Millä edellytyksillä ihmisen perusoikeuksia voidaan Suomessa rajoittaa?

Perusoikeudet ovat Suomen perustuslakiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Ihminen ei voi edes omalla suostumuksellaan luopua perusoikeuksistaan, mutta näitä oikeuksia on mahdollista rajoittaa. Perusoikeuksien rajoittamiselle on asetettu Suomen oikeusjärjestelmässä vaatimuksia, joista jokaisen on täytyttävä, jotta rajoittaminen olisi hyväksyttävää.

Suomessa lakien perustuslainmukaisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka on lausuntokäytännössään määritellyt perusoikeuksien rajoittamista koskevat yleiset edellytykset. Keskeinen niistä on lailla säätämisen vaatimus: perusoikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan laintasoisella sääntelyllä. Rajoitukset eivät siis saa perustua asetuksiin, hallinnollisiin määräyksiin tai niin sanottuun laitosvaltaan. Esimerkiksi kaikista kehitysvammaisten ihmisten erityishuollossa käytettävissä olevista rajoitustoimenpiteistä on säädetty kehitysvammalain 3 a luvussa.

Perusoikeuksien rajoitusten on lisäksi oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista, ja lain kirjausten perusteella pitää voida ennakoida rajoitusten todellista käyttöä. Ennen kehitysvammalain 3 a luvun säätämistä kyseinen laki sisälsi säännöksen, jonka mukaan erityishuollossa olevaan henkilöön saatiin soveltaa pakkoa ”vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus vaatii”. Tällainen muotoilu ei täyttänyt perusoikeuksien täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusta, koska säännöksen soveltaminen mahdollisti erilaisten rajoitustoimenpiteiden ennakoimattoman käyttämisen.

Perusoikeuksien rajoittamista koskee myös vaatimus rajoitusperusteen hyväksyttävyydestä ja oikeasuhtaisuudesta: perusoikeusrajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ja suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Ainakin lähtökohtaisesti toisten yksilöiden oikeuksien, kuten henkilökohtaisen koskemattomuuden, turvaaminen muodostaa hyväksyttävän perusteen rajoittaa perusoikeutta. Vaatimuksen voi täyttää perusoikeuksien turvaamisen ohella riittävän painava muu yhteiskunnallinen intressi. Hyväksyttävyysvaatimus tarkoittaa myös sitä, ettei rajoitustoimenpiteitä saa käyttää kurinpidollisina tai rangaistusluonteisina toimina.

Kehitysvammalain 3 a luvussa säädettyjen rajoitustoimenpiteiden hyväksyttävyys perustuu kunkin toimenpiteen kohdalla toisen, rajoituksen kohteena olevaa perusoikeutta painavamman oikeuden, kuten esimerkiksi henkilön itsensä tai toisen henkilön terveyden suojaamiseen. Oikeasuhtaisuusvaatimus tarkoittaa puolestaan, että perusoikeuden rajoitus on sallittu vain, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Asia ilmaistaan myös kehitysvammalaissa, jonka mukaan rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää, että muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä (42 d § 1 momentti 2 kohta). Kyseinen lainkohta ilmentää myös rajoituksen välttämättömyysvaatimusta.

Perusoikeuksien ydinaluetta suojaa koskemattomuuden vaatimus, jonka mukaan tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen kajoavaa rajoitusta. Perusoikeutta ei siten voida rajoittaa niin laajasti, että sen keskeinen sisältö menettäisi merkityksensä.

Perusoikeuksien rajoittamista koskee myös oikeusturvavaatimus, jonka mukaan perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Oikeusturvajärjestelyissä on yleensä kysymys yksilön oikeudesta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa ja oikeudesta hakea muutosta. Asiakkaalla tai hänen laillisella edustajallaan on oikeus hakea valittamalla muutosta hallintotuomioistuimesta sellaiseen kirjalliseen päätökseen, joka koskee kehitysvammalain mukaisen rajoitustoimenpiteen käyttöä.

Viimeiseksi perusoikeuksien rajoittamista koskee ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus: perusoikeudet eivät saa olla ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Kehitysvammalain 3 a luvun säätämisprosessi ilmentää myös tätä periaatetta. Lakia muutettaessa todettiin, että YK:n vammaissopimusta ei voitu ratifioida ennen kuin aiemmin voimassa ollut epätäsmällinen rajoitussäännös oli kumottu.

Yksittäisiin perusoikeussäännöksiin sisältyy lisäksi erityisiä rajoituslausekkeita, joissa kyseisten oikeuksien rajoittamiselle asetetaan lisäkriteerejä yleisten rajoitusedellytysten lisäksi.

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 1/2021.

Lisätietoa:

Perusoikeuksien rajoituksista kerrotaan myös Ihmisoikeuskeskuksen sivuilla ja Lainkirjoittajan oppaassa (kohdassa 4.1.13).

Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 25/1994 vp on yksi keskeinen valiokunta-asiakirja, jossa tarkastellaan ja kehitellään perusoikeuksien rajoittamista koskevaa oppia.