Juristi vastaa: Onko kehitysvammaisella ihmisellä oikeus päättää parisuhteeseen ja perheeseen liittyvistä asioista itse?

YK:n vammaissopimuksen 23 artikla asettaa sopimuspuolille, kuten Suomelle, velvoitteita, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden kodin ja perheen kunnioittamiseen.

Vammaissopimus (23.1 artikla) edellyttää sopimuspuolia toteuttamaan tehokkaat ja asianmukaiset toimet, joilla poistetaan vammaisiin henkilöihin kohdistuva syrjintä kaikissa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Näillä toimilla sopimusvaltion tulee varmistaa se, että vammaisten henkilöiden oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sitä aikovien puolisoiden vapaan ja täyden suostumuksen perusteella tunnustetaan (23.1 a) artikla). Toisekseen sopimusvaltion tulee tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeus päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäerosta ja saada ikänsä mukaista tietoa ja lisääntymisterveys- ja perhesuunnitteluvalistusta sekä antaa vammaisille henkilöille tarvittavat keinot näiden oikeuksien käyttämiseen (23.1 b) artikla). Artikla edellyttää myös sitä, että vammaiset henkilöt, mukaan lukien lapset, säilyttävät hedelmällisyytensä yhdenvertaisesti muiden kanssa (23.1 c) artikla). Vastaavia ihmisen perhe- ja muuta yksityiselämää koskevia oikeuksia turvataan lisäksi muun muassa Suomen perustuslaissa (10 §) sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (8 artikla).

Edellä mainitut oikeudet kuuluvat täysimääräisesti myös kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville ihmisille. Näiden oikeuksien käyttöön ei lähtökohtaisesti vaikuta esimerkiksi se, että henkilölle on määrätty edunvalvoja, sillä henkilöä koskevat asiat kuuluvat päämiehen itsensä päätettäviksi aina, kun hän itse ymmärtää asian merkityksen (Holhoustoimilaki 29.2 §, HolhTL).

HolhTL:n 29.3 § rajaa lisäksi tietyt, korostetusti henkilökohtaiset asiat kokonaan pois edunvalvojan toimivallasta. Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta esimerkiksi avioliittoon tai lapseksiottamiseen, eikä edustaa päämiestään muussa näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtaisessa asiassa. Korostetusti henkilökohtaisten asioiden lista ei ole HolhTL:ssa tyhjentävä, minkä vuoksi myös muunlaisesta suhdemuodosta kuin avioliitosta päättämisen on katsottava kuuluvan säännöksen alaan.

Holhoustoimilain esitöiden mukaan tapauskohtaiset olosuhteet voivat vaikuttaa sen arvioimiseen, onko kyseessä korostetusti henkilökohtainen asia, josta edunvalvoja ei voi lainkaan päättää. Esimerkkinä käytetään avioeron hakemista: esitöissä todetaan, että mikäli henkilö on avioliitossa, jossa puolisoiden välinen henkilökohtainen suhde on lakannut ja avioliittoa käytetään puolison taloudelliseksi hyväksikäytöksi luonnehdittavin tavoin, edunvalvojalla voisi olla oikeus panna avioero vireille, mikäli päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä tai ilmaisemaan tahtoaan (HE 146/1998 vp, s. 43).

Avioliittoasioiden kannalta merkityksellinen säännös on myös avioliittolain 18.1 §, jonka mukaan vihkimistä ei saa toimittaa muun muassa silloin, jos vihkijä toteaa, että kihlakumppani ei ilmeisesti kykene ymmärtämään avioliiton merkitystä. Tätäkään säännöstä ei saa soveltaa syrjivästi siten, että henkilön kehitysvammaisuuteen tai muuhun vastaavaan syyhyn perustuva tuen tarve itsessään johtaisi siihen, että  ymmärryskyvyn katsottaisiin puuttuvan. Mikäli pari on esimerkiksi jo pidempään kyennyt pitämään yllä avioliitonomaista parisuhdetta ja muutenkin elämään suhteellisen itsenäistä elämää kevyellä tuella, olisi syytä vahvasti kyseenalaistaa näkemystä, jonka mukaan parisuhteen osapuolet tai toinen heistä ei voisi ymmärtää avioliiton solmimisen merkitystä.

YK:n vammaissopimus puhuu avioliiton yhteydessä puolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta ja mainitsee lasten saamiseen, lisääntymisterveyteen ja perhesuunnittelun liittyen oikeuden tietoon ja tarvittaviin keinoihin kyseisten oikeuksien käyttämiseksi. Oikeus päättää 23 artiklassa tarkoitetuista asioista itse ei siten tarkoita, että sen tulisi tapahtua ilman vamman vuoksi tarvittavaa tukea – päinvastoin. On huomattava, että YK:n vammaissopimuksen 12.3 artikla edellyttää sopimuspuolten järjestävän vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitsevat oikeudellista kelpoisuuttaan käyttäessään. Näin ollen esimerkiksi avioliiton solmimisesta päättämiseen, mikä tarkoittaa keskeisesti myös varallisuusoikeudellisen oikeustoimen tekemistä, on saatava muun muassa riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa sekä tarpeen mukaan toisen ihmisen apua ja tukea.

YK:n vammaissopimuksen 23.2 artikla edellyttää sopimuspuolia varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät huoltoon ja holhoukseen, edunvalvontaan, lasten adoptointiin tai vastaaviin järjestelmiin siten, että kaikissa tapauksissa lapsen etu on asetettava etusijalle. Lisäksi sopimus edellyttää antamaan vammaisille henkilöille asianmukaista apua heidän lastenkasvatusvastuunsa kantamisessa. Esimerkiksi kehitysvammaisella ihmisellä, jonka vamma vaikuttaa ymmärryksen alueella, on oikeus saada vanhemmuuteensa sellaista apua ja tukea, mukaan lukien tarvittavia vammaispalveluita, joita hän toimintarajoitteensa vuoksi tarvitsee.

Lasta ei YK:n vammaissopimuksen 23.4 artiklan mukaan saa missään tapauksessa erottaa vanhemmistaan lapsen oman tai toisen tai molempien vanhempien vammaisuuden perusteella. Lasta ei kyseisen sopimusartiklan mukaan saa ylipäätään erottaa vanhemmistaan näiden tahdon vastaisesti, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, sovellettavien lakien ja menettelyjen mukaisesti totea erottamisen olevan tarpeen lapsen edun turvaamiseksi. Näin ollen lapsen erottamista vanhemmistaan esimerkiksi lastensuojelulain perusteella ei saa perustella vanhemman vammaisuudella.

Lisätietoa:

Jos sinä tai läheisesi olette kohdanneet vammaisuuteen perustuvaa syrjintää avioliittoon tai perhe-elämään liittyvissä asioissa, tilanteessa voi kääntyä Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/asiakaspalvelu.