Osallisuus

Mitä osallisuus tarkoittaa kehitysvammaisen ihmisen näkökulmasta?

Video Osallisuus – myytti murrettu kertoo asian selkokielellä.

Osallisuuden toteutumisesta voidaan puhua silloin kun ihminen siirtyy kohderyhmässä olijasta tekoja tekeväksi toimijaksi.

Ihminen on toimija, kun hän:

• toimii mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti.
• saa tietoa ja kokemuksia erilaisista toimintavaihtoehdoista sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista.
• valitsee toimintavaihtoehdoista itselleen sopivimman.
• päättää itse toimintaan ryhtymisestä.
• saa toiminnallaan aikaiseksi jotain, joka jäisi tapahtumatta ilman tekoa.

Toimijuutta voidaan tukea.

 

Valtaa omissa ja yhteisissä asioissa

Osallisuuden toteutuessa ihminen on mahdollisimman omatoiminen toimija, jolla on vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia ja valinnanvaraa. Hänellä on valtaa omissa ja yhteisissä asioissa. Osallisuuden toteutuessa hän toimii yhdenvertaisena yhdessä erilaisten, samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten osallisuus Tukiliiton toimintaan toteutuu silloin, kun he eivät ole vain pelkästään toiminnan kohteita, vaan heillä on mahdollisuus toimia ja tehdä tekoja tukiyhdistyksen jäsenenä yhdessä muiden jäsenten kanssa. Tämä on eri asia kuin olla kehitysvammaisena mukana muiden järjestämässä toiminnassa.

Usein osallisuudella tarkoitetaan ihmisen kokemusta ja tunnetta osallisuudestaan. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla oma kokemus ja tunne eivät kuitenkaan aina ole riittävä peruste todeta osallisuuden toteutuvan. Moni kehitysvammainen ihminen tyytyy osaansa oman toimijuuden, vaihtoehtojen, kokemusten ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuessa. 

Osallisuuden kolme edellytystä

Osallisuutta on tutkittu jonkin verran ja siitä on olemassa erilaisia teorioita. Tukiliitossa lähestymme osallisuutta samalla tavalla kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra-hankkeessa. Voit lukea lisää osallisuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen): https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus.

Osallisuus koostuu kolmesta kokonaisuudesta: autonomiasta, demokratiasta ja yhteisöllisyydestä. Näiden kaikkien kolmen tulee toteutua, jotta voidaan puhua osallisuuden toteutumisesta.

Autonomia on mahdollisimman suurta itsenäisyyttä. Autonomia pitää sisällään esimerkiksi sen, että ihmisellä on mahdollisuuksia ja taitoja tehdä valintoja. Tärkeää on, että henkilön omilla valinnoilla on myös vaikutuksia. Autonomiaa toteuttaa ja parantaa aito valinnanvara, joka tarkoittaa esimerkiksi palvelunkäyttäjän varaa valita itselleen sopivia palveluita ja vaikuttaa käyttämänsä palvelun sisältöön. Autonomialla tarkoitetaan mahdollisimman suurta omatoimisuutta.

Demokratia tarkoittaa yhteisiin asioihin vaikuttamista sekä tekoja ja toimijuutta yhteisissä asioissa. Äänestäminen, kyvyt ja taidot neuvotella, toimijuus erilaisissa kansalaisraadeissa tai vaikka nuorisovaltuustoissa ovat demokratiaa. Autonomisen toimijuuden turvaaminen ja demokratia edellyttävät myös poliittista toimijuutta.

Yhteisöllisyys tarkoittaa lähiyhteisöihin liittymistä ja yleisten palveluiden käyttämistä erityispalveluiden sijaan. Lähiyhteisöillä tarkoitetaan kaikille mahdollisia yhteisöjä kuten lähikouluja ja kaikille mahdollisia yhteisiä harrastusvuoroja.

Katso video (7:37 min)