Asumisen maksut

Kehitysvammaisen asiakkaan vamman vuoksi tarvitsema asumisen tuki on ylläpitoa lukuun ottamatta asiakkaalle maksutonta. Lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksuista säädetään erikseen.

Asumisesta saa periä vain ylläpitomaksua

Vammaispalvelulain perusteella järjestettävään asumisen tukeen kuuluvat palvelut ja tukitoimet ovat asiakkaalle maksuttomia. Tällaisia palveluita ovat muun muassa avustaminen asioinnissa, ruuanlaitossa, syömisessä, siivouksessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja liikkumisessa. Maksuttomuus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:ään.

Vammaispalvelulain mukaisessa asumisessa asiakkaalta voi asiakasmaksulain mukaan periä maksun vain ylläpidosta. Perityt maksut eivät asiakasmaksulain 2 §:n perusteella saa ylittää tuotantokustannuksia.

Mikä on ylläpitoa?

Ylläpitoa ovat kaikki tavanomaiset henkilölle vammaisuudesta riippumatta aiheutuvat menot kuten vuokra, ruoka, pesuaineet, vesi ja sähkö. Kun asiakkaalla on vuokrasopimus omaan palveluasuntoonsa, häneltä peritään normaalisti erikseen vuokra sekä maksu muusta ylläpidosta. Vuokran maksamista varten asiakas voi hakea asumiseensa Kelalta yleistä asumistukea tai eläkkeensaajan asumistukea.

Maksullista ylläpitoa eivät ole esimerkiksi henkilön asumiseensa tarvitsemasta avusta ja tuesta aiheutuvat henkilöstömenot, turva-, siivous- eikä saattajapalvelu. Ylläpitoa eivät ole myöskään kiinteistön hoidosta aiheutuvat kulut kuten esimerkiksi piha-alueiden kunnossapito.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkaisuillaan KHO:2014:186 ja KHO:2015:85 linjannut, että kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittäviin ateriamaksuihin saa ruoan raaka-ainekustannusten lisäksi sisällyttää myös todellisia ja kohtuullisia ruoan valmistus-, säilytys- ja kuljetuskustannuksia silloin, kun asiakasta ei osana erityishuollon palvelua avusteta omien aterioidensa valmistamisessa.

Lapsen asumisen tuen maksut

Lapsen kodin ulkopuolella järjestettävästä asumisen tuesta perittävästä asiakasmaksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa. Hyvinvointialue voi periä vammaisen lapsen vanhemmilta maksun lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista. Enimmäismäärä kuukaudessa on 500 euroa.

Käyttövaroja on jäätävä enemmän kuin laitoshoidossa

Siitä, miten paljon käyttövaroja asumispalveluiden asiakkaalle tulee kuukausittain jäädä omaan käyttöönsä, ei ole avohuollon palveluiden osalta tällä hetkellä säädetty missään. Asiakasmaksulaissa on säädetty pitkäaikaisen laitoshoidon minimikäyttövaraksi 122 euroa kuukaudessa (vuonna 2024), mutta avohuollon asumispalveluiden asiakkaille tulee toimeentulon mahdollistamiseksi käytännössä jäädä huomattavasti enemmän käyttövaroja jo sen vuoksi, että laitoshoitoon sisältyy asioita, jotka avohuollon palveluiden asiakkaat maksavat itse, kuten lääkkeet. Joissain kunnissa ja kuntayhtymissä on määritelty minimikäyttövarat myös avohuollon palveluiden osalta.

Jos vammaiselta asukkaalta peritään asumisesta lainvastaisesti palvelumaksuja, niiden poistamista voi hakea sosiaalitoimelta kirjallisella hakemuksella.

Asiakasmaksun perimättä jättäminen tai alentaminen

Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu, kuten asumisesta perittävä ylläpitomaksu, on asiakasmaksulain 11 §:n mukaan jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Asiakasmaksujen alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista suhteessa väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi tukimuodoksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.

Lisätietoa

Lisätietoa asiakasmaksuista löytyy Tukea toimeentuloon -sivuilta.

Lainsäädäntöä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki 3.8.1992/734