YK:n vammaissopimus

YK:n vammaissopimus on ihmisoikeussopimus, joka turvaa vammaisille henkilöille samat ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin.

Sopimus on 2000-luvun ensimmäinen ihmisoikeussopimus

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus on monella tavalla merkittävä virstanpylväs YK:n historiassa. Ensinnäkin sopimus on 2000-luvun ensimmäinen ihmisoikeussopimus. Toiseksi sen syntyprosessi oli ainutlaatuinen. Vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt osallistuivat sopimusneuvotteluihin ja sopimuksen kirjoittamiseen alusta loppuun saakka. Sopimus syntyi hyvässä yhteisymmärryksessä ennätystahdissa.

On toivottavaa, että sopimuksen täytäntöönpanoprosessi on samankaltainen: koko sopimuksen ajatuksena on, että vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen tulee aina olla mukana neuvottelemassa vammaisia henkilöitä koskevista asioista. Osallisuus on yksi sopimuksen keskeisistä periaatteista.

Kaikkien on tärkeää tietää, miten YK:n vammaissopimusta tulee lukea ja tulkita. Siksi tämän sivun alkupuolella käsitellään sopimuksen tarkoitusta, yleisiä periaatteita ja muita koko sopimuksen kattavia yleisiä artikloita. Sivun loppupuolella kerrotaan tarkemmin joistakin erityisesti kehitysvammaisille henkilöille merkittävistä artikloista. Sopimuksen sisältöön on mahdollista tutustua yksityiskohtaisemmin sivun lopusta löytyvän diasarjan avulla. Videoilla kehitysvammaiset henkilöt kertovat puolestaan itse unelmistaan, jotka kaikki liittyvät suoraan YK:n vammaissopimuksen kokonaisuuteen tai yksittäisiin artikloihin.

Sopimus muodostaa ehjän kokonaisuuden

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus on kokonaisuus, jonka kaikki artiklat liittyvät jollain tavalla toinen toisiinsa. Siksi sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, jotta saa täydellisen kuvan siitä, mikä sopimuksen todellinen merkitys vammaisille henkilöille on. Samalla, kun sopimus luo oikeuksia vammaisille henkilöille, se asettaa eritasoisia velvoitteita viranomaisille.

Sopimuksen artiklat 1-9 muodostavat sopimuksen perustan, sen ytimen, jonka valossa kaikkia muita artikloita ja koko sopimusta tulee tulkita.

  1. Sopimuksen tarkoitus
  2. Määritelmät
  3. Yleiset periaatteet
  4. Yleiset velvoitteet
  5. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
  6. Vammaiset naiset
  7. Vammaiset lapset
  8. Tietoisuuden lisääminen
  9. Esteettömyys

Sopimuksen sisältöartikloita ovat artiklat 10-31. Ne sisältävät oikeuksia ja asioita, joiden toteutumista valtion tulee edistää. Artiklat käsittelevät monia erilaisia tarpeita ja oikeuksia elämän kaikilta osa-alueilta.

  1. Oikeus elämään
  2. Vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat
  3. Yhdenvertaisuus lain edessä
  4. Oikeusjärjestelmän saavutettavuus
  5. Henkilön vapaus ja turvallisuus
  6. Vapaus kidutuksesta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta
  7. Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä
  8. Henkilön koskemattomuuden suojelu
  9. Liikkuminen ja kansalaisuuden vapaus
  10. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä
  11. Henkilökohtainen liikkuminen
  12. Sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti
  13. Yksityisyyden kunnioittaminen
  14. Kodin ja perheen kunnioittaminen
  15. Koulutus
  16. Terveys
  17. Kuntoutus
  18. Työ ja työllistyminen
  19. Riittävä elintaso ja sosiaaliturva
  20. Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään
  21. Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun
  22. Tilastot ja tietojenkeruu

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeuksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Sopimuksen merkitys

Sopimus on ratifioinnin jälkeen oikeudellisesti sitova. Ratifioinnilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina. Ratifiointi korostaa valtion velvollisuutta toimia oikeuksien edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi.

Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vahvasti vammaisten ihmisten arkeen, sekä palveluihin että kohteluun. Sopimus edellyttää muutosta asenteisiin ja tapaan, jolla vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. Vammaisten ihmisten pitää päästä päättämään itse omista asioistaan ja toimimaan aktiivisesti omassa elämässään.

Sopimus vahvistaa vammaisten ihmisten oikeuden nauttia kaikista ihmisoikeuksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Lisäksi sopimus konkretisoi, mitä eri ihmisoikeudet tarkoittavat vammaisten ihmisten elämässä.

Sopimuksen toimeenpanoa valvoo YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Se seuraa, kuinka sopimus on vaikuttanut vammaisten henkilöiden elämään. Seurannan keinoina ovat sekä sopimusvaltioiden laatimat raportit että yksilövalitukset. Suomi on hyväksynyt yksilö- ja ryhmävalituksia koskevan pöytäkirjan.

Suomi sai 7.4.2022 komitealta langettavan päätöksen henkilökohtaista apua koskevassa yksilövalitusasiassa. Voit lukea ratkaisun englanniksi täällä. Komitea katsoi, että Suomi oli rikkonut yhdessä ja erikseen vammaissopimuksen 5 ja 19 artikloita, kun tukea päätöksentekoonsa tarvitsevalle kehitysvammaiselle ihmiselle ei ollut järjestetty hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaista asumisen ratkaisua niin, että hän olisi voinut sopimuksen tarkoittamalla tavalla valita, missä ja miten hän asuu. Voit lukea ratkaisusta tarkemmin myös tällä Tukiliiton sivulla.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentit

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on hyväksynyt vammaissopimuksen artiklojen tulkintaa ja sisältöä avaavia ja tarkentavia yleiskommentteja (general comments). Yleiskommentit ovat tärkeitä työkaluja vammaissopimuksen toimeenpanossa ja soveltamisessa. Ne löytyvät englanniksi täältä. Suomeksi käännettyjä yleiskommentteja sekä tarkempaa tietoa kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta erityisen tärkeästä 19 artiklan yleiskommentista (yleiskommentti nro 5) löytyy tältä sivulta.

Sopimuksen syntyprosessi

  1. YK:n yleiskokous päätti sopimusneuvottelujen aloittamisesta 2001.
  2. Sopimusneuvottelut käytiin 2002–2006.
  3. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen 13.12.2006. Sopimuksen osapuolet hyväksyvät kukin erikseen allekirjoituksillaan sopimuksen sisällön.
  4. Suomi allekirjoitti sopimuksen 30.3.2007 ensimmäisten valtioiden joukossa.
  5. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 20 valtion allekirjoitettua sopimuksen 3.5.2008.
  6. Eduskunta hyväksyi 3.3.2015 sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain 373/2015 ja tasavallan presidentti vahvisti sen 10.4.2015.
  7. Ratifiointi tapahtui tallettamalla ratifiointiasiakirja YK:n pääsihteerin huostaan 11.5.2016, jolloin Suomi lopullisesti sitoutui sopimukseen.
  8. Sopimus ja valinnainen lisäpöytäkirja tulivat voimaan Suomessa 10.6.2016, eli 30 päivän kuluttua ratifiointiasiakirjan tallettamisesta.

Videosarja unelmista ja artikloista

Videosarjassa Jokainen valitsee unelmansa itse (7:37 min) kehitysvammaiset henkilöt kertovat unelmistaan ja siitä, mitä he odottavat YK:n vammaissopimukselta. Jokainen unelma liittyy johonkin artiklaan. Katso video:

Videosta on leikattu myös lyhyitä, tekstitettyjä klippejä:

Miksi YKn vammaissopimus on tärkeä? (1:33 min)   

Asun ja elän, missä haluan (2:19 min)

Teen omia juttujani yhdessä muiden kanssa (1:38 min)

Teen työtä, olen tarpeellinen ja rahani riittävät (2:27 min)

Sanon ja tulen kuulluksi, vaikutan asioihin (1:55 min)

Tarvitsen sitä, mitä muutkin ikäiseni (1:22 min)

Kaikki videot löytyvät myös YouTubesta, Tukiliiton tililtä, soittolistalta ’YK:n vammaissopimus’

Lisätietoa

Tukiliiton oikeuksienvalvonnan luento vammaissopimuksen soveltamisesta arjessa ja oikeuskäytännössä.

Invalidiliiton kokoaman sivun YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevasta sopimuksesta löydät täältä.

Lainsäädäntö

YK:n vammaissopimus, SopS 27/2016

YK:n vammaissopimus selkokielellä