Me Itse ry:n kannanotot

Me Itse ry:n antamia lausuntoja, kannanottoja ja julkilausumia.

Me Itse ry:n antamia lausuntoja, kannanottoja ja julkilausumia.

  • Itsemääräämisoikeudesta pitää huolehtia (2023)
  • Asenteet kuntoon vammaisuutta kohtaan (2022)
  • Oikeus elää ilman kiusaamista (2021)
  • Työtä ja työstä palkkaa (2020)
  • Oikeus hyvään palveluun (2019)
  • Itte saa päättää: Itsenäistä elämäämme on kunnioitettava (2018)
  • Avoin kirje valtioneuvostolle: Palvelujen leikkaaminen (2016)
  • Vaadimme, että YK:n vammaissopimus otetaan käyttöön (2015)
  • Minulla on oikeus tietoon (2014)
  • Jokainen ihminen on laulun arvoinen (2013)
  • Vapaaehtoistoiminta (2011)
  • Henkilökohtainen budjetti – mikä se on?
  • Laitos ei ole koti
  • Kehitysvammaisen ihmisen toimeentulon niukkuus (2010)
  • Julkilausuma henkisestä hyvinvoinnista (2009)
  • Julkilausuma kehitysvammaisten naisten oikeuksista
  • Me Itse ry:n julkilausuma ihmisoikeuksista (2008)
  • Me Itse ry:n henkilökohtainen avustaja -julkilausuma (2006)
  • Vuosikokous julkilausuma 18.3.2006
  • Asumispoliittinen julkilausuma (Tukiliiton 40-v juhlat)
  • Julkilausuma suvaitsevaisuudesta (2002)
  • Oikeudenmukaista palkkaa ja tukihenkilöitä (2001)
  • Julkilausuma rautatiematkustamisesta (1999)
  • Julkilausuma oikeudesta elämään (Kumppanuusvaliokunta 1998)

Itte saa päättää
Itsenäistä elämäämme on kunnioitettava

Jokaisella meistä on oikeus itsenäiseen elämään.
Jokaisen ihmisen elämä on
ainutkertainen ja erilainen.

Miksi meitä vammaisia ihmisiä
ei kuunnella riittävästi?
Emme hyväksy sitä,
että meidät ohitetaan päätöksenteossa.

Vaadimme, että meidät otetaan vakavasti.
Tahdomme jakaa oikeaa tietoa
kokemuksistamme muille.
Tahdomme jakaa oikeaa tietoa päättäjille siitä,
mitä palveluja ja tukea tarvitsemme.

Miksi meiltä ei kysytä soten uudistamisesta,
vaikka se koskee juuri meitä?
Vammaisia ihmisiä on kuunneltava,
kun palveluja uudistetaan.
Lisäksi me vaadimme,
että vammaisten ihmisten
tarvitsemien palvelujen kilpailutus on lopetettava.
Itsenäinen elämämme ei ole kauppatavaraa.

Jokaisen ihmisen tuentarpeet
ovat hyvin yksilöllisiä.
Me tarvitsemme tukea ja koulutusta,
että voimme kertoa asiamme.

Palveluista ja niiden saatavuudesta
on kerrottava selkokielellä.

Kun käytämme palveluja,
tukena voisi olla puolueeton asiantuntija,
joka auttaa meitä saamaan
sopivat ja oikeat palvelut.

Paljon tukea tarvitsevien mielipiteitä
ja kokemuksia on kuunneltava.

Vammaisia ja erilaisia ihmisiä on
kunnioitettava bussimatkalla,
työelämässä, asuinpalveluissa
ja koulujen opetuksessa yhdenvertaisesti.

Meidän itsenäistä elämäämme
on kunnioitettava.
Olemme oman elämämme
kokemusasiantuntijoita.

Me Itse ry
Vuosikokous 2018

 

 

Avoin kirje valtioneuvostolle
Palvelujen leikkaaminen

Me Itse ry on huolestunut hallituksen esityksistä,
kuntien tehtävien karsimiseksi.
Ehdotetut leikkaukset vammaisten palveluihin
ovat mielestämme kohtuuttomia.

Eduskunta vahvistanee piakkoin
YK:n vammaissopimuksen.
Sen tulisi merkitä vammaisten oikeuksien
entistä parempaa tunnustamista maassamme.

Vammaispalvelujen leikkaukset
yhdessä asumisen normien purkamisen kanssa,
ovat kuitenkin valtavassa ristiriidassa
YK:n vammaissopimuksen kanssa.

Esitämme, että valtioneuvosto peruu
esitetyt vammaispalvelujen kurjistamistoimet.

Toivomme, että hallitus ei juhlista
itsenäisen Suomen 100-vuotista historiaa
kurjistamalla vammaisten palveluja,
vaan vahvistamalla vammaisten ihmisten
yhdenvertaista asemaa muiden kansalaisten kanssa.

Me emme halua palata laitoksiin!

Me Itse ry:n vuosikokous
Tampereella 20.3.2016

Vaadimme, että YK:n vammaissopimus otetaan käyttöön

YK on tehnyt vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen.
Vaadimme, että Suomi ottaa sopimuksen käyttöön.

Sopimus vahvistaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
Myös kehitysvammaisen ihmisen ihmisoikeuksiin
kuuluvat oman elämän hallinta ja itsemääräämisoikeus.
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että
aikuinen ihminen päättää asioistaan itse.
Vanhemmat tai ohjaajat eivät saa päättää asioista.
Jokainen voi päättää omista asioistaan,
kuten rahankäytöstä, asumisestaan
ja siitä kenen kanssa seurustelee.
Ihmisoikeus, jota ei voi ottaa pois,
se on jo meillä syntymässä.

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimuksessa
puhutaan oikeudesta työhön.
Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus tehdä työtä kuin muilla.
Eriarvoinen kohtelu on lopetettava.

Avotyö on palkatonta ja turvatonta.
Sen tilalla voisi tehdä vapaaehtoistyötä,
jos palkkatyöhön ei heti pääse.

Kehitysvammaisen ihmisten itsenäistymistä pitää tukea.
Asumisvalmentajia tarvitaan enemmän
ja tukiasuntoja pitää järjestää enemmän.
Jokaisella pitää olla mahdollisuus valita,
missä ja kenen kanssa asuu.
Kuten kaikilla, myös vaikeavammaisilla ihmisillä
pitää olla hyvä koti.
Ohjaajien pitää kunnioittaa jokaisen omaa kotia.

Vammaisilla on oikeus hyviin ihmissuhteisiin.
Tällä hetkellä liian usein ulkopuoliset puuttuvat asiaan.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
Samalla tavalla myös ihmissuhteet kuuluvat kaikille.

Kehitysvammaisten Teemaviikon aiheena YK:n vammaissopimus.
Teemaviikon julkilausuma 2015.
Me Itse ry

Minulla on oikeus tietoon

Jos ei ole lukutaitoa,
jää paljon asioiden ulkopuolelle.

Luen hitaasti, mutta olen kiinnostunut asioista.
Tavallisten lehtien ja kirjojen teksti
on usein liian vaikeaa.
Kun katson televisiota,
en ehdi aina lukea tekstejä.
Kun matkustan, tarvitsen tietoa siitä,
mihin olen menossa ja mihin aikaan.

Kaikki on nykyään netissä.
Jos etsit tietoa, nykyään sinulle sanotaan ”Katso netistä”,
mutta kaikilla kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole tietokonetta.

Nykyään tarvitaan tietokone,
nettiyhteys ja taito käyttää tietokonetta.
Jos näitä ei ole, ihminen voi syrjäytyä.

Kaikkialla vaaditaan lukutaitoa,
mutta Suomessakin on lukutaidottomia ihmisiä
ja ihmisiä, joiden on vaikea lukea.

Mikä avuksi?
Tiedon saamiseksi tarvitaan
selkokieltä, äänikirjoja ja tulkkeja.
Tiedätkö sinä, että kehitysvammaisilla on oikeus puhetulkkiin?
Asiasta täytyy tiedottaa enemmän.

Kirjastosta voi hakea tietoa.
Kirjastosta saa selkokirjoja, selkolehtiä ja äänikirjoja.
Niissä on tietoa, jota on helpompi ymmärtää.

Kirjoitustaitoa täytyy pitää yllä.
Asioita voi oppia myös kuuntelemalla.

Joskus asiantuntijat ja virkamiehet
tekevät tiedon ymmärtämisen vaikeaksi.
He kirjoittavat ja puhuvat kapulakieltä, jota on vaikea ymmärtää.
Meidän mielestämme virastokielen
pitää olla sellaista, että sen voi ymmärtää.

Jokaisen asian voi selittää myös niin,
että se ymmärretään.
Selkokieltä pitää siis käyttää.

Kehitysvammaisten Teemaviikon aiheena lukutaito.
2014 teemaviikon julkilausuma.
Me Itse ry

Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Vuosi 2013 on nimetty
Euroopan kansalaisten vuodeksi.
Voidaanko meidät jakaa
Euroopan kansalaisiin ja meikäläisiin?
Meikäläisillä tarkoitamme
meitä eli kehitysvammaisia henkilöitä.

Euroopan eri maissa asuu kansalaisia.
Heillä on jokaisella oman maansa kansalaisuus.
Esimerkiksi suomalainen, espanjalainen
ja norjalainen ovat kansalaisia.

Mitä jonkun maan kansalaisuus tarkoittaa?
Me asumme Suomessa, joka kuuluu Eurooppaan.
Eri maissa on eri säännökset,
eri tavat ja eri pykälät.

Oman maan kansalaisuus on tärkeää
omalle identiteetille eli sille,
miten ihminen käsittää itsensä.
Oikeus omaan kieleen on tärkeää.
Kunkin maan lainsäädäntö koskettaa
kaikkia maan kansalaisia.
Kunnioitetaan puolin ja toisin
eri maiden kulttuuria.

Vammaisilla kansalaisilla ei ole
samoja etuuksia kaikissa maissa.
Se on väärin.
Kaikilla vammaisilla kansalaisilla
pitäisi olla samanlaiset ja tasa-arvoiset oikeudet
koko Euroopan tasolla.

Jokaisella maalla oma historiansa ja kulttuurinsa,
mutta siitä huolimatta kaikilla pitää olla oikeus
yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen elämään.
Ihmisoikeudet kunniaan!

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen.”

Kehitysvammaisten Teemaviikon aiheena on kansalaisuus.
2013 ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, teemaviikon julkilausuma.
Me Itse ry

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta voi olla
monenlaista tekemistä tai yhteistyötä.
Se perustuu vapaaseen ja omaan tahtoon
auttaa muita tai jota kuta toista ihmistä.
Vapaaehtoistoiminta voi olla tilapäistä ja kertaluonteista tai
se voi olla säännöllistä ja pitkäaikaista toimintaa.

Vapaaehtoistoiminta antaa uusia kokemuksia.
Saat tutustua monenlaisiin ihmisiin ja
pääset mukaan toimintaan toisten kanssa.
Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa.
Ennen kaikkea vapaaehtoisuus on yhteispeliä.

Auttamalla jota kuta, koet olevasi tärkeä.
Teet sellaista mihin joku toinen ei pysty,
autat vanhusta kauppa-asioissa tai pihatöissä.
Tuot toisen elämään iloa ja mielekkyyttä,
josta saat itsekin hyvän mielen.

Annat aikaasi sellaiselle toiminnalle,
jonka koet itsellesi tärkeäksi tai
olet mukana sen vuoksi, että haluat auttaa muita.

Voit olla ystävä yksinäiselle tai
olla apuna jossakin tilaisuudessa tai tapahtumassa.
Tärkeitä asioita vapaaehtoistoiminnassa ovat
luottamus, toisen kunnioittaminen ja tasavertaisuus.
Vapaaehtoistoiminnassa saa olla oma itsensä.
Voit tavalliseen tapaan olla ihminen toiselle tai
käyttää niitä taitoja, joita hyvin osaat.

Täytyy myös muistaa, että monenlaiset ihmiset
tekevät vapaaehtoistyötä!
Esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset
ovat paljon mukana vapaaehtoistoiminnassa,
ja siten antavat arvokkaan panoksensa vapaaehtoistoiminnan hyväksi.

Kehitysvammaisten Teemaviikon aiheena on vapaaehtoisuus.
Vuoden 2011 kehitysvammaisten ihmisten teemaviikon julkilausuma
Me Itse ry

Henkilökohtainen budjetti – mikä se on?

Henkilökohtainen budjetti on talousarvio,
joka tehdään ihmiselle,
että hän tietäisi paljonko hänellä on rahaa
käytettävissään tarvitsemiinsa palveluihin.
Henkilökohtaisen budjetin avulla ihminen voi ostaa
haluamiaan ja tarvitsemiaan palveluita tai asioita.

Palvelut voivat olla muitakin, kuin mitä perinteiset palvelut ovat.
Esimerkiksi päivätoiminta voi henkilökohtaisen budjetin avulla
tapahtua muualla kuin päivätoimintakeskuksessa.
Ajattelutapa palveluiden hankkimiseen on erilainen.

Henkilökohtainen budjetti on työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi.
Se ei estä työkyvyttömyyseläkkeen saamista.
Henkilökohtainen budjetointi on uusi ja haastava asia.
Kehitysvammaisille ihmisille henkilökohtaisesta budjetista
tulee kertoa selkokielellä.
On tärkeää, että henkilökohtaisen budjetin käytön suunnittelee tarkkaan.

Henkilökohtaisen budjetin suunnittelussa voi olla mukana
omia perheenjäseniä, lähisukulaisia, tai ystäviä.
Henkilökohtaisessa budjetoinnissa itsemäärääminen on tärkeintä.
Itsemäärääminen tarkoittaa mielestäni sitä,
että saa päättää itse omista asioistaan.

-Miten asut
-Missä käyt töissä
-Miten ja kenen kanssa vietät vapaa-aikaasi
-Mitä vaatteita puet päällesi
-Mitä vaatteita ostat
-Asutko yksin, kaksin vai ryhmäkodissa
-Päätät edunvalvojan kanssa yhdessä, miten käytät rahasi.
-Sinulla on oma mielipide. Kukaan ei saa sinua johdatella
ja manipuloida omiin ajatuksiinsa.
-Muista, että päätösvalta on sinulla.
Ei äidillä, isällä tai muilla sukulaisilla.

Ulla Topi
Toiminnallinen varapuheenjohtaja
Me Itse ry

Laitos ei ole koti

Laitosasuminen loppuu Suomessa

Kehitysvammaisten ihmisten laitosasumista
ollaan hallitusti ajamassa alas eli lopettamassa.

Suomen hallitus eli valtioneuvosto
on hyväksynyt kehitysvammaisten
asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisen ohjelman.

Sen mukaan laitoksissa asumista vähennetään merkittävästi.
Toivottavasti Suomen kunnat ymmärtävät ohjelman periaatteen.

On väärin, että jotkut kunnat suunnittelevat
yli 100 – 200 asukkaan kerrostaloja,
jonne vammaiset, vanhukset, päihdeongelmaiset
ja mielenterveysasiakkaat muuttaisivat asumaan.

Näiden kuntien päättäjiltä ovat unohtuneet
kehitysvammaisten ihmisoikeudet.
Ohjelman periaate on tehdä pieniä, 5 – 10 henkilön
asuntoryhmiä tai ryhmäasuntoja.

Asumispalvelut ovat ihmisoikeuksien mittari!

Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukipalveluja asumiseen.
Asumispalvelujen tulee olla ihmisoikeuksien ja
perusoikeuden mittari.

Palveluntuottajat, huomioikaa,
että me kehitysvammaisetkin olemme ihmisiä.

Vaadimme tasa-arvoisia palveluja,
jotka ovat kehitysvammaisen ihmisen arvon mittaisia.

Palvelujen tulee olla edelleen laadukkaita ja yksilöllisiä.
Kilpailutusta ei saa asettaa ihmisarvon edelle.

Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Ulla Topi
Varapuheenjohtaja
Me Itse ry

Kehitysvammaisen ihmisen toimeentulon niukkuus

Kehitysvammaisia ihmisiä
on Suomessa noin 40 000.
Vain noin 300 heistä
oli palkkatöissä vuonna 2009.

Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä
on työ- tai päivätoiminnassa.
Heille maksetaan työosuusrahaa
keskimäärin 5 euroa päivässä.
Moni heistä joutuu maksamaan ruuasta ja kahvista.
Silloin työosuusraha menee ateriamaksuihin,
eikä välttämättä edes riitä.

Kun sairastut, työosuusrahaa ei makseta.

Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä
joutuu selviytymään
pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä.

Asuminen on kallistunut viime vuosina.
Silti eläkkeet ovat pysyneet lähes ennallaan.
Asumisen kuluihin voi saada asumistukea,
mutta asumistuki ei kata kaikkia
asumiseen liittyviä kuluja.

Monet kehitysvammaiset ihmiset
turvautuvat toimeentulotukeen
selvitäkseen menoistaan.
Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu
vain tilapäiseksi avuksi.
Se ei voi olla pysyvä ratkaisu.

Köyhyys syrjäyttää ihmisiä.
Kehitysvammaiset ihmiset ovat
maamme köyhä erityisryhmä.
Heidän toimeentuloonsa on
yhteiskunnan kiireesti
kiinnitettävä huomiota.

Me Itse vaatii, että
kehitysvammaisilla ihmisillä
on oikeus säännölliseen ja
kunnolliseen toimeentuloon,
joka mahdollistaa
ihmisarvoisen elämän.

Teemaviikon julkilausuma 2010
Me Itse ry

 Julkilausuma henkisestä hyvinvoinnista

Teemaviikon aiheena 2009 on henkinen hyvinvointi.
Kysyt minulta,mistä kehitysvammaisen ihmisen
henkinen hyvinvointi koostuu.

Henkinen hyvinvointi koostuu siitä,
että päätöksenteko omista asioista
on kehitysvammaisella ihmisellä itsellään
ja siitä, että kysytään,
mikä on kehitysvammaisen ihmisen oma mielipide.

Se koostuu siitä, että on vertaistukea
ja hyvä henki työpaikalla,
että on riittävästi ohjaajia,
jotka ehtivät puuttua epäkohtiin.
Merkitystä on myös sillä,
että saa koulutusta vastaavaa työtä
ja tekee sitä työtä, mistä on kiinnostunut.
Se mitä tekee työssään,
sillä on suuri merkitys henkiselle hyvinvoinnille.

Asumisen turvallisuus luo henkistä hyvinvointia.

Jokaisella täytyisi olla oma koti,
jossa on omat huonekalut,
itse valitut värit, tavarat ja oma sänky.

Harrastukset toimivat voimavarana:
hermot lepäävät,
harrastukset ovat kuin terapiaa,
harrastus tasapainottaa työtä
yksilöllisiä harrastuksia pitää olla.

Henkisen hyvinvoinnin yksi kulmakivi on
taloudellinen hyvä tilanne:
että on riittävästi rahaa ruokaan,
vaatteisiin, harrastuksiin,
ja että pystyy maksamaan laskunsa.

Ihmissuhteet ovat elämän suola,
ystävät ovat merkityksellisiä.
Jokaisella pitää olla joku, jonka kanssa
voi jakaa ilot ja surut.
Ystäväpalvelua pitäisi olla tarjolla.

Kysyit minulta, mistä koostuu
kehitysvammaisen ihmisen
henkinen hyvinvointi.
Minä vastaan sinulle:
Kaikista samoista asioista kuin sinunkin.

Tampereella 6.6.2009
Me Itse ry

 Julkilausuma kehitysvammaisten
naisten oikeuksista

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
kasvaa tytöstä aikuiseksi naiseksi.

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
oppia uusia asioita ja opiskella.

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
perustaa perhe ja mennä avioliittoon.

Kehitysvammaiselle naiselle tulee
antaa mahdollisuus äitiyteen ja saada tukea siihen.
Vanhemmat, sisarukset ja viranomaiset eivät saa sitä estää.

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
tasa-arvoiseen elämään.

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
olla mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Kehitysvammaisella naisella on oikeus
valita asuinpaikkansa, asuinkumppaninsa ja asumismuotonsa.

Kehitysvammaisen naisen tulee saada itsenäistyä
samalla tavalla kuin muut vastaavassa iässä olevat ns. terveet naiset.

Toivomme, että työmarkkinat kohtelisivat meitä tasavertaisina työnhakijoina.
Haluamme tehdä työtä, josta maksetaan kunnon palkkaa.
Olemme tunnollisia työntekijöitä.

Kehitysvammaista naista tulee kohdella ihmisenä.

Kehitysvammaisten naisten erilaisuus
on yhteiskunnalle rikkaus, ei taakka.

Tampereella 29.11.2008

Kehitysvammaisten ihmisten teemaviikon aiheena
on ”Itsenäinen nainen”.
Me Itse ry

 Me Itse ry:n julkilausuma ihmisoikeuksista
vuosikokouksessa 14. – 15.3.2008

Meidän kehitysvammaisten henkilöiden hyvä elämä
muodostuu samanlaisista asioista
kuin kaikkien muidenkin ihmisten.

Myönnämme, että tarvitsemme
muiden tukea, huolenpitoa ja välittämistä.
Riippuvuuden toisista ihmisistä
ei pitäisi tehdä meistä kuitenkaan vähemmän arvokkaita.

Katsomme, että tuki ja riippuvuus ovat
ihmisiä yhdistäviä asioita, ei erottavia.

Meillä on huolia ja harmeja ja ongelmia,
mutta niitä on kaikilla ihmisillä.

Vammaisuus ei ole este elää onnellista ja hyvää elämää.

Katsomme, että ihmisoikeuksien perustana ovat
arvostus, oikeudenmukaisuus
ja mahdollisuus hyvään elämään muiden joukossa

Päättäjät: Tervetuloa tutustumaan meihin ja meidän tarinoihimme!

Odotamme teiltä päätöksiä,
jotka edistävät mahdollisuuksiamme
elää ja toimia yhdenvertaisina kuntalaisina,

odotamme teiltä,
että edistäisitte oikeuksiamme henkilökohtaiseen apuun
sekä tulkki- ja kuljetuspalveluihin
voidaksemme toteuttaa paremmin omia valintojamme,

odotamme teidän edistävän
jatkokoulutus- ja työllistymismahdollisuuksiamme,

odotamme teidän edistävän
asuntojen ja asumiseen liittyvien yksilöllisten tukipalvelujen saatavuutta.

odotamme, että edistätte päätöksillänne
esteetöntä ympäristöä,
jossa jokainen voi osallistua toimintaan tasa-arvoisesti,

odotamme teiltä, että tutustuisitte
Suomen valtion allekirjoittamaan
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sisältöön
ja edistäisitte siinä mainittujen oikeuksien toteutumista
omissa kunnissanne.

Me Itse ry

Me Itse ry:n henkilökohtainen avustaja -julkilausuma

Kehitysvammainen henkilö on päämies.
Henkilökohtainen avustaja on työntekijä, ei työnjohtaja.
Päämies itse päättää mitä tehdään.

Henkilökohtainen avustaminen ei tarkoita puolesta tekemistä.
Olemme itse mukana valitsemassa henkilökohtaisen avustajamme.

Henkilökohtaisen avustajan tulee olla rehellinen, luotettava ja turvallinen.
Korostamme vaitiolovelvollisuutta ja yksityisyyden suojaa.
Yksityisyyttämme tulee kunnioittaa.

Tarvitsemamme avun tarve voi vaihdella tilanteen,
toimintakyvyn ja iän mukaan.

Henkilökohtaisella avustajalla tulee olla varahenkilö
tai useampia varahenkilöitä, jotka myös tuntevat päämiehen.

Emme itse pysty hoitamaan työnantajavelvoitteita,
joten tarvitsemme jonkun tahon hoitamaan sen.

Olemme yksilöitä, emme massaa –> henkilökohtainen avustaja
on vaihtoehto ryhmäasumiselle.

Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa kehitysvammaisen ihmisen arjen
tämän omassa kodissa ja vapaa-aikana.

Kehitysvammaisen ihmisen paras apuväline on henkilökohtainen avustaja.

Me Itse ry 4.12.2006

Vuosikokous julkilausuma 18.3.2006

Meitä on kuunneltava kunnioittaen,
koska meillä on yhä enemmän tietoa oikeuksistamme
ja osaamme ajaa omia asioitamme.

Me itse koulutamme uusia työntekijöitä uusiin ajattelutapoihin.

Haluamme ennakkoluulotonta keskustelua avotyön työehdoista.

Haluamme kiinnittää huomioita eläkelainsäädännön epäkohtiin.
Haluamme eriarvoiseen asemaan saattavat pykälät pois
ja kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet eri palveluihin ja tukimuotoihin.

 

Asumispoliittinen julkilausuma

Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus omaan nimeen ovessa;

Meidän asuminen tulee suunnitella samoin kuin kaikkien muidenkin kansalaisten;

Haluamme yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia asumiseen,
emme massavaihtoehtoja;

Pakkomuutot on jyrkästi kiellettävä!

Kaikki muutot tulee valmistella huolella ja yksilöllisesti;

Meillä tulee olla mahdollisuus muuttaa lapsuudenkodista;

Kotikunnan on taattava meille sopiva asunto ja
asumiseen tarvittava yksilöllinen tuki;

Meillä on oikeus valita asuinpaikkakuntamme;

Meillä on oikeus valita asuinkumppanimme;

Haluamme koteihimme avustajia, emme hoitajia;

Emme halua leimaavia nimityksiä kodeistamme;

Asuntotuotannon suunnittelussa tulee huomioida erityisryhmät;

Älkää suunnitelko tai rakentako mitään meitä kuulematta!

Me Itse ry
Tukiliiton 40-vuotisjuhlat
12. – 13.10.2001

 Julkilausuma suvaitsevaisuudesta

Monet asiat jäävät rempalleen
yksinkertaisesti siitä syystä,
että meitä ei arvosteta.
Syrjiminen on tavallista;

Useat meistä kokevat syrjintää.
Työelämässä meille maksetaan samasta työstä
pienempää palkkaa kuin muille;

Opiskelumahdollisuuksia on huomattavasti vähemmän
kuin muilla nuorilla;

Moni ei saa valita, missä, miten ja kenen kanssa asuu.
Toimeentulon niukkuus on suuri ongelma;

Useilla meistä ei ole tulevaisuuden suunnitelmia.
Toiveemme ja tarpeemme saatetaan jättää huomioimatta,
niihin ei suhtauduta vakavasti;

Meillä on paljon sanottavaa omasta elämäntilanteestamme.
Meitä täytyy kuunnella;

Me Itse ry toivoo, että kunnat ottaisivat
vammaiset kuntalaiset paremmin huomioon.
Palveluja tulee järjestää vammaisten ihmisten tarpeiden mukaan;

Vetoamme kuntiin ja kansalaisiin,
että vammaisten ihmisten syrjintää vastustettaisiin kaikilla tavoin.

Me Itse ry:n vuosikokous
1. – 2.3.2002

 Oikeudenmukaista palkkaa ja tukihenkilöitä

Meitä kehitysvammaisia ihmisiä on tuhansia,
jotka teemme vaativaa työtä,
mutta koemme olevamme eriarvoisessa asemassa
vammattomiin työntekijöihin nähden;

Saamme kehnoa palkkaa.
Työosuusraha ei kata monissa työkeskuksissa
edes lounaan hintaa.
Työntekijöiltä puuttuu mm. normaalit loma-ajan
ja sairausloman korvaukset.
Heille ei kerry työeläkettä.
Työnantajat ovat tottuneet heidän ilmaiseen työvoimaan
eivätkä tee työehtosopimuksen mukaisia työsopimuksia;

Meitä huolestuttaa myös työ- ja toimintakeskuksien
ohjaajaresurssien vähäisyys.
Ohjaajien aika ei riitä tukemaan kaikkia halukkaita
avoimille työmarkkinoille.
Siksi tarvitsisimme kipeästi työvalmentajia
etsimään yhdessä kanssamme sellaisia töitä,
jotka vastaisivat omaa osaamistamme ja toiveitamme;

Vetoamme työnantajiin,
jotta he tekisivät työehtosopimuksen mukaisen työsopimuksen
niiden henkilöiden kanssa,
jotka työskentelevät tällä hetkellä avotyösuhteessa,
ja haluaisivat solmia työsopimuksen.
Vetoamme myös kuntiin ja kuntayhtymiin,
jotta ne palkkaisivat työvalmentajia
ja maksaisivat ihmisarvoa kunnioittavia työosuusrahoja työntekijöilleen;

Pyrkimyksemme liittyä omaan yhteisöömme
jää puolitiehen ilman riittävää tukea.
Tukihenkilö on usein parhain
ja huokein ratkaisu lisäämään
meidän vammaisten ihmisten elämänlaatua;

Vetoamme kuntiin ja järjestöihin,
jotta ne kouluttaisivat uusia tukihenkilöitä
ja tukisivat toiminnan jatkuvuutta kulukorvauksin.
Korvaukset ovat mitätön osa kuntien sosiaalibudjetteja
tukihenkilötoiminnan hyötyyn ja merkitykseen nähden.

Me Itse ry,
vuosikokousjulkilausuma 2. – 3.3.2001

 Julkilausuma rautatiematkustamisesta

Pyörätuolia käyttävällä henkilöllä tulee olla mahdollisuus matkustaa
kaikissa kaukojunissa matkustajaosastolla;

Junat, joissa ei ole invalidipaikkaa,
tulee varustaa kapeilla siirtotuoleilla,
jotka mahdollistavat siirtymisen matkustajaosastolle
ja eri palvelu- ja asiointipisteisiin;

Pyörätuolia käyttävän matkustajan tulee voida istua
selkä tai kasvot menosuuntaan;

Vaunukalustoa kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota
esteettömään kulkuun matkustajaosastolle sekä eri palvelu- ja asiointipisteisiin;

Saattajapalvelu junaan asemalta tultaessa ja junaa vaihdettaessa
ovat useimmille itsenäisesti matkustaville kehitysvammaisille
välttämättömiä palveluja;

Useat kehitysvammaiset henkilöt tarvitseva
välttämättä henkilökohtaista avustajaa.
Avustajan matkustaminen tulee saattaa maksuttomaksi
nostamatta vammaisen henkilön lipun hintaa;

Kehitysvammaisille henkilöille (erityisesti näkövammaisille)
on erityisen tärkeätä infotaulujen tekstin selkeys (tekstin koko ja värikontrastit)
ja mahdollisimman suorat reitit lippumyymälästä laitureille.
Kulkua helpottaisivat selvät symbolit ja kuvat;

Vaara- ja onnettomuustilanteissa tulee huolehtia siitä,
että pyörätuolia käyttävillä henkilöillä
on mahdollisuus turvalliseen ulospääsyyn junasta.

Me Itse ry 19.8.1999

 

Julkilausuma oikeudesta elämään

Taloudelliset perustelut
sikiöiden kehityshäiriöiden tutkimuksissa
ovat ihmisarvon loukkauksia.

Uskomme, että erilaisuus on
yhteiskunnan rikkaus, ei taakka.

Perheille on taattava ehdoton vapaaehtoisuus
ja valinnanmahdollisuus tutkimuksiin.

Perheille on taattava oikeus tietoon
vammaisten lasten vanhemmilta
ja vammaisilta itseltään.

Jos meistä on taloudellista taakkaa,
on meistä suoranaista hyötyäkin,
työllistämme Suomea useita tuhansia
hoiva-alan ammattilaisia.

Meidän väitetään tulevan kalliiksi
tälle yhteiskunnalle,
mutta tosiasiassa useat työnantajat
riistävät meitä, kun he maksavat meille
naurettavaa palkkaa työstämme (työsosuusraha).

Olemme samaa luuta ja nahkaa
kuin muutkin ihmiset.

Vammaisia ihmisiä täytyy syntyä,
jotta ihmiset pystyvät ajattelemaan nätisti.

Jos saamme toimia vastuullisina kansalaisina,
emme ole yhteiskunnallinen ongelma.

Kumppanuusvaliokunta 1998