Mitä voi tehdä kehitysvammasta johtuvaan syrjintään puuttumiseksi?

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 2/2015.

Perustuslain 6 §:ssä säädetään kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä syrjinnän kiellosta vammaisuuden tms. henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jos viranomainen ei toiminnassaan noudata perustuslakia, sen päätökseen kannattaa hakea muutosta tai menettelystä tehdä kantelu tai muistutus. Rikoslain 11 luvun 11 §:ssä säädetään siitä, milloin syrjintä on rikoksena rangaistava teko, jota epäillessä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Lähtökohtaisesti tahallisuutta edellyttävää syrjintärikospykälää laajemmin vamman vuoksi kohdattuun syrjintään voidaan puuttua yhdenvertaisuuslain nojalla.

Uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Lain soveltamisalaa laajennettiin siten, että se kieltää nyt laajasti syrjinnän eri perusteilla mukaan lukien vammaisuus lähes kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa yksityis- ja perhe-elämää sekä uskonnonharjoitusta lukuun ottamatta.

Välitön syrjintä tarkoittaa avoimesti eriarvoista kohtelua, eli jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn kuten vamman johdosta epäsuotuisammin kuin muita vastaavassa tilanteessa olevia. Välittömän syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää ovat välillinen syrjintä, häirintä, kehottaminen syrjintään sekä vammaisten henkilöiden kohtuullisten mukautusten epääminen.
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus edellyttää puuttumista myös usein tahattomaan välilliseen syrjintään eli toimenpiteisiin, joiden vaikutukset toimen näennäisestä yhdenvertaisuudesta huolimatta tosiasiallisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä häirintää on puolestaan se, jos henkilön ihmisarvoa vamman vuoksi loukkaavalla käyttäytymisellä luodaan vammaista henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Yhdenvertaisuuslain 15 §:ään on vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi otettu viranomaisiin, koulutuksen järjestäjiin, työnantajiin sekä tavaroiden tai palveluiden tarjoajiin (esimerkiksi kauppoihin, ravintoloihin tai hotelleihin) kohdistuva velvollisuus tehdä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole kiellettyä syrjintää, vaan se voi laissa säädetyillä edellytyksillä olla oikeutettua. Esimerkiksi syrjinnälle alttiiden ryhmien kuten vammaisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, on yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaan sallittua.

Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työelämää koskevien yksittäistapausten osalta työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi mm. avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa sekä ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi yhdenvertaisuuslain noudattamista koskevassa asiassa. Lautakunta voi antaa syrjintävalituksen johdosta syrjinnän jatkamisen kieltäviä tai yhdenvertaisuuslain mukaisten velvoitteiden täyttämiseen määrääviä päätöksiä. Lainvastaisen syrjinnän kohteeksi joutuneella on myös oikeus hakea hyvitystä häntä syrjineeltä viranomaiselta, työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä tai tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, mutta koska hyvitystä haetaan käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella, siihen liittyy oikeudenkäyntikuluriski.

Lisätietoja

• Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  www.syrjinta.fi
• Yhdenvertaisuus.fi, joka on oikeusministeriön ylläpitämä tietopankki yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille
  www.yhdenvertaisuus.fi
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin (entinen syrjintalautakunta).
  www.yvtltk.fi

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 2/2015.