Oikeus asumisen tukeen

Uuden lainsäädännön tarkoitus on lisätä asiakkaan saataville entistä enemmän vaihtoehtoja asumiseen ja lisätä yksilöllisiä asumisen ratkaisuja. Tämä mahdollistaa vammaisen henkilön itsenäisen elämän. YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaisella henkilöllä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa hän asuu. Lisäksi vammaissopimus velvoittaa turvaamaan riittävät ja henkilön osallisuutta tukevat kotiin annettavat palvelut.

Asumisen tuki turvaa vammaisen henkilön tarvitseman avun ja tuen päivittäisiin toimiin. Päivittäisiin toimiin kuuluvat esimerkiksi pukeutuminen, hygieniasta huolehtiminen ja ruokahuolto sekä kodin siivous. Kyse on jatkuvasta tai pysyväisluontoisesta tuesta, jota ilman vammainen henkilö ei pärjäisi. Asumisen tuki tulee tarvittaessa turvata vuorokauden eri aikoina. Tavoitteena on, että myös vaativaa ja monialaista apua ja tukea runsaasti ja jatkuvasti tarvitsevien vammaisten henkilöiden asuminen onnistuu mahdollisimman itsenäisesti. Tämän tulee tapahtua henkilön omia valintoja kunnioittaen.

Asumisen tuen alle kuuluu vanhan vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen sekä kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona järjestetty asumispalvelu. Asumisen tuki on maksuton palvelu.

Myöntämisedellytykset 

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa. Päivittäiset toimet tarkoittavat toimia, joita ihmiset tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin tietyin väliajoin toistuen. Päivittäiset toimet kuuluvat tavanomaiseen elämään. Käytännössä ne voivat olla henkilökohtaisia toimia, kuten pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito ja wc-käynnit sekä esimerkiksi liikkuminen, kotityöt, lastenhoito ja asiointi. Asiointia ovat sekä asiointi kodin ulkopuolella että asioiden hoitaminen kotona verkon välityksellä. Kotitöitä ovat muun muassa ruuan valmistaminen, siivoaminen, vaatteiden ja kodin tekstiilien huoltaminen sekä muut tavanomaisesti itse tehtävät kotityöt.

Tuen tarkoitus ja sisältö 

Asumisen tuen tarkoitus on, että vammainen henkilö voi asua mahdollisimman itsenäisesti silloinkin, kun hän tarvitsee apua tai tukea asumisessa. Asumisen tuki sisältää tarvittavan avun ja tuen päivittäisissä toimissa, vuorovaikutuksessa ja osallisuudessa sekä niissä itsehoitoa vastaavissa toimenpiteissä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon.

Asumisen tukeen sisältyy myös vammaisen henkilön tarvitsema apu tai tuki vuorovaikutuksessa ja osallisuudessa.

Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa terveydenhuoltolain perusteella kotiin järjestettäviä terveydenhuollon palveluita taikka sosiaalihuoltolain tai muiden lakien perusteella järjestettäviä palveluita siten, että ne muodostavat henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisen palvelukokonaisuuden. Tarvittaessa asumisen tuki on siis yhdistelmä useiden eri lakien mukaisia palveluja. Siihen voi sisältyä esimerkiksi kotisairaanhoitoa.

Toteuttamistapa 

Asumisen tuki voidaan järjestää yksittäiseen asuntoon tai ryhmämuotoisesti toteutettuun asumiseen. Asumisen tukea on järjestettävä vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukainen määrä ensisijaisesti vammaisen henkilön toivomalla toteuttamistavalla. Asumisen tuki on toteutettava siten, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yksityisyys toteutuvat.

Asumisen tuen tarkka malli ja toteuttamistapa on tarkoituksella jätetty laissa määrittelemättä. Yksilöllisyys asumisen tuen järjestämisessä on keskeistä asumismuodosta riippumatta. Asumisen tuki on mahdollista toteuttaa esimerkiksi henkilökohtaisen avun, asumisen tuen työntekijöiden, sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun tai kotihoidon avulla taikka näitä yhdistelemällä. Omaishoidon tuki voi myös kuulua osaksi asumisen tukea. On hyvä huomata, että asumisen tukea ei järjestetä laitokseen. Laitosmaisissa olosuhteissa asuvien ihmisten määrää on tärkeää jatkuvasti vähentää.

Muutoin asumisen tuki voidaan järjestää henkilön tavalliseen yksityisasuntoon, niin kutsuttuun kimppa-asuntoon, normaalin asuntokannan seassa olevaan useista asunnoista koostuvaan asuntoryhmään tai asuntojen verkostoon, joka koostuu erillisistä asunnoista, joiden asukkaille turvataan tarvittava tuki ja apu.

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää, että henkilö saa lähtökohtaisesti itse määritellä päivärytminsä. Ohjenuorana toimii se, että palvelut joustavat vammaisen henkilön aikataulun mukaan eikä toisinpäin.

Hyvinvointialueella on velvollisuus taata, että asumisen tuki järjestetään käytännössä erityisen huolellisesti silloin, kun henkilön toimintarajoite edellyttää keskeytyksetöntä avun saatavilla oloa. Joskus avun lyhytaikainenkin viivästyminen tai puute voi aiheuttaa henkeä uhkaavan tilanteen.

Asumisen tuen toteuttamistapaan vaikuttavat lisäksi vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitteet. Henkilöllä on oikeus osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen suunnilleen saman ikäisten ihmisten kanssa. Tästä seuraa, että esimerkiksi 20-vuotiasta nuorta ei tulisi sijoittaa samaan asumisyksikköön ikäihmisten kanssa.

Yksityisyyden suojan tulee toteutua valitusta asumisen toteuttamistavasta riippumatta. Myös ryhmämuotoisessa asumisessa asukkaan omassa käytössä oleva tilan tulee käsittää asunnon tunnuspiirteet.

Päätöksenteko 

Tarvittavan asumisen tuen sisällöstä, määrästä ja toteutustavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen tuen tarve ja toivomukset sekä asumisen tuen merkitys vammaisen henkilön itsenäiselle elämälle. Asumisen tuen sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.

Asumisen tuen määrä riippuu aina yksilöllisestä tarpeesta. Ensisijaisesti palvelunjärjestäjän tulee ottaa huomioon vammaisen henkilön toiveet toteuttamistavasta.

Lainvalintaa ohjaavat säännökset

Vammaisen henkilön oikeudesta asumispalveluihin on säädetty useassa eri sisältölaissa. Niissä palveluista käytetään eri nimityksiä:

• Sosiaalihuoltolain perusteella voidaan järjestää tuettua asumista, yhteisöllistä asumista ja tehostettua palveluasumista.
• Vammaispalvelulain perusteella järjestetään asumisen tukea (18§) ja lapsen asumisen tukea (19 §).

Varsinaisten sisältölakien lisäksi tulee vielä ottaa huomioon perustuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain säännökset sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, erityisesti sen elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä koskeva 19 artikla sekä sen soveltamisesta laadittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5.

Vaikka sosiaalihuoltolain asumista koskevia säännöksiä sovelletaan käytännössä hyvin harvoin kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen, sosiaalihuoltolaissa on muita erittäin tärkeitä säännöksiä, joita tulee soveltaa vammaisia henkilöitä koskevan erityislainsäädännön kanssa. Lisäksi on tärkeää huomioida, että jos hyvinvointialue ei itse tuota kaikkia vammaisten henkilöiden asumispalveluita, sen ei kuitenkaan yleensä tulisi kilpailuttaa niitä ainakaan avoimella menettelyllä, vaan soveltaa jotain näiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien palveluiden hankkimiseen paremmin sopivaa menettelytapaa (ks. tarkemmin esimerkiksi tästä lakimies vastaa -tekstistä).