Onko kehitysvammaisten henkilöiden avotyötoiminta laillista?

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 4/2018.

Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa, jossa työtoiminnan asiakas sijoitetaan työskentelemään tavallisella työpaikalla, kutsutaan avotyöksi tai avotyötoiminnaksi. Avotyöstä ei solmita työsopimusta, eikä sitä siten tehdä työsuhteessa, vaan huoltosuhteessa: avotyötä tekevä henkilö on työpaikalla sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, ei työntekijänä. Avotyöstä sopivat keskenään palvelun järjestäjänä toimiva kunta tai kuntayhtymä sekä organisaatio, jolle avotyötä tehdään.

Kehitysvammainen asiakas ei saa avotyöstä palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa hänelle verottomana avustuksena työosuusrahaa korkeintaan 12 euroa/päivä. Kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan, hän ei saa muutakaan työsuhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa tai vuosilomaa. Koska kyseessä on sosiaalihuollon palvelu, avotyöstä voi kieltäytyä.

Avotyötoimintaan liittyy käytännöllisiä ja juridisia ongelmia. Sen lisäksi, että avotyöntekijällä on heikko asema, avotyötä teettävä organisaatio, esimerkiksi yksityinen yritys, voi saada palkatonta työtä teettämällä perusteetonta etua markkinoilla. Eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet eivät ole avotyön osalta selviä. Kuka esimerkiksi ohjaa avotyötä tekevää asiakasta ja millä perusteella, ja kuka vastaa, jos asiakas avotyötä tehdessään aiheuttaa vahinkoa?

Avotyö johtaa hyvin harvoin palkkatyöhön. Siitä on tullut käytännössä pikemminkin este tai ainakin hidaste sille, että kehitysvammaiset henkilöt työllistyisivät paremmin palkkatöihin. Harvat yritykset tai toimijat haluavat maksaa työstä, jonka ne ovat tottuneet saamaan ilmaiseksi tai hyvin halvalla.

Avotyötä voidaan pitää YK:n vammaissopimuksen vastaisena. Juridisesta näkökulmasta avotyötoiminta on ongelmallista myös siksi, että avotyö voi joissain tilanteissa täyttää työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit, kuten OTT Jaana Paanetoja totesi väitöskirjassaan Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? (2013). Tällöin tilanteeseen tulisi soveltaa työsuhdetta koskevaa lainsäädäntöä ja asiakkaalla tulisi olla työntekijän oikeudet.

Suomessa tuomioistuimet eivät ole käsitelleet asiaa, mutta EU-tuomioistuimen ratkaisussa ranskalaisen työtoimintakeskuksen asiakas on katsottu EU:n työaikadirektiivissä tarkoitetuksi työntekijäksi ja oikeutetuksi palkalliseen vuosilomaan. Samankaltaiseen lopputulokseen saatettaisiin päätyä tuotannollisen työtoiminnan asiakkaan osalta suomalaisessakin tuomioistuimessa. Tämä tekee tällaisesta työtoiminnasta oikeudellisesti epävarman ja riskialttiin palvelun.

#Lakimiesvastaa: Avotyötä voidaan pitää #YKvammaissopimus’n vastaisena ja muutenkin juridisesti ongelmallisena. #avotyö #yhdenvertaisuus #työstäpalkkaa

Eduskunnan käsiteltävänä olevaan uuteen vammaispalvelulakiin, jonka on tarkoitus vuonna 2021 korvata nykyiset kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki, ei ehdoteta säännöstä vammaisten henkilöiden työtoiminnasta. Siellä säädettäisiin vain vaikeimmin vammaisille henkilöille tarkoitetusta päivätoiminnasta.

Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioinut TEOS-työryhmä ehdotti loppuraportissaan vuonna 2014 uutta sosiaalihuollon erityislakia heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Työryhmän ehdotuksen mukaan kehitysvammaisten asiakkaiden avotyötoiminta yksityisissä yrityksissä olisi mahdollista enää määräaikaisena palkkatyöllistymiseen tähtäävänä palveluna. Nyt olisikin tärkeää, että TEOS-ehdotus etenisi konkreettiseksi laiksi. Muuten työtoiminnan ja avotyön juridinen perusta muuttuu kehitysvammalain kumoutuessa entistä epäselvemmäksi.

Myös kehitysvammaisten henkilöiden palkkatyön tekemisen tueksi yleensä tarvitsemasta työhönvalmennuspalvelusta on syytä säätää uudessa erityislaissa. Tarvittaessa työhönvalmennusta tulee kuitenkin olla vammaisen henkilön saatavilla myös osana uuteen vammaispalvelulakiin ehdotettua valmennuksen ja tuen palvelua.

Tällä hetkellä työhönvalmennusta voi saada kehitysvammalain perusteella yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Asiakas voi vaatia sitä tukemaan hänen pääsyään avotyöstä tai muusta työtoiminnasta työsuhteiseen palkkatyöhön. Tähän ja muihin työelämäasioihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa saa osoitteesta tyollisyys@tukiliitto.fi.

 

Lisätietoja:

Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneri:
www.verneri.net/yleis/tyo-ja-paivatoiminnan-ja-tyohonvalmennuksen-lainsaadanto

Tukiliiton nettisivut:
tukiliitto.fi/tavoitteet/tyosta-palkkaa

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 4/2018. Sen ovat kirjoittaneet yhdessä Tukiliiton lakimies Tanja Salisma ja työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää.