Euroopan parlamentin vaalit

Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin kaikissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa 26. toukokuuta 2019. Suomessa jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on äänioikeus. Tukiliiton tavoite on, että jokainen kehitysvammainen suomalainen voisi myös käytännössä antaa äänensä vaaleissa.

Kehitysvammaisten ihmisten äänioikeus on taattu YK:n vammaissopimuksessa. Euroopan Unioni on ratifioinut sopimuksen vuonna 2010.

Silti miljoonat vammaiset EU-kansalaiset eivät pysty antamaan ääntään kevään vaaleissa teknisten esteiden tai kansallisen lainsäädännön rajoitusten vuoksi. Tämä käy ilmi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) tuoreesta tiedonannosta Vammaisten henkilöiden todellinen oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. ETSK pitää erityisen huolestuttavana sitä, että äänioikeus evätään kansallisten sääntöjen nojalla arviolta 800 000 EU-kansalaiselta, joilla on kehitysvamma tai mielenterveysongelma.

Suomi on yksi 11 jäsenmaasta, joissa täysi-ikäisen kansalaisen äänioikeutta ei voi kieltää missään tilanteessa. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteutumista vahvistetaan myös

• tuottamalla vaaleista saavutettavaa tietoa useilla kielillä, myös selkokielellä;
• varmistamalla mahdollisuus erityisjärjestelyihin, kuten avustajan käyttämiseen äänestystilanteessa;
• järjestämällä mahdollisuus äänestää tarvittaessa muualla kuin virallisessa äänestyspaikassa, esimerkiksi kotona.

Katso selkokielinen video (3:24 min):

https://youtu.be/70mKp_AFvbI

Lisää tietoa ja videoita löydät esimerkiksi oikeusministeriön sivuilta: vaalit.fi

Kaikkien kehitysvammaisten ihmisten äänioikeus ei kuitenkaan Suomessakaan toteudu. Moni tarvitsee toisen ihmisen tukea päästäkseen äänestämään, tai äänestyspäätöksen tekemiseen. Miten tukea toista käyttämättä valtaa? Miten selittää selkeästi ja ymmärrettävästi monimutkainen asia? Äänestämisen tukemiseen sisältyvät kaikki päätöksenteon tukemisen peruskysymykset. Kansalaisuuden tärkein tuki on mahdollisuus harjoitella päätösten tekemistä joka päivä, arjen suurissa ja pienissä valinnoissa.

YK:n vammaissopimusta on noudatettava

Euroopan parlamentti tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Euroopassa on noin 7 miljoonaa ihmistä, joilla on kehitysvamma. Suuri osa heistä kohtaa joka päivä syrjintää ja poissulkemista. Kehitysvammaiset lapset eivät saa käydä koulua muiden kanssa. Kehitysvammaisilla nuorilla on muita huonommat mahdollisuudet saada koulutusta. Useimmat kehitysvammaiset aikuiset eivät pääse palkkatöihin. Sadattuhannet elävät laitoksissa, eristyksissä muusta yhteiskunnasta.

Monissa maissa tukea ei ole tarjolla. Perheenjäsenet joutuvat yksin huolehtimaan läheisistään.

EU:n direktiivit ohjaavat kansallista lainsäädäntöä. Yksi esimerkki kehitysvammaisten ihmisten elämään vaikuttaneista päätöksistä on EU:n hankintadirektiivi. Sitä ryhdyttiin Suomessa tulkitsemaan tavalla, joka johti vammaisten ihmisten välttämättömien, elämänmittaisten palveluiden kilpailuttamiseen. Tämä tuotti ongelmia, joista seurasi myöhemmin Ei myytävänä! -kansalaisaloite.

Euroopan parlamentti varmistaa omalta osaltaan YK:n vammaissopimuksen noudattamista. Tukiliiton vaatimus on, että YK:n vammaissopimusta ja sen kaikkia artikloita noudatetaan. Euroopan parlamenttiin tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät työtä tavoitteemme puolesta. Vaaleissa tarvitaan kaikkien ääni.

Tällä kertaa äänestämme

Euroopan parlamentti käynnisti äänestämiseen kannustavan kampanjan, jonka tunnuslause on Tällä kertaa äänestän (This time I am voting). ”Tukiliittojen” eurooppalainen kattojärjestö Inclusion Europe kampanjoi tänä keväänä tunnuslauseella: This time we are voting #ThisTimeWeAreVoting

Eli suomeksi: Tällä kertaa me äänestämme #TälläKertaaÄänestämme

Lue Inclusion Europen selkokielinen julkilausuma: Äänestä ja vaikuta Euroopan parlamentin vaaleissa 2019

EU-parlamenttiin tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät työtä #YKvammaissopimus’n puolesta. #TälläKertaaÄänestämme #euvaalit2019 #ThisTimeWeAreVoting

Tutustu myös Tukiliiton eduskuntavaalitavoitteisiin 2019. Eduskunnan on varmistettava varmistettava, että YK:n vammaissopimus toteutuu Suomessa.

1. Vammaisten henkilöiden asuminen ja osallisuus on turvattava
2. Työstä on saatava palkkaa
3. Vammaisten henkilöiden toimeentulo on turvattava