Muutoksenhaku

Kuuntele

Viranomaisen kielteiseen päätökseen voi yleensä hakea muutosta. Viranomaisen toiminnasta voi myös tehdä muistutuksen tai kantelun.

Vammaispalveluita hakevalla on oikeus saada kirjallinen päätös sekä asianmukainen ohjaus muutoksenhakuun. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. Hallintolaki sääntelee tarkemmin hallintoasioiden käsittelyä.

Viranomaisen kielteiseen päätökseen voi yleensä hakea muutosta. Vammaispalvelulain mukaisista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja tämän jälkeen hakea tarvittaessa muutosta hallintotuomioistuimelta.

Viranomaisen toiminnasta voi myös tehdä muistutuksen tai kantelun.

Oikaisuvaatimus

Kaikkiin vammaispalvelulain perusteella tehtyihin päätöksiin saa vaatia oikaisua. Kyse on tällöin oikaisuvaatimuksen tekemisestä.

Viranomaisen tulee antaa esimerkiksi palvelua koskevasta päätöksestä hallintopäätös. Siinä tulee olla mukana kirjalliset oikaisuvaatimusohjeet. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisua saa vaatia se henkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kehitysvammaisen tai vastaavaa tukea tarvitsevan henkilön pitäisi tehdä oikaisuvaatimus yksin. Se voi aivan hyvin tapahtua vammaisen henkilön ja läheisen ihmisen yhteistyössä.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muista lähettää valitus annetussa määräajassa tai muutoin sitä ei käsitellä.

Oikaisuvaatimus suunnataan sille viranomaiselle, joka on tehnyt päätöksen. Oikaisuvaatimuksen tulee olla kirjallinen. Siinä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen

Tarvittaessa oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea vielä muutosta hallintotuomioistuimesta. Viranomaisen pitää sisällyttää päätöksen mukaan valitusosoitus. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet muutoksenhakuun viranomaisen kielteiseen päätökseen

Kun saat viranomaiselta päätöksen, johon haluat hakea oikaisua, aloita lukemalla muutoksenhakuohjeet. Toimi niiden mukaisesti ja laadi kirjallinen oikaisuvaatimus tai valitus. Kirjoita hakemukseen seuraavat asiat:

nimesi, osoitteesi, päätöksen tiedot (päiväys ja kuka päätöksen on antanut),

selkeästi se, mitä vaadit (sosiaalilautakunnan päätös on kumottava ja sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu/tukitoimi/avustus) sekä

perustelut, joiden vuoksi juuri sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu (olet vammainen henkilö; kerro tarkasti, miten vamma ilmenee, ja miten palvelu helpottaa tilannettasi jne.).

Lisää liitteiksi mahdolliset lääkärintodistukset, fysio- tai toimintaterapeuttien lausunnot sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat ja selvitykset.

Valitusaika ja jatkovalittaminen

Valitusaika alkaa kulua vasta, kun päätös on annettu tiedoksi, eli kun päätös on vastaanotettu.

Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä (hallintolaki 59 §).

Jos päätös saadaan tiedoksi todisteellisesti, eli saantitodistuksella, lähtee valitusaika kulumaan siitä päivästä, kun saantitodistus on allekirjoitettu (hallintolaki 60 §).

Sosiaalihuollon viranhaltijan päätökseen voi yleensä vaatia oikaisua asianomaiselta toimielimeltä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimielimen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Hallinto-oikeuden päätöksestä ei 1.1.2020 alkaen ole voinut valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuin valitusluvalla (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 12 luku). Valituslupahakemus ja valitus tulee toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusluvan voi saada ennakkopäätösperusteella, ilmeisen virheen vuoksi tai muusta painavasta syystä johtuen. Muu painava syy voi olla esimerkiksi asian erittäin suuri merkitys valittajalle. Valituslupahakemuksessa tulee mainita, millä perusteella tai perusteilla valituslupaa haetaan, ja sitä on syytä perustella huolellisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen valitusluvan epäämisestä ei ole muutoksenhakuoikeutta, kuten ei myöskään KHO:n tutkiman valituksen johdosta antamasta päätöksestä.

Oikeusapu

Yksityinen henkilö voi saada oikeudenkäyntiin liittyvissä asioissa ja muissa asioissa oikeusapua, mikä tarkoittaa sitä, että henkilön oikeudellista asiaa varten tarvitsema avustaja maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeudenkäyntiasioissa oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet ja muissa kuin oikeudenkäyntiasioissa julkiset oikeusavustajat.

Valtion oikeusaputoimistot antavat myös yleistä neuvontaa. Vähävaraisille oikeusapu on ilmaista. Muiden on maksettava se osittain itse. Henkilön käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hän oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Lisätietoa oikeusavusta löytyy kotisivujemme Maksuton oikeusapu -sivulta.

Jos haluaisit apua valituksen oikeudellisen sisällön pohtimiseen, sitä voi pyytää myös Tukiliiton lakineuvonnasta. Suosittelemme olemaan yhteydessä heti päätöksen saatuasi.

Muutoksenhaku erityishuollossa

Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta kehitysvammalain nojalla annettuun päätökseen, joka koskee:

erityishuollon antamista tai lopettamista
henkilön määräämistä toimitettavaksi tutkimukseen
henkilön määräämistä vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tahdostaan riippumatta
tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamista.

Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Muun kuin tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai lopettamista koskevaan päätökseen ja muuhun kuin tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvään yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Aluehallintovirasto voi määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, milloin henkilö itse tai hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa taikka päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen (kehitysvammalaki 36 §).

Jos EHO:on haettu muutosta aluehallintovirastosta kehitysvammalain 36 §:n nojalla, aluehallintoviraston muutoksenhaun johdosta antamasta päätöksestä ei ole valitusoikeutta esimerkiksi hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeudelta saa valittamalla hakea muutosta myös seuraavia kehitysvammalain 3 a luvussa tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä koskeviin kirjallisiin päätöksiin: aineiden ja esineiden haltuunotto, välttämättömän terveydenhuollon antaminen henkilön vastustuksesta riippumatta, rajoittavan välineen tai asusteen toistuva käyttö päivittäisissä toiminnoissa, rajoittavan välineen tai asusteen käyttö vakavissa vaaratilanteissa tai sitominen, valvottu liikkuminen ja poistumisen estäminen.

Muutosta saa hakea erityishuollossa oleva henkilö ja hänen laillinen edustajansa. Jollei täysi-ikäisellä erityishuollossa olevalla henkilöllä ole laillista edustajaa, saa muutosta hakea sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa myös hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuva omaisensa tai muu läheisensä.

Muistutus

Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esim. kuntoutuspäätöksiin ei yleensä voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Voit lukea kantelun tekemisestä tältä sivultamme: hallintokantelu.

Muistutus on vapaamuotoinen keino reagoida sosiaalihuollon henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin, eli esimerkiksi huonoon kohteluun. Sosiaaliasiamies voi auttaa muistutuksen tekemisessä. Muistutus osoitetaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle, ja siihen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa (sosiaalihuollon asiakaslaki 23 §).Kohtuulliseksi ajaksi on yleensä katsottu noin kuukausi.

Myös terveydenhuollon puolella hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas voi vastaavasti tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle ja saada siihen apua potilasasiamieheltä (potilaslaki 10 ja 11 §). Toimintayksiköiden on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla ja järjestettävä muistutuksen tekeminen mahdollisen vaivattomaksi. Muistutuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti.

Sosiaaliasiavastaava ja potilasasiavastaava

Hyvinvointialueen on nimettävä potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia riittävästi siten, että potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien palveluja on saatavilla potilaiden ja asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Hyvinvointialueen on nimettävä lisäksi potilas-asiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilö, jos potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtäviä hoitaa useampi kuin yksi henkilö.

Jos sosiaalihuollon asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiavastaavaa toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiavastaava neuvoo ja auttaa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiavastaava seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja antaa siitä vuosittain selvityksen hyvinvointialueelle.

Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on potilaslain mukaan oltava nimetty potilasasiavastaava, joka voi kuitenkin olla useamman yksikön yhteinen. Myös potilasasiavastaava neuvoo ja avustaa muistutusten teossa, tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta sekä edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.

Sosiaaliasiavastaavan ja potilasasiavastaavan palvelut ovat maksuttomia.