Usein kysyttyä

Tällä sivulla on vastauksia usein kysyttyihin asioihin.

Kuka voi hakea mukaan kaveritoimintaan? 

Mukaan voi hakea kuka tahansa 16 vuotta täyttänyt, jolta löytyy arkipäivän digi- ja kaveritaidot tai tuki niihin. Digikaveriksi voi ryhtyä mistä tahansa päin Suomea. Livekaveriksi voi hakea Tampereen ja Jyväskylän seuduilta.

Miten kaveruus voi olla vapaaehtoistoimintaa? 

Kaveruus ihmisten välillä syntyy harvoin ihan itsestään. Siihen tarvitsee vähintään kaksi ihmistä, sopivat olosuhteet ja halun tutustua uuteen ihmiseen. Joskus paikkoja ja tilaisuuksia tutustua on hyvin vähän. Yhdenvertaisen kaveritoiminnan tarkoituksena on tuoda erilaisia ihmisiä yhteen niin, että kaverustuminen voi olla mahdollista. Siksi tutustumisesta on luotu aluksi ihan oma vapaaehtoistehtävä.

Sekä digi- että livekaveritoiminnassa yhdistetään kaveriksi aina kaksi vapaaehtoista. Toisella vapaaehtoisella on kehitysvamma tai vastaavanlainen tuen tarve, toisella vapaaehtoisella ei ole oppimisen ja ymmärtämisen tuen tarpeita.  Kummankin vapaaehtoisen vapaaehtoistehtävä on antaa aikaa, pitää yhteyttä ja tutustua. Toimintamme ei ole palvelua eikä siitä makseta korvausta kenellekkään. Rahallisen korvauksen sijaan vapaaehtoisuudesta saa jotain ihan muuta. Vapaaehtoisuudesta saa esimerkiksi  hyvää mieltä, uusia kokemuksia, taitoja tai merkityksellistä tekemistä arkeen. Eli jotain sellaista mitä ei rahassa voi mitata!

Mitä tarkoittaa tuettu, inklusiivinen ja saavutettava vapaaehtoistoiminta?

Vapaaehtoistoimintaan mukaan pääsyä voi joskus hankaloittaa esimerkiksi sairauden, vamman tai elämäntilanteen vuoksi alentunut toimintakyky.
Tuettu vapaaehtoistoiminta termiä alettiin Suomessa käyttämään vapaaehtoistoiminnasta, joka on hieman perinteisestä tuetumpaa.
Kaikessa laadukkaassa vapaaehtoistoiminnassa tarjotaan toimijoille tukea. Tuetussa vapaaehtoistoiminnassa tarjotaan usein vapaaehtoiselle yksilöllistä osallistumisen tukea.
Tukea voi antaa esimerkiksi avustaja, työpari tai toinen konkari-vapaaehtoinen. Tuettu vapaaehtoistoimintaa suunnataan usein jollekin tietylle kohderyhmälle.

Tuetun vapaaehtoistoiminnan sijasta käytetään nykyisin usein termiä saavutettava vapaaehtoistoiminta. Inklusiivisessa eli kaikille yhteisessä toiminnassa pyritään huomioimaan kohderyhmiä mahdollisimman laajasti ja toiminnan saavutettavuutta on pohdittu etukäteen monelta eri kantilta.

Mitä on yhdenvertaisuus kaveritoiminnassa?

Yhdenvertaisuus kaveritoiminnassa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että molemmat kaveriosapuolet toimivat vapaaehtoisina. Yhdenvertaisessa kaveruudessa kumpikaan ei siis ole tukihenkilö tai auttaja. Kaikki toimivat omien taitojen ja tietojen mukaan. Molemmille vapaaehtoisille tarjotaan samanlainen koulutus ja kumpaakin vapaehtoista tuetaan kaverina toimiessa. Kaikki koulutuksemme ovat avoimia aina kaikille.

Kaveriparista kummatkin ovat samalla tavalla vastuussa yhteydenpidosta ja tutustumisesta. Kaveriparit päättävät yhdessä milloin tapaavat ja mitä he tavatessaan tekevät. Jos tapaamisissa tulee kuluja, molemmat maksavat omat kulunsa.

 

En ole sosiaalilalan ihminen, eikä minulla ei ole kokemusta kehitysvammaisista ihmisistä. Voinko hakea mukaan?

Nimen omaan voit hakea mukaan! Kaveritoiminnan idea on, että ihmiset tutustuvat ja kohtaavat ilman rooleja tai odotuksia – ihan vaan kavereina. Sinulla ei tarvitse olla erityistaitoja tai osaamista. Lähdetään siitä, että sinulla on aikaa, halua tutustua uuteen ihmiseen ja ihan tavalliset kaveritaidot – se riittää. Tässä toiminnassa on tarkoitus, että molemmat ottavat vastuuta yhteydenpidosta. Uudenlaiset ihmiset ja tilanteet voivat joskus tuntua jännittäviltä. Toiminnassamme jokainen kaverina aloittava käy läpi lyhyen koulutuksen alussa. Siellä saat vinkkejä tutustumiseen, keskustelemme perusasioita kehitysvammaisuudesta sekä siitä, mitä on hyvä tietää ja huomioida yhdenvertaisena vapaaehtoisena. Tukiliitto rakentaa kaikille yhteistä maailmaa. Uskomme, että kohdatessamme riitämme ihan omana itsenämme.

 

Auttaako digikaverini mua puhelimen tai tabletin kanssa?

Yhdenvertaisessa kaveritoiminnassa digikaverit ovat ihan tavallisia kavereita, ainoa erikoisuus on,  että tutustuminen ja yhteydenpito tapahtuu vain äänipuheluiden, videopuheluiden ja viestittelyn kautta. Digikaveri ei siis ole digilaitteisiin digiapua- ja tukea tarjoava henkilö.  Kysythän niihin apua läheiseltäsi tai etsi digiapua tarjoavaa palvelua lähiseudultasi.

Milloin kaverikausi päättyy? 

Kaverikausi kestää aina ennalta sovitun ajan. Kaverikausi kestää yleensä 6-12 kuukautta. Kausi päättyy joko kesäkuun tai joulukuun lopussa.

Miksi kaverin kanssa ollaan vain yksi kausi kerrallaan?

Tämä madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan tutustumista uuteen ihmiseen. Molemmat vapaaehtoiset tietävät heti alussa, että nyt on tarkoitus sitoutua kokeilemaan tutustumista tietyn ajan verran. Kaverikauden jälkeen voi päättää, haluaako jatkaa tutustumista tai tutustua kenties uuteen ihmiseen.

Saanko valita oman kaverini? 

Kysymme jokaiselta hakijalta aina toiveita kaverin suhteen haastattelussa. Toiveiden pohjalta tarjoamme mahdollisimman sopivan oloista kaveria sen hetkisen hakijatilanteen mukaan. Tarjoamastamme kaverista voi aina kieltäytyä. Emme kerro yksityiskohtaisia ja tunnistettavia tietoja ennen ensimmäistä tapaamista. Tulevan kaverin tapaa vasta, kun molemmat ovat ilmaisseet halunsa sitoutua tutustumaan tarjottuun kaveriin.

Voiko minulla olla monta kaveria yhtä aikaa? 

Yleensä toiminnassamme on paljon kaverihakijoita jonossa, odottamassa kaveriparia itselleen. Toivomme, että voisimme tarjota mahdollisimman monelle kokemuksen uuteen ihmiseen tutustumisesta. Kaverustuminen vie usein myös aikaa ja energiaa, joten olisi tärkeää, että pystyt huolehtimaan ja sitoutumaan sovittuun kaveruuteen. Siksi toimintamme kautta saa yhden kaverin kerrallaan. Mikään ei estä tapaamasta ja pitämästä yhteyttä myös muiden kaveriparien tai toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten kanssa. Kohtaa mut – tapahtumamme, digitreenit tai vapaaehtoisillemme tarkoitettu Facebook-ryhmä ovat hyviä paikkoja tutustua uusiin tyyppeihin!

Miksi minulla pitää olla oma puhelin ja sähköposti? 

Kaverina toimit sinä.  Etenkin digikaverina toimiessa saat myös meiltä  kaveritoiminnasta sähköpostilla tietoa ja materiaaleja tukemaan kaveruutta ja vapaaehtoisena toimimista. Siksi toivomme, että sinulta löytyy oma puhelin, sähköpostiosoite ja että käytät niitä aktiivisesti. Tai saat niihin tukea. Kaveritoiminnan kautta voi myös harjaantua yhteydenpito- ja digitaidoissa. Näistä taidoista on takuulla hyötyä myös muussakin elämässä ja muiden ihmisten kanssa.

Miksi kaveria pitää odottaa niin pitkään? 

Toimintaamme hakee mukaan vapaaehtoisia eri aikoina. Joskus juuri sinulle sopivanlainen henkilö ei ole hakenut vielä mukaan. Jokaisen toiveet ja aikataulut vaikuttavat siihen, milloin sopiva ehdokas löytyy. Pyrimme tarjomaan mahdollisimman monelle tilaisuuden kokeilla uuteen ihmiseen tutustumista. Yhdistämme uusia kaveripareja sitä mukaa, kun se vain on mahdollista! Odottaessasi tule mukaan muihin tapahtumiimme ja toimintoihimme. Lue lisää sivuiltamme. Miten olisi Kohtaa mut -tapahtumat, vaparitoiminta tai muut ajankohtaiset jutut?

Entä jos oma kaveri ei tunnukaan sopivalta? 

Se ei haittaa mitään! Aina kemiat eivät kohtaa. On hienoa, että olette kokeilleet tutustumista ja oppineet toisistanne ja itsestänne jotain. Huomaatko jotain mitä sinä olet oppinut? Kaveritoiminnan tarkoitus on nimen omaan kokeilla ja tutustua erilaiseen ihmiseen. Ilman kokeilua ei olisi ollut koko mahdollisuutta tutustumiselle. Kuuluisaa mäkihyppääjää lainataksemme ”Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!”

Mikä tarkoittaa taustatukihenkilö kaveritoiminnassa?  

Taustatukihenkilö on kaverina toimivan tai kaveria hakevan vapaaehtoisen lähi-ihminen tai henkilökohtainen apu,  kuten perheenjäsen, ohjaaja tai avustaja. Taustatuki auttaa, opastaa, tsemppaa ja neuvoo vapaaehtoista kotiarjessa, jotta vapaaehtoinen voisi toimia mahdollisimman omatoimisesti yhdenvertaisena kaverina.

Taustatuen rooli voi olla pieni mutta ratkaisevan tärkeä siinä miten tutustuminen uusien kavereiden välillä lähtee sujumaan.  Jotkut tarvitsevat tukea alussa, toiset pitkin kaveruutta. Avainsana on yksilöllisyys ja se, että vapaaehtoinen saa kotoa sellaista apua ja tukea jonka avulla vapaaehtoistehtävä onnistuu.

Vaikka vapaaehtoinen ei tarvitse kotiarjessaan taustatukihenkilöä vapaaehtoistoimintaan, voi hänellä olla vapaaehtoistehtävää suorittaessaan käytössään erilaisia tukipalveluita tai apuvälineitä. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi puhetulkki, viittomakielen tulkki tai liikkumisen apuvälineet.