun liittyvät toiminnot 

Puhetta tukeva ja korvaa kommunikointikeino = viestintää, jossa käytetään esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia 

Elämän muutostilanteet = esimerkiksi päiväkodin, koulun tai opiskelun aloittaminen tai lopettaminen, muutto uuteen kotiin ja vammaisen lapsen syntymä perheeseen 

Tavoitteellisuus on valmennukseen liittyen olennainen sana. Lisäksi valmennus on tarkoitettu määräaikaiseksi palveluksi. Pysyvään tai pitkäaikaiseen tuen tarpeeseen täytyy vastata muilla palveluilla kuin valmennuksella. 

Lapsella on oikeus saada valmennusta silloin, kun kyseessä ei ole lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvä taitojen opettelu tai kun näiden taitojen oppiminen on viivästynyt lapsen vamman vuoksi. Valmennus voi auttaa lasta tai nuorta harjoittelemaan itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. 

Vammaisen henkilön perheen ja muiden läheisten oikeus valmennukseen 

Perheellä ja muilla läheisillä henkilöillä on oikeus saada osana vammaisen henkilön palvelua viittomakielen opetusta ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön ohjausta sekä valmennusta muutostilanteiden tukemiseksi, jos se on tarpeen vammaisen henkilön valmennukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi. Tämän on tarkoitus parantaa perheen vuorovaikutusta. Muuta valmennusta myönnetään perheelle ja läheisille harkinnanvaraisesti. 

Valmennus on siis suunnattu vammaiselle henkilölle itselleen, hänen perheelleen tai muille hänelle läheisille henkilöille. Perheenjäsenten lisäksi läheisiksi henkilöiksi luetaan kaikki, jotka ovat läheisesti ja tiivisti mukana vammaisen henkilön elämässä. Perheenjäseniksi lasketaan myös esimerkiksi isovanhemmat ja lapsuudenkodista pois muuttaneet sisarukset ja heidän lapsensa silloin, jos heillä on säännöllistä kanssakäymistä vammaisen henkilön kanssa. Yksittäistapauksissa muun muassa päiväkodin, koulun tai opiskelupaikan henkilökunta voi olla läheinen henkilö.  

Perheenjäsenille ja muille läheisille henkilöille annettavan valmennuksen tulee olla aina yhteydessä vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän tukemiseen.  

Valmennuksen toteuttaminen (8 §) 

Valmennuksen tavoitteet, sisältö, tarvittava määrä ja toteutustapa on arvioitava yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Tästä on tehtävä merkinnät asiakassuunnitelmaan.  Myös päätökseen on kirjattava valmennuksen sisältö, määrä ja toteutustapa ottaen huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta valmennuksesta sekä sen tavoitteista. Palvelun järjestäjän ja tuottajan on seurattava tavoitteiden toteutumista.   

Valmennusta antavaa henkilöä ei koske mitkään muodolliset pätevyysvaatimukset. Tästä huolimatta valmennuksen antajalla tulee olla vammaisen henkilön valmennuksen tavoitteiden, sisällön ja toteutustavan edellyttämä osaaminen.  Valmennus on tarvittaessa suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti kuntoutuksen, sekä opetuksen ammattilaisten kanssa.  Valmennusta voidaan toteuttaa henkilökohtaisena tai ryhmässä annettavana palveluna taikka osana muuta palvelua. Toteuttamistavan valinnan tulee tapahtua joustavasti huomioiden vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet. 

Vammainen henkilö saa tarvitsemansa kuljetukset valmennukseen liikkumisen tukena.