Kuntoutus

Kuntoutus on palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän osa, joka rakentuu jokaisen kohdalla erilaiseksi kuntoutuspoluksi. Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea henkilöä tilanteissa, joissa vamma tai sairaus seurauksineen on heikentänyt mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa ja -ympäristössä. Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia.

Kuntoutus on yleisnimike tukitoimenpiteille, joilla suoriutumisedellytyksiä omassa arjessa pyritään parantamaan ja tuen tarvetta vähentämään. Kuntoutus voi olla myös vammasta aiheutuvien haittojen lieventämistä tai ylläpitävää kuntoutusta. Kehitysvammaisten henkilöiden kannalta tärkeää onkin usein myös toimintakyvyn ylläpitäminen ja liitännäisoireiden syntymisen hidastaminen ja lievittäminen. Kuntoutus voi sisältää erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, terapiaa, koulutusta, apuvälineitä ja rahallista tukea kuntoutuksen ajalle.

Kuntoutus edistää osallisuutta

Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan elämänlaatua. Kuntoutuksella on suuri merkitys yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden toteuttamisessa. Vuodesta 2016 alkaen Suomessa voimassa olleen YK:n vammaissopimuksen mukaan kuntoutuksen tavoitteena on mahdollistaa vammaisille henkilöille mahdollisimman suuri itsenäisyys, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräinen osallisuus ja osallistuminen kaikilla elämänalueilla, yhteisöissä ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kuntoutuspalvelut ja -ohjelmat tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja niiden tulee perustua yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin. Kuntoutuksen tulee olla vapaaehtoista ja vammaisten henkilöiden saatavilla mahdollisimman lähellä heidän omia yhteisöjään.

Kuntoutusta järjestetään useiden organisaatioiden toimesta. Kuntoutuksen saaminen edellyttää julkisessa terveydenhuollossa laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Terveydenhuolto järjestää lääkinnällistä kuntoutusta, sosiaalihuolto sosiaalista kuntoutusta ja Kela vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Ammatillista kuntoutusta voivat järjestää työ- ja elinkeinohallinto, Kela, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt sekä ammatilliset oppilaitokset. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestävät hyvinvointialueet. Kasvatuksellinen kuntoutus on kasvatuksen ja koulutuksen järjestämistä vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen tai aikuisen kohdalla. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluita.

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelman merkitys korostuu haettaessa kuntoutusta. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia kuntoutuksen järjestämiseksi. Kuntoutussuunnitelma on kirjallinen ja usein lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelma tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä. Kuntoutussuunnitelmassa kuvataan henkilön elämäntilanne, toimintakyky ja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoitteista seuraavat vaikeudet arkielämään. Siihen tulee kirjata kaikki kuntoutustoimenpiteet, joita henkilö tarvitsee. Vastuu kuntoutussuunnitelman laatimisesta on hyvinvointialueen terveydenhuollolla.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa siitä aiheutuneita kustannuksia kuntoutujalle, jonka sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi toimintakykyä ja vaikeuttaa arjen sujumista. Kuntoutuksen tavoitteena on löytää keinoja omatoimiseen harjoitteluun ja kuntoutusta tukevaan arkeen. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voidaan järjestää kuntoutuslaitoksessa, terapiana kuntoutujan lähiympäristössä tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakeminen edellyttää kuntoutussuunnitelman laatimista.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voidaan järjestää alle 65-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa ja jolla on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite. Suoriutumis- ja osallistumisrajoite aiheuttaa henkilölle huomattavia vaikeuksia arkipäivän suoriutumisessa ja osallistumisessa. Suoriutumis- ja osallistumisrajoite liittyy vammaan tai sairauteen, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon, eivätkä sen tavoitteet ole vain hoidollisia. Tavoitteena on mahdollistaa kuntoutujan suoriutumista ja osallistumista.

Kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan laaja-alaisesti hakijan toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Lähtökohtana on kuntoutujan oma aktiivisuus kuntoutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuntoutus toteutetaan aina yhteistyössä kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä kanssa.

Kela järjestää osana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta asiakkaille yksilöllisesti suunniteltuja terapioita. Erilaisia terapioiden muotoja ovat esimerkiksi fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkiterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja päiväkuntoutus. Terapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana ja eri terapian muotoja voidaan yhdistellä tarpeen mukaan.

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalihuoltolaissa säädetään sosiaalisesta kuntoutuksesta, jolla tarkoitetaan sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön keinoin annettua tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus on osa monialaista kuntoutusjärjestelmää, ja se voi sisältää monenlaisia toimia ja palveluita.

Vastuu sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta on hyvinvointialueen sosiaalihuollolla, joka toimii yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tarvetta sosiaaliselle kuntoutukselle selvitettäessä tulee kartoittaa henkilön tarve ja mahdollisuudet saada kuntoutusta eri organisaatioiden toimesta. Sosiaalinen kuntoutus toimii yhteensovitettuna esimerkiksi lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen.

Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä ovatkin kaikki asiakkaalle tarjotut palvelut ja tukitoimet. Sosiaalista kuntoutusta voidaan toteuttaa esimerkiksi psykososiaalisena tukena, lähityönä, vertaistukena, toiminnallisissa ryhmissä ja työtoimintana.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillista kuntoutusta järjestävät työ- ja elinkeinohallinto, Kela, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt sekä ammatilliset oppilaitokset. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ammatillisia valmiuksia sekä auttaa työllistymisessä ja töissä pysymisessä.

Ammatillisen kuntoutuksen menetelmiä ovat esimerkiksi työkokeilu ja työhön valmennus työpaikalla. Ammatillinen kuntoutus voi olla myös ammatinvalinnanohjausta ja koulutusta. Siihen voi kuulua myös apuvälineitä tai tukea työolosuhteiden järjestelyyn. Ammatilliseen kuntoutukseen voi hakeutua ottamalla yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai Kelaan.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisena sosiaalipalveluna. Sen tarkoituksena on ehkäistä työttömyyden kielteisiä vaikutuksia henkilön toimintakykyyn, vahvistaa elämän- ja arjenhallintaa ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- tai toimintakykynsä vuoksi kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään hyvinvointialueen ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyönä. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen pohjaa aktivointisuunnitelmaan, johon kirjataan asiakkaalle laadittu palvelukokonaisuus.

Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja rahoittaa harkinnanvaraista kuntoutusta, jonka tarkoituksena on täydentää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja ammatillista kuntoutusta. Sitä järjestetäänkin etupäässä henkilöille, joilla ei ole lain perusteella oikeutta muuhun Kelan kuntoutukseen. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen pääasiallisena tavoitteena on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja tai neuropsykologista kuntoutusta

Lisätietoa

Kuntoutuksesta löytyy lisätietoa esimerkiksi kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneristä, Kuntoutusportti.fi -sivustolta sekä Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta lisätietoa on julkaisussa  Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet.

Lainsäädäntöä

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566

YK:n vammaissopimus, SopS 27/2016, erityisesti art. 26 kuntoutuksesta