Millainen päätös vammaispalvelusta tulee tehdä?

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 4/2015.

Tukiliiton lakineuvontaan tulleiden yhteydenottojen perusteella vammaisten henkilöiden palveluita koskevissa päätöksentekoprosesseissa ja palveluista tehdyissä päätöksissä on usein puutteita. Huono prosessi johtaa helposti myös huonoon päätökseen, ja huono päätös taas heikentää asiakkaan oikeusturvaa. Ei ole palvelun järjestäjänkään edun mukaista, jos sillä itsellään saati asiakkaalla ei ole selvää käsitystä päätöksen sisällöstä.

Sosiaalihuollon järjestämisen tulee sosiaalihuollon asiakaslain mukaan perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Palveluprosessissa tulee noudattaa asiakaslain lisäksi hallintolain mukaisia hyvän hallinnon perusteita ja hallintomenettelyn kulkua koskevia säännöksiä sekä näitä täsmentäviä ja täydentäviä sosiaalihuoltolain ja vammaislakien säännöksiä palvelutarpeen arvioinnista ja palveluiden suunnittelusta sekä palveluista päättämisestä. Vammaisen henkilön palveluista päätettäessä sosiaalitoimen tulee esimerkiksi kuulla häntä itseään ja tarvittaessa hänen läheisiään, antaa tietoa palveluvaihtoehdoista vaikutuksineen (mukaan lukien niistä perittävät asiakasmaksut) sekä käsitellä ja ratkaista asia asiakkaan etu ensisijaisesti huomioiden.

Kun viranomainen on ratkaissut asian, siitä on laadittava kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi muun muassa asianosaiset, perustelut sekä se, keneltä voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. Päätöksessä on oltava yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai miten asia on muutoin ratkaistu. Siitä tulisi ilmetä esimerkiksi myönnetyn palvelun määrä ja yleensä myös sen järjestämistapa sekä siitä perittävät asiakasmaksut tai vähintään niiden määräytymisperusteet. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin asiakkaan hakemuksessaan esittämiin vaatimuksiin. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätökseen, johon saa hakea muutosta, on liitettävä valitusosoitus tai oikaisuvaatimusohjeet.

Suullisesti päätös voidaan antaa vain silloin, kun se asian kiireellisyyden vuoksi on välttämätöntä. Suullinen päätös on kuitenkin viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Jos viranomainen kieltäytyy antamasta päätöstä, hakija voi tehdä asiasta muistutuksen tai kannella siitä aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kehitysvammaisille henkilöille myönnetään palveluita yleisimmin kehitysvammalain ja vammaispalvelulain nojalla. Kehitysvammalain mukaiset palvelut kirjataan henkilön erityishuolto-ohjelmaan (EHO), joka on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Vammaispalvelulain mukaisista palveluista tehdään kustakin erikseen muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, eli niiden kirjaaminen kokoavasti palvelu- tai asiakassuunnitelmaan ei vielä tarkoita, että suunnitelmassa mainitut palvelut olisi myönnetty asiakkaalle.

Suunnitelmasta ei palveluita koskevia hallintopäätöksiä tehtäessä tulisi kuitenkaan poiketa kuin silloin, kun siihen on perusteltua syytä esimerkiksi asiakkaan muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden vuoksi.

1.1.2016 tulee voimaan uuden sosiaalihuoltolain hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä koskeva säännös. Siinä säädetään päätöksentekomenettelystä, jolla turvataan erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan välitön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys. Tämä kokoava päätös erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan sosiaalihuollon palveluista on luonteeltaan samantyyppinen kuin EHO. Se tulee jatkossa yleensä laatia kehitysvammaiselle asiakkaalle ainakin silloin, kun EHO ei kata kaikkia henkilön vammansa vuoksi tarvitsemia sosiaalipalveluita.

Lisätietoja

 

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 4/2015.