Auton hankinnan ja käyttämisen tuki

Avustus auton hankintaan

Vammaispalvelulain 28 §:n tarkoittama liikkumisen tuki voidaan toteuttaa antamalla taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo taikka myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan taloudellista tukea. Taloudellisesta tuesta säädetään vammaispalvelulain 32 §:ssä. Edellytyksenä näille liikkumisen tuen järjestämistavoille on, että vammaisen henkilön liikkumisen tuen tarve on runsasta.

Säännöksessä tarkoitettu runsas liikkumisen tuen tarve voi johtua esimerkiksi työssäkäymisestä tai opiskelusta. Aiemman lain soveltamiskäytännössä on ollut mahdollista antaa tukea auton hankintaan myös vammaisen lapsen perheelle, jos auto on tarpeen lapsen ja hänen tarvitsemiensa apuvälineiden kuljettamista varten. Käytäntöä ei ole tarkoitus tältä osin muuttaa, vaan lapsen perheelle voidaan yhä antaa käyttöön auto tai muu soveltuva kulkuneuvo tai myöntää taloudellista tukea auton tai muun kulkuneuvon hankintaan. Vammaisten henkilöiden käyttöön annettavat autot tai muut kulkuneuvot voivat olla hyvinvointialueen omia tai hyvinvointialue voi hankkia niitä esimerkiksi leasing-sopimuksella.

Hyvinvointialue voi korvata puolet liikkumisessa tarvittavien teknisten ratkaisujen ja välineiden hankkimisesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Auton tai muun kulkuneuvon hankintaan myönnettävän taloudellisen tuen määrään vaikuttaa lähtökohtaisesti vammaisen henkilön välttämättä toimintarajoitteensa vuoksi tarvitsema automalli ja varustelutaso. Jos vammainen henkilö päättää hankkia arvioitua välttämätöntä tarvetta paremmin varustellun auton, hän vastaa itse ylimenevistä kustannuksista. Hyvinvointialueen vastuulla on ainoastaan toimintarajoitteesta johtuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset.

Taloudellista tukea on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö on saanut auton tai muun välineen tai teknisen ratkaisun haltuunsa. Määräajasta on kuitenkin poikettava, jos hakemuksen viivästymiselle on hyväksyttävä syy.

Avustus auton hankintaan tai auton antaminen henkilön käyttöön on määrärahasidonnainen tukitoimi, mikä tarkoittaa sitä, että avustuspäätökseen vaikuttaa hyvinvointialueen talousarvio. Hyvinvointialueen on katsottu voivan kohdentaa määrärahoja siten, että korvauksen suuruus jää alle puoleen auton hankintakustannuksista. Hyvinvointialueen tulee kuitenkin varata talousarviossaan autoavustuksia varten kunnassa esiintyvään tarpeeseen nähden riittävät määrärahat, eli se ei saa tarkoituksella budjetoida tähän tarkoitukseen vähemmän määrärahoja kuin mitä esimerkiksi tehdyistä palvelusuunnitelmista ilmenevä tarve edellyttää. Korvauksen myöntämisen tulee aina perustua vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen ja päätös siitä tulee tehdä yksilöllisen harkinnan perusteella.

Muutostyöt autoon tai muuhun kulkuvälineeseen

Hyvinvointialue voi määrärahasidonnaisena tukitoimena korvata kokonaan toimintarajoitteen edellyttämät välttämättömät ja kohtuulliset autoon tai muuhun kulkuvälineeseen tehtävät muutostyöt. Välttämättömiä ovat sellaiset muutostyöt,
jotka mahdollistavat vakiomallisen välineen tai muuta teknisen ratkaisun käytön.

Ajoneuvovero

Ajoneuvoveron perusverosta voi saada vapautuksen vammaisuuden perusteella. Vapautus ei koske dieselveroa eli käyttövoimaveroa.

Vapautus voidaan myöntää vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan henkilölle,

1. jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa tai liikkumisesteisen pysäköintunnus
2. joka kuljettaa sellaista vammaista henkilöä, jolle on myönnetty pysäköintilupa tai
3. jolle on myönnetty autoveron palautus autoverolain 50 §:n tai 51 §:n perusteella.

Hakemuksen voi tehdä Liikenteen turvallisuusvirasto Traficomin sivuilla. Sieltä löytyy paljon lisätietoa asiasta.

Vapautusta ajoneuvoverosta voi myös hakea samalla, kun hakee liikkumisesteisen pysäköintitunnusta.

Vapautus perustuu ajoneuvoverolain 35-37 §:iin.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus korvasi vammaisen henkilön pysäköintiluvan 1.6.2020 alkaen. Sitä ennen myönnetyt vammaisen henkilön pysäköintiluvat ovat voimassa lupaan merkittyyn voimassaoloajan päättymiseen saakka. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä

• pysäköintipaikalle, joka on merkitty pyörätuolimerkillä
• maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta
• alueelle, missä pysäköinti on kielletty liikennemerkein
• pysäköintipaikalle merkittyä enimmäisaikaa pidemmäksi ajaksi
• pihakadulle, jos pysäköinti ei haittaa kohtuuttomasti pihakadulla liikkumista.

Pysäköintitunnus myönnetään vammaiselle henkilölle itselleen, vaikka autoa kuljettaisi joku muu. Joissain tapauksissa lupa voidaan myöntää myös työntekijälle, joka kuljettaa työssään vammaisia henkilöitä.

Pysäköintitunnusta voi hakea Traficomin sähköisen Oma asiointi -palvelun kautta tai jättää hakemuksen Ajovarman palvelupisteeseen. Samalla voit hakea vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Sivuilta löytyy lisätietoa esimerkiksi luvan myöntämisedellytyksistä.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelain 39 §:ssä.

Autoveronpalautus ja -huojennus

Autoveronpalautusta voi saada autoverosta annetun lain 51 ja 50 §:ien perusteella uutena ostettuun tai ulkomailta käytettynä ostettuun ja Suomessa ensi kertaa rekisteröitävään autoon. Päätöksen voi hakea ennakkoon tai viimeistään 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on merkitty auton omistajaksi.

Autoveronpalautus autoverolain 51 §:n nojalla

Auton hintaan sisältyvä autovero voidaan palauttaa kokonaan tai osittain silloin, kun vammainen henkilö invaliditeetin asteen ja auton käyttötarkoituksen osalta täyttää laissa säädetyt edellytykset. Palautettavan autoveron enimmäismäärä on 3 770 euroa. Automaattivaihteista autoa välttämättä tarvitsevalle palautettava enimmäismäärä on 4 980 euroa. Auto tulee vammaisen henkilön omistukseen, ja rekisteriotteeseen tulee maininta autoveron alentamisesta. Tämän vuoksi auton käyttötarkoitukseen tulee kiinnittää huomiota, koska autoa on pääsääntöisesti käytettävä vammaisen henkilön kuljettamiseen.

Autoveron kohtuullistaminen (huojennus) autoverolain 50 §:n nojalla

Verohallinto voi määräämillään ehdoilla erityisistä syistä palauttaa autoveron tai siitä kohtuulliseksi katsottavan osan, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:ssä säädettyjä autoveronpalautuksen edellytyksiä. Huojennusmenettely voi soveltua esimerkiksi silloin, kun tarve perustuu perheen alaikäisen lapsen vammaisuudesta johtuvaan kuljetustarpeeseen, mutta autoa ei ole rekisteröity lapsen nimiin.

Verohallinnolle tehtävässä hakemuksessa tulee riittävän tarkasti selostaa vamman laatua ja haitta-astetta sekä auton käyttötarvetta. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus vamman aiheuttamasta haitasta. Verohallinto kiinnittää päätöksenteossa huomiota myös perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Hakemukseen onkin usein perusteltua liittää sosiaaliviranomaisen selvitys ja verotodistus. Verohallinnon päätöksestä ei ole valitusmahdollisuutta. Siksi hakemus on syytä tehdä erityisen huolellisesti.

Lisätietoja autoveron palautuksesta ja huojennuksesta löytyy  verottajan sivuilta.

Voit myös soittaa verottajan autoverotusneuvontaan p. 029 497 150.