Tietoa kehitysvammasta

Kehitysvamma on vamma ymmärrys- ja oppimiskyvyn alueella. Kehitysvamma ilmenee ennen 18 vuoden ikää.

Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000 – 50 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma tai samankaltaisia tarpeita. Tuen, ohjauksen ja palvelujen saaminen edellyttää edelleen hyvin usein lääketieteellistä diagnoosia.

Kehitysvammadiagnoosilla on aiemmin viitattu nykyistä paljon laajempaan joukkoon ihmisiä. Lääketieteen edistyessä myös diagnostiikka on monimuotoistunut. Diagnooseja annetaan nyt aiempaa hitaammin ja niiden muoto on eriytyneempi.

Kehitysvammadiagnoosin tilalle, mutta myös sen rinnalle on tullut muita määritteitä. Henkilöllä saattaa olla useita diagnooseja, joista yksi on kehitysvamma, oppimisvaikeus tai muu hahmottamisen ja oppimisen vaikeuteen viittaava diagnoosinimitys. Joskus lapsen diagnoosiksi jää epämääräinen ”laaja-alaiset neurologiset kehityksen vaikeudet”. Yhteistä näille diagnooseille on se, että ne viittaavat ennen aikuisikää havaittuun, ymmärtämiseen, oppimiseen ja arjen toimintoihin liittyvään tuen tarpeeseen.

Kehitysvammaisten Tukiliiton kohderyhmääkään ei enää määritellä vain yhden diagnoosin avulla. Olemme järjestö kaikille, joiden vamma olisi aiemmin määritelty kehitysvammadiagnoosin kautta. Tämä ei tarkoita, että kehitysvamma olisi ilmiönä poistumassa. Vain sitä ympäröivät sanat ja keskustelu ovat muuttuneet.

Kehitysvamma voi tarkoittaa erilaisia asioita

Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille.

Kehitysvamma voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Vamman aste vaihtelee vaikeasta kehitysvammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille. Kuitenkin kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut.

Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.

Jotta kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä kommunikaatioon, omatoimisuuteen, kodinhoitoon, sosiaalisiin taitoihin, ympäristössä liikkumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin, vapaa-aikaan ja työhön.

Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaista ihmistä elämään hyvää, hänelle luontaista itsenäistä elämää. Tämä on myös Kehitysvammaisten Tukiliiton keskeinen tavoite.

Kannattaa tutustua myös Vernerin verkkopalvelussa olevaan kehitysvammaisuuden määritelmään.

Tehdään yhdessä hyvä maailma!
Liity jäseneksi!