Muut palvelut ja tukitoimet

Hyvinvointialue voi järjestää uuden vammaispalvelulain perusteella myös muita palveluita ja taloudellisia tukitoimia kuin mitä laissa on erikseen nimenomaisesti mainittu. Ehtona on, että nämä palvelut ja tukitoimet edistävät lain tarkoituksen toteutumista. Kyse on määrärahasidonnaisista palveluista ja tuista. Määrärahasidonnaisuus tarkoittaa, että palveluita järjestetään hyvinvointialueen varaamien määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Jos määrärahapäätös on selkeästi alimitoitettu tai ei vastaa tiedossa olevaa tarvetta, se on lainvastainen. Hyvinvointialuetta koskee näiden palvelujen yleinen järjestämisvelvollisuus määrärahasidonnaisuudesta huolimatta.

Muista palveluista ja tukitoimista on säädetty vammaispalvelulain 34 §:ssä. Se ei muuta aiemmin vallinnutta tilannetta, sillä jo vanhan vammaispalvelulain aikana on ollut mahdollisuus muihin lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisiin palveluihin sekä kustannusten korvaamiseen. Myös kehitysvammalaista löytyy pykälä, jonka perusteella on voitu järjestää muuta erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellista toimintaa.

Mitä muut palvelut ja tukitoimet ovat? 

Muiden palveluiden ja tukitoimien ideana on täydentää vammaisen henkilön tuen ja avun kokonaisuutta.  Tarkoituksena on esimerkiksi varautuminen täysin uusien ja ennakoimattomien palveluiden käyttöönottoon joustavalla tavalla. Muita palveluita ja tukitoimia voivat olla esimerkiksi vammasta tai sairaudesta johtuvat ylimääräiset vaatekustannukset sekä erityisravinto ja erityisravintovalmisteet. Lain esitöissä on tuotu ilmi esimerkinomaisesti ylimääräisten vaatekustannusten syntyminen. Vaatteet saattavat kulua tavallista nopeammin tai henkilö ei voi käyttää kaupasta valmiina löytyviä vaatteita tai jalkineita. Epätavallinen vaatteen kuluminen voi johtua muun muassa pyörätuolin käytöstä.

Lainsäätäjä antaa hyvinvointialueille vapauden, millaisiin tarkoituksiin se järjestää muita palveluita ja tukitoimia. Lähtökohtana pitää kuitenkin joka tapauksessa olla vammaispalvelulain tarkoitus.

Vammaispalvelulain tarkoituksena on 1 §:n mukaan: 

1) toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä; 

2) tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista; 

3) turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Lain tarkoitusta on tarkemmin käsitelty omassa osiossaan (linkki).