Mitä asiakkaan oikeuksien näkökulmasta on hyvä huomioida kehitysvammaisen ihmisen palveluita suunniteltaessa?

Erittäin tärkeä osa kehitysvammaisen henkilön palveluiden ja tukitoimien kokonaisuudessa on niiden huolellinen suunnittelu hänelle tehdyn palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Palvelusuunnittelu on prosessi, jossa yhteistyössä sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä sekä muiden tarpeellisten tahojen kesken käydään läpi asiakkaan elämäntilanne sekä hänen tarvitsemansa apu ja tuki. Prosessin lopputuloksena syntyy vammaispalvelulaissa palvelusuunnitelmaksi kutsuttu asiakirja, joka on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä.

Palvelusuunnitelmasta on ilmettävä asiakkaan elämäntilanne, hänen yksilölliset olosuhteensa ja erityistarpeensa sekä riittävän yksilöity kuvaus asiakkaalle suunniteltujen palveluiden sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä. Suunnitelman tulee tarvittaessa sisältää myös muita kuin vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottamiseksi on yleensä hyvä todeta siinä esimerkiksi asiakkaalle laaditussa erityishuolto-ohjelmassa hänelle myönnetyt kehitysvammalain mukaiset palvelut.

Palvelusuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja merkityksestä on säädetty vammaispalvelulain lisäksi sosiaalihuollon asiakaslaissa sekä uudistetussa sosiaalihuoltolaissa, jonka asiakassuunnitelmaa ja asiakasprosessia koskevat säännökset täydentävät vammaispalvelulain säännöksiä. Vammaispalvelujen asiakkaalla on oikeus saada palvelusuunnitelma tehdyksi, jollei hänelle anneta ainoastaan tilapäistä neuvontaa ja ohjausta. Vastuu suunnitelman tekemisestä on asiakkaan kotikunnalla. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä.

Asiakas tarvittaessa yhdessä palveluiden suunnittelussa mukana olevien läheisten kanssa päättää siitä, keitä kutsutaan palvelusuunnitelman laatimiseksi järjestettävään palaveriin. Suunnitelman laatimisesta vastaava sosiaalityöntekijä voi hankkia tarpeellista tietoa myös muilta viranomaistahoilta. Hyvän palvelusuunnitelman edellytyksenä on, että sosiaalityöntekijä tietää tarkkaan henkilön tarpeet. Siksi henkilökohtainen tapaaminen ja hyvä ennakkovalmistautuminen ovat välttämättömiä.

Asiakkaan toivomusten ja mielipiteiden sekä hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittamisen tulee olla keskiössä palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Asiakkaan ja häntä tukevien läheisten kannattaa valmistautua hyvin etukäteen palvelusuunnitelmapalaveriin muun muassa pohtimalla asiakkaan omia toiveita ja kaikkia avun ja tuen tarpeita sekä toivottuja tapoja vastata niihin.

Asiakkaan näkemykset tarvittavista palveluista ja niiden järjestämistavoista mahdollisine perusteluineen on erityisen tärkeä kirjata suunnitelmaan silloin, kun asiakas ja työntekijä eivät ole yksimielisiä. Asiakkaan tulee saada näkemyksiensä ilmaisemiseen tarvitsemansa tuki. Sosiaalityöntekijän tulee myös antaa asiakkaalle tietoa palveluvaihtoehdoista vaikutuksineen, mukaan lukien palveluista perittävät asiakasmaksut.

Myös näköpiirissä olevat tulevat palvelutarpeet on hyvä kirjata suunnitelmaan, jotta niihin pystytään ajoissa varautumaan. Kunta saa lisäksi tehdyistä palvelusuunnitelmista tietoa kunnassa esiintyvistä palvelutarpeista palveluiden suunnittelua ja budjetointia varten.

Palvelusuunnitelma ei ole sitova hallintopäätös siinä mainituista palveluista, vaan asiakkaan tulee erikseen hakea näitä palveluita. Hakemuksen voi tehdä kirjallisesti esimerkiksi valmista hakulomaketta käyttäen tai sähköpostin välityksellä, mutta hakemuksen voi saattaa vireille myös suullisesti. Suunnitelmaan kirjattua palvelua ei voi ilman perusteltua syytä jättää myöntämättä. Erityistä merkitystä palvelusuunnitelmalle tulee antaa järjestettäessä asiakkaan henkilökohtaisen vapauden, yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta merkityksellisiä palveluita kuten henkilökohtaista apua tai palveluasumista.

Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutenkin tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on yleensä asianmukaista mainita, kuinka usein sitä on tarkoitus vähintään tarkistaa (yleensä ainakin kerran 2 – 3 vuodessa). Vammaisella henkilöllä on aina oikeus pyytää suunnitelman tarkistamista.

Lisätietoja