Juristi vastaa: Kenellä on vastuu varmistaa, että perusopetuksen päättänyt kehitysvammainen oppilas tosiasiassa pääsee jatko-opintoihin?

Kun oppivelvollinen oppilas on suorittanut perusopetuksen oppimäärän, hänen on suoritettava jatko-opintoja. Niitä voi suorittaa lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA) tai muussa koulutuksessa, joka kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, kuten vaikeasti vammaisille järjestettävässä koulutuksessa, jota järjestetään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) perusteella (oppivelvollisuuslaki 4 §). Oppivelvollisen on hakeuduttava tällaisiin jatko-opintoihin ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan tai aikuisten perusopetuksen päättymistä valtakunnallisten hakumenettelyiden kautta tai muutoin (10 §). Oppivelvollisella on oikeus saada hakeutumiseen riittävästi oppilaanohjausta (11.5 §). Sellaisella perusopetuksen oppimäärää suorittavalla oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista henkilökohtaista oppilaanohjausta.

Perusopetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjata ja valvoa, että sen oppilaana oleva oppivelvollinen täyttää velvollisuutensa hakeutua perusopetuksen jälkeisiin opintoihin (11.1 §). Jos oppilas jää tämän jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa tästä oppilaan asuinkunnalle sekä tämän huoltajalle ja muulle lailliselle edustajalle (11.4 §). Ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy tällöin asuinkunnalle (14 §). Asuinkunnalla on velvollisuus ohjata oppivelvollinen hänelle soveltuvaan koulutukseen ja tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Oppivelvollisen tilanne ja tuen tarve selvitetään yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan kanssa (14.3 §).

Asuinkunnan tulee kahden kuukauden kuluttua ohjaus- ja valvontavastuun alkamisesta osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka TUVA- tai TELMA-koulutuksessa, jos oppivelvollinen ei ole aloittanut 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa. Jos oppivelvollisella on tarve saada vaativaa erityistä tukea, hänelle tulee osoittaa opiskelupaikka sellaisen koulutuksen järjestäjän koulutuksessa, jonka järjestämisluvassa määrätään velvollisuudesta järjestää koulutusta vaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille opiskelijoille. Vaativaan erityiseen tukeen oikeutetulle järjestettävässä koulutuksessa oppivelvolliselle voidaan oppivelvollisen tai huoltajan suostumuksella osoittaa opiskelupaikka jo ennen kahden kuukauden määräajan päättymistä. Soveltuvan opiskelupaikan osoittamisessa on otettava huomioon alueen koulutustarjonta, oppivelvollisen kodin ja oppilaitoksen välinen etäisyys ja kulkuyhteydet, erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarve, opetuskieli sekä oppivelvollisen henkilökohtaiset toiveet. (15 §)

Oppivelvollista  ja hänen huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa sekä koulutuksen järjestäjää, jonka opiskelijaksi oppivelvollinen ollaan osoittamassa, on kuultava ennen asian ratkaisemista. Koulutuksen järjestäjän, jolle on myönnetty TUVA-koulutuksen tai TELMA-koulutuksen järjestämislupa taikka joka järjestää TUVA-koulutusta aiemman VALMA-järjestämisluvan perusteella, tulee ottaa opiskelijaksi sille osoitettu oppivelvollinen ja mahdollistaa opintojen aloittaminen mahdollisimman pian. (15 a §)

Oppivelvollisuuden suorittamisen ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy puolestaan koulutuksen järjestäjälle sitten, kun oppivelvollinen on aloittanut opintonsa koulutuksen järjestäjän opiskelijana (12.1 §). Jos osoitettu oppivelvollinen ei tosiasiassa aloita opintojaan, ohjaus- ja valvontavastuu jää asuinkunnalle (HE 173/2020 vp., s. 175). Tosiasiallinen aloittaminen tarkoittaa sitä, kun oppivelvollinen ensimmäisen kerran osallistuu suunnitelmien mukaisesti opetukseen (HE 173/2020 vp., s. 170).

Tilanteessa, jossa oppivelvollinen ei pääse aloittamaan opintoja esimerkiksi sen vuoksi, että hänelle osoitetussa opiskelupaikassa ei ole tarjolla riittävää tukea, ei voida soveltaa opiskelijan eronneeksi katsomista koskevia säännöksiä. Oppivelvollisuuslain mukaista ei myöskään ole se, että opiskelijaa ohjataan tai patistetaan hakemaan oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä sen vuoksi, että sopivaa opiskelupaikkaa tai riittävää tukea sinne ei ole saatu järjestettyä. Tällainen menettely on lisäksi vastoin perustuslaissa turvattua yhdenvertaisuutta ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä YK:n vammaissopimuksessa turvattuja koulutusta ja yhdenvertaisuutta koskevia oikeuksia.

Ohjaus- ja valvontavastuu säilyy siis asuinkunnalla, kunnes oppilas pääsee tosiasiassa aloittamaan oppivelvollisuuteensa kuuluvat opinnot. Kunnalla on siten vastuunsa nojalla velvollisuus pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että opinnot pääsevät tosiasiassa alkamaan osoitetussa oppilaitoksessa tai vaihtoehtoisesti etsimään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa uuden opiskelupaikan.

Mikäli kunta tai koulutuksen järjestäjä laiminlyö oppivelvollisuuslain mukaisia velvoitteitaan, asiasta voi tehdä kantelun aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Lisätietoja:

Kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta

Opiskelusta Tukiliiton tuki ja neuvot -sivuilla: https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/opiskelu/