Tavoite 24
Tavoite 24 on järjestöjen yhteistyöverkosto, jossa edistetään yhdenvertaista koulua ja jatko-opiskelua.
Tavoite 24 -verkoston ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle
Koulutusjärjestelmän uudistuksissa on varmistettava, että kouluilla on tarvittavat resurssit kehittää toimintakäytäntöjään kaikkia lapsia huomioiviksi ja heidän yksilöllisiä tarpeitaan huomioiviksi.
Ehdotamme, että tulevalla hallituskaudella kehitetään peruskoulua niin, että kaikki lapset saavat yhdenvertaiset eväät toiselle asteelle siirtymiseen.
Hallitusohjelmakirjaus:
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
Kehitetään peruskoulua paremmin kaikille lapsille ja nuorille sopivaksi. Tavoitteena on, että kaikki oppilaat, myös erityistä tukea tarvitsevat, saavat opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja saavat opetukseen tarvittavan yksilöllisen tuen. Saavutettavat, esteettömät ja monimuotoisuutta tukevat koulut palvelevat parhaiten sekä oppilaita, opettajia, vanhempia kuin koulun johtamistakin.
Kouluja haastetaan kehittämään toimintaansa kaikkien oppilaiden koulunkäynnin ja oppimisen mahdollistamiseksi ja levittämään jo kehitettyjä hyviä käytäntöjä laajemmin uusiin kouluihin sekä varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on rakentaa psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallisia ja saavutettavia koulu- ja oppimisympäristöjä, jotka tukevat ja edistävät kaikkien oppilaiden yhdenvertaista ja tavoitteellista oppimista.
Käynnistetään kaikille sopiva koulu (KASKO) -hanke (vrt. KIVA-koulumalli)
- Käynnistetään hankekokonaisuus tukemaan osallistavaa ja monimuotoisuutta huomioivaa toimintakulttuuria kouluyhteisöissä.
- Kehitetään opettajien täydennyskoulutusta erilasten oppijoiden oppimista tukevista opetusratkaisuista ja oppimisympäristöistä. Kehittämistyössä hyödynnetään monipuolisesti opettajien kokemusta ja heidän kehittämiään hyviä käytäntöjä.
- Toteutetaan rehtoreille koulutusta hyvinvointia ja monimuotoisuutta tukevista johtamiskäytännöistä.
Perustelut:
- YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen artikla 24 edellyttää vammaiset opiskelijat osallistavaa ja yhdenvertaista koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla.
- Nykyiset erityisopetuksen käytännöt eivät ole onnistuneet merkittävästi vähentämään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden segregaatiota tai parantamaan siirtymiä toiselle asteelle ja sieltä työelämään. Tarvitaan muutosta koulujen valtavirtaan, esimerkiksi aineenopettajien toimintakäytäntöihin sekä johtamiseen.
- Vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille tarjottavan tuen nykykäytäntö vahvistaa heidän koulutuspolkujensa eriytymistä ei tukea tarvitsevien koulutuspoluista. Eriytyminen vahvistuu iän myötä. Työelämään siirryttäessä erityistä tukea tarvitsevien ero muihin on kasvanut suureksi ja työelämään siirtyminen vaatii paljon työtä ja erillisiä toimia.
Tavoite 24 – mukana vai ei?
Tavoite 24 on saanut nimensä YK:n vammaissopimuksen artiklasta 24. Sen mukaan vammaisille henkilöille on varmistettava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen syrjimättä ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen osallisuuttaan menettämättä.
Peruskoulun lisäksi nuorella on oikeus jatko-opintoihin, jotka tukevat tulevaisuutta aidosti osallisena kansalaisena.
Tavoite 24 on järjestöjen yhteistyöverkosto, joka pyrkii vaikuttamaan koulutuspolitiikkaan valtakunnallisesti ja paikallisesti.
Kehitysvammaisten Tukiliiton lisäksi verkostoon kuuluvat ADHD-liitto, Autismiliitto ry, FDUV, Kehitysvammaliitto, Me osalliset – Vi delaktiga, sekä Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.
Oikeus ei toteudu
Oikeus yhdenvertaiseen opiskeluun ei kuitenkaan käytännössä toteudu. Käytännössä monet vammaiset lapset käyvät koulua muista erillään erityisluokissa tai erityiskouluissa, vaikka lapsi ja hänen vanhempansa toisin haluaisivat. Ammatilliset opinnot tyssäävät helposti vaihtoehtojen ja riittävän tuen puutteeseen.
Tavoite 24-verkoston tavoite on kaikille yhteinen koulu. Mahdollisimman laaja osallisuus koulussa mahdollistaa monipuolisempia opintopolkuja ja parantaa mahdollisuutta päästä työelämään.
Kouluinkluusio ei tarkoita sitä, että vammainen oppilas siirretään yleisopetukseen ilman tukea. Kouluinkluusio ei ole säästökeino, mutta se ei myöskään välttämättä tuo lisäkustannuksia.
Muutoksen tiellä
Suurimpana esteenä muutokselle ovat asenteet ja luutuneet käytännöt. Vammaisille nuorille luotu ”uraputki” erityiskoulun kautta eläkkeelle on voimissaan eikä monissa kunnissa mietitä sille vaihtoehtoja.
Tavoite 24 kysyy, onko meillä varaa ylläpitää koulutusjärjestelmää, joka ei johda työelämään, vaan eristää vammaisen nuoren ja sysää hänet parikymppisenä eläkkeelle. Vai olisiko meillä mahdollisuus kehittää aitoa osallisuutta opetuksessa ja auttaa nuoria löytämään oman tulevaisuutensa avaimia?
Kuntapäättäjän työlista
- Jokaisen oppilaan ja hänen perheensä yksilöllisten toiveiden kuuntelua ja kunnioittaminen.
- Tarvittava tuki on vietävä sinne, missä oppilaat ovat, eikä päinvastoin.
- Resurssien turvaaminen.
- Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen turvaaminen opiskelussa.
- Oppimisympäristöjen kehittäminen saavutettaviksi ja myös fyysisesti esteettömiksi.
- Yhteistyön rakentaminen sosiaali- ja terveystoimen ja sivistys- ja koulutoimen välille.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Opiskelemaan
Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus koulutukseen syrjimättä, yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Opiskelu
Oppivelvollisuus jatkuu peruskoulun jälkeen. Voit hakea opiskelemaan eri oppilaitoksiin.
Perusopetus
Lähikoulu on ensisijainen myös vammaiselle lapselle. Lapsella on oikeus saada oppimiseen tarvitsemansa tuki.
Inkluusio vai erityiskoulu?
Kun kehitysvammainen lapsi menee kouluun, kysymykset ovat isoja ja perustavanlaatuisia. Kiteytettynä: inkluusio vai erityiskoulu?
Lue lisää aiheesta Inkluusio vai erityiskoulu?