Juristi vastaa: Miten kehitysvammaisuus voi vaikuttaa ihmisen rikosvastuuseen?

Kehitysvammainen tai vastaavaa tukea tarvitseva ihminen voi syyllistyä rikokseen siinä missä kuka tahansa muukin. Tietyt rikoslain säännökset mahdollistavat kuitenkin sen, että kehitysvammaisuus otetaan huomioon rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopumisen perusteena, henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa tai rangaistuksen mittaamisessa.

Rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä Suomen rikosoikeusjärjestelmässä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta, ja hän on syyntakeinen. Rikoslain (RL) sanamuodon mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (RL 3:4.2). Syyntakeettomaksi todettu henkilö on vapaa rangaistusvastuusta.

Rikoslaki tuntee lisäksi alentuneen syyntakeisuuden käsitteen. Henkilö on alentuneesti syyntakeinen, jos hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut. Tällöin henkilö tuomitaan rangaistukseen, mutta alentunut syyntakeisuus on rikoslain mukaan yksi rangaistusasteikon lieventämisperuste.

Rikoslain esitöistä ilmenee, että syvällä vajaamielisyydellä tarkoitetaan syyntakeettomuuden ja alentuneen syyntakeisuuden yhteydessä lähinnä kehitysvammaisuutta (HE 44/2002 vp, s. 62–63). Tästä huolimatta se, että rikoksentekijällä on kehitysvamma, ei automaattisesti tarkoita sitä, että hänet katsottaisiin syyntakeettomaksi tai alentuneesti syyntakeiseksi. Rikosvastuun kannalta ratkaisevaa on se, missä määrin tietty psyykkinen tila on vaikuttanut tekijän kykyyn ymmärtää ja arvioida tosiasioita ja teon luonnetta taikka kontrolloida käyttäytymistään.

Syytetyn mielentila selvitetään pääsääntöisesti mielentilatutkimuksessa, jonka tekemistä koskevan päätöksen tekee tuomioistuin. Käytännössä mielentilatutkimuksia teetetään lähinnä henkirikoksissa ja muissa vakavissa henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai vapauteen kohdistuvissa rikoksissa. Mielentilatutkimuksessa selvitetään esimerkiksi kehitysvammaisuuden vaikutus tekijän ymmärryskykyyn tai hänen kykyynsä säädellä käyttäytymistään. Jotta syyntakeettomuus voidaan todeta, tuon vaikutuksen tulee ilmetä siten, että tekijä ei ole ymmärtänyt teon tosiasiallista luonnetta tai ei ole ollut selvillä teon oikeudenvastaisuudesta, eli käytännössä siitä, että kyseistä tekoa ei saisi tehdä, taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on mainituista syistä ratkaisevasti alentunut. Alentuneen syyntakeisuuden kriteerinä on, että henkilön kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut.

Tekijän syyntakeettomuuden tai alentuneen syyntakeisuuden toteamisesta päättää lopulta tuomioistuin, ja se voi arvioida syyntakeettomuutta toisin kuin mitä oikeuspsykiatrisissa mielentilalausunnoissa asiasta esitetään. Jos tuomioistuin katsoo tekijän syyntakeettomaksi, tekijä voidaan mielenterveyslain (1116/1990) 8 §:n perusteella määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset täyttyvät. Mahdollista on myös, että tekijä määrätään kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon. Mikäli henkilö katsotaan alentuneesti syyntakeiseksi, tämä otetaan pääsääntöisesti huomioon rangaistuksen mittaamisessa.

Rikoksesta epäillyn ymmärryskykyyn liittyvät seikat voivat tulla arvioitaviksi jo rikosprosessin aikaisemmissa vaiheissa, eli esitutkinnassa ja syyteharkinnassa. Syyttäjä voi esitutkintalain (805/2011) mukaisesti tutkinnanjohtajan esityksestä laissa  määritellyin edellytyksin tietyissä tilanteissa päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, mikäli tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Tällainen päätös voi oikeudenkäynnistä rikosasiassa annetun lain (689/1997) mukaan perustua esimerkiksi siihen, että oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon rikoksesta epäillyn henkilökohtaiset olot.

Rikoslain esitöiden mukaan epäillyn henkilökohtaiset olot puoltavat syyttämättä jättämistä esimerkiksi silloin, jos hän on vaikeasti sairas, ja syyte voitaisiin jättää nostamatta myös, jos syytteen nostaminen on kohtuutonta ottaen huomioon tekijälle rikoksesta aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat. Valtakunnansyyttäjän ohjeen mukaan tarkoituksenmukaista saattaa olla jättää syyte nostamatta myös, jos epäilty on sijoitettuna laitoshoitoon. Tällaiset seikat voivat tulla arvioitavaksi myös kehitysvammaisen tai vastaava tukea tarvitsevan rikoksentekijän kohdalla. Syyttäjä saa muun muassa näistä syistä harkinnanvaraisesti jättää syytteen nostamatta myös silloin, kun asia on jo edennyt syyteharkintaan.

YK:n vammaissopimuksen 13 artikla (oikeussuojan saavutettavuus) edellyttää sopimuspuolia varmistamaan vammaisille henkilöille oikeussuojan tehokkaan saavutettavuuden yhdenvertaisesti muiden kanssa, muun muassa järjestämällä menettelyllisiä ja ikään perustuvia mukautuksia kaikkiin oikeudellisiin menettelyihin, tutkintavaihe ja muut valmisteluvaiheet mukaan lukien. Näin ollen kehitysvammaisella tai vastaavaa tukea tarvitsevalla rikoksesta epäillyllä on oikeus saada vammansa vuoksi tarvitsemaansa tukea esimerkiksi asioiden ymmärtämiseen sekä oman mielipiteensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen rikosprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätietoa:

Rikosasioissa oikeudellista neuvontaa on saatavilla esimerkiksi oikeusaputoimistoista, joista oikeusapua voi tulojen perusteella saada osittain tai kokonaan ilmaiseksi.

Voit lukea mielentilatutkimusten teettämisestä tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/oikeuspsykiatria/mielentilatutkimukset.