Kenellä on oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa?

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 1/2019.

Oikeus osallistua vaaleihin äänestämällä ja asettumalla ehdolle ovat perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja perus-­ ja ihmisoikeuksia. Silti monilla vammaisilla ja erityisesti kehitysvammaisilla ihmisillä ei isossa osassa maailmaa vieläkään ole näitä oikeuksia. Meillä Suomessakin niiden toteuttamiseen liittyy joskus haasteita. Perustuslain äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevien pykälien lisäksi näistä asioista säädetään tarkemmin vaalilaissa (714/1998).

Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Näin ollen lähtökohtaisesti jokainen 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttänyt Suomen kansalainen on äänioikeutettu vaaleissa, ja kullakin äänestäjällä on yksi ääni. Äänioikeus on luovuttamaton: äänestää voi vain henkilökohtaisesti, eli kukaan ei voi äänestää toisen henkilön puolesta. Äänioikeuteen ei liity mitään kehitysvammaisuuteen liittyviä rajoituksia, joten myös kaikkein vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset ovat äänioikeutettuja vaaleissa. Toinen asia on se, pystyvätkö he käytännössä käyttämään tätä oikeuttaan.

Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla oikeus äänestää kotonaan tai toimintayksikössä, jossa hän asuu tai on hoidettavana. Hänellä on myös oikeus saada äänestämiseen apua toiselta henkilöltä. Vaalilain mukaan äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä, saa äänestää ennakolta kyseisessä yksikössä (laitosäänestys).

Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys). Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös samassa taloudessa asuva kunnan tai kuntayhtymän kanssa omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja.

Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö. Kukaan kyseisissä vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö tai hänen perheenjäsenensä ei kuitenkaan voi olla vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana. Avustaja ei saa pyrkiä vaikuttamaan äänestäjän äänestyskäyttäytymiseen. Kehitysvammaista äänestäjää voi silti auttaa tuetun päätöksenteon keinoin miettimään sopivaa ehdokasta. Avustaja ei myöskään saa rikkoa vaalisalaisuutta eli paljastaa kenellekään, miten hänen avustamansa äänestäjä äänesti.

Kehitysvammaisella henkilöllä on äänioikeus kuten muillakin täysi-ikäisillä kansalaisilla ja oikeus saada tarvittaessa apua äänestämiseen. Kehitysvammainen henkilö voi yleensä olla myös ehdokkaana vaaleissa.

Varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutettu voi äänestää vain omassa kotiosoitteen perusteella määrittyvässä äänestyspaikassaan, joka käy ilmi hänelle postitetusta ilmoituskortista. Joskus kehitysvammainen henkilö on oman äänestyspaikan sijasta ohjattu äänestyspaikkaan, jonne on keskitetty vailla vakinaista asuntoa olevat äänestäjät. Tämä epäyhdenvertainen ja osallisuutta estävä käytäntö on johtunut siitä, että väestötietojärjestelmässä on merkitty virheellisesti asumisyksiköissä omilla vuokrasopimuksillaan asuvia kehitysvammaisia henkilöitä vailla rekisteröityä kotiosoitetta oleviksi laitosasukkaiksi. Maistraattia voi vaalilain mukaisesti vaatia oikaisemaan virheellisen tiedon.

Jos ilmenee muita äänestämiseen liittyviä ongelmia (esimerkiksi äänestyspaikka on esteellinen tai ei turvaa vaalisalaisuutta, tai vaalimateriaali ei ole hallintolain edellyttämällä tavalla selkeätä ja ymmärrettävää), niistä kannattaa olla yhteydessä kunnan keskusvaalilautakuntaan tai oikeusministeriöön. Tarvittaessa voi tehdä kantelun esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vaalikelpoisuus on edellytys ehdokkaaksi asettumiselle. Pääsääntöisesti jokainen äänioikeutettu henkilö on vaalikelpoinen. Vaalilaissa on säädetty vaalikelpoisuudelle joitain rajoituksia, joista kehitysvammaisten henkilöiden osalta merkittävin on se, ettei vajaavaltaista henkilöä voida asettaa ehdokkaaksi vaaleissa. Vajaavaltaiseksi julistamista ei ole vuosiin käytännössä enää juuri käytetty Suomessa, joten se rajaa hyvin harvoja ihmisiä pois ehdokkuuden piiristä. Se, että henkilöllä on edunvalvoja, ei estä häntä asettumasta ehdolle vaaleissa, eikä myöskään se, että kehitysvammaisen henkilön omaa toimintakelpoisuutta olisi merkittävästikin rajattu edunvalvojamääräyksellä. Ainoastaan holhoustoimilain mukainen vajaavaltaiseksi julistaminen estää ehdokkuuden.

Se, että henkilöllä on edunvalvoja, ei estä häntä asettumasta ehdolle vaaleissa. #TukiliittoVaikuttaa

Lisätietoja:

Oikeusministeriön www.vaalit.fi -verkkosivustolta löytyy runsaasti vaalitietoa, esimerkiksi selkoesitteitä ja ministeriön kutakin vaaleja koskevat tarkemmat ohjeet vaaliviranomaisille.

Tukiliiton nettisivut: Eduskuntavaalit

Tukiliiton nettisivut: Tuettu päätöksenteko

 

Teksti on julkaistu Tukiviestissä 1/2019.