Ystävän seurassa saa olla oma itsensä

Yhdenvertaisen kaveritoiminnan kautta tutustuneita Henriä ja Villeä yhdistää moni asia. Heidän mielestään etäyhdessäkin on mahdollista oppia tuntemaan toisensa hyvin.

Lähes joka keskiviikko noin kello 17 Henri Hiltunen ja Ville Laine avaavat videoyhteyden. Ystävykset jutustelevat kuluneen viikon kuulumisista, urheilusta ja kaikenlaisesta muusta kiinnostavasta ja ajankohtaisesta.

Välimatkaa heidän välillään on satoja kilometrejä, sillä Ville asuu länsirannikolla Turussa ja Henri puolestaan Pohjois-Karjalassa Heinävedellä. Etäisyys ei heidän mukaansa juurikaan haittaa.

”Viimeistään korona on opettanut varmaan meille kaikille, että yhteyden pitäminen onnistuu tällä tavoin etänäkin. Vaikka toisen näkeminen ruudulla ei ole ihan asia sama kuin tavata kasvokkain, niin hyvin tälläkin tavoin pystyy tutustumaan ja ystävystymään”, Ville sanoo.

Alkujaan he kohtasivat toisensa Tukiliiton yhdenvertaisen kaveritoiminnan kautta. Henri kertoo, että hän sain idean hakeutua mukaan toimintakeskuksensa ohjaajilta.

”Meille Leväniemeen tuli lappu tästä toiminnasta. Ohjaajat kyselivät, ketkä haluaisivat lähteä tällaiseen. Aluksi mietin, että onkohan tuo ihan hyvä juttu. Mutta sitten onneksi innostuin ajatuksesta”, Henri sanoo.

Hän kertoo, että ensimmäiseksi olivat haastattelu ja perehdyttämiskoulutus. Tämän jälkeen seurasi parisen kuukautta odottelua, kunnes Henri sai ilmoituksen mahdollisen kaverin löytymisestä.

Ville puolestaan muistelee, että jossakin osui silmiin mainos toiminnasta.

”Se oli silloin vielä Best Buddies -nimistä. Googlasin vähän, kiinnostuin ja ilmoittauduin mukaan. Tieto sopivasta kaverista tulikin sitten aika nopeasti.”

Jännittäminen oli turhaa

Molemmat sanovat, että ensimmäinen videopuhelu täysin uuden ihmisen kanssa jännitti hieman etukäteen. Ensimmäisessä tapaamisessa mukana olikin kaveritoiminnan työntekijä.

Tunnelma kuitenkin rentoutui nopeasti, ja juttu alkoi luistaa.

”Ihan aluksi yhteinen puheenaihe taisi löytyä frisbeegolf-asioista. Olemme muutenkin molemmat kiinnostuneita urheilusta ja liikunnasta”, Henri kertoo.

Kumpikin harrastaa aktiivisesti useita lajeja.

”Minä keilailen, käyn geokätköillä ja salilla. Aiemmin olin myös soveltavassa judossa”, Henri luettelee.

Villen harrastuksia ovat kuntosali, parkour, juoksu ja lukeminen. Kummatkin pitävät elokuvista. Myös ikä yhdistää: Henri on 29- ja Ville 30-vuotias.

”Siinähän kaveruuden yksi ydin kai onkin – yhteisissä kiinnostuksenkohteissa”, Ville tuumii.

Tapaaminen myös livenä

Yhdenvertaisessa kaveritoiminnassa sitoudutaan säännölliseen yhteydenpitoon tietyksi määräajaksi. Henrin ja Villen mukaan heille oli ensimmäisen jakson päätyttyä itsestään selvää jatkaa vielä toinen määräaika.

Yhteys on pysynyt yhtä tiiviinä myös sen jälkeen, kun alkuperäiset määräajat ovat umpeutuneet.

”Nykyään me olemme ihan vaan ystäviä. Me vain satuimme tutustumaan toisiimme kaveritoiminnan kautta”, Ville määrittelee.

Verkon lisäksi he ovat tavanneet myös kasvokkain. Viime vuonna Henri matkusti Helsinkiin tapaamaan Villeä. Ohjelmassa oli muun muassa minigolfia ja käynti Heurekassa.

”Tapasin myös Villen muita kavereita. Pelasimme lautapelejä ja vietimme aikaa yhdessä”, Henri kertoo.

Pitkän välimatkan vuoksi tapaaminen livenä ei ole mahdollista kovin usein. Seuraavaksi ystävykset suunnittelevat matkustavansa molemmat suunnilleen puolimatkaan.

”Voisimme nähdä esimerkiksi Kuopiossa tai Lahdessa. Välimatka on pieni haaste mutta ei ystävyyden este”, he sanovat.

Tietokoneella näkyy videoyhteys
Lähes joka keskiviikko noin kello 17 Henri Hiltunen ja Ville Laine avaavat videoyhteyden. Ystävykset jutustelevat kuluneen viikon kuulumisista, urheilusta ja kaikenlaisesta muusta kiinnostavasta ja ajankohtaisesta.

Ystävyys on kohtaamista

Säännöllinen viikoittainen videopuheluaika on tuntunut molemmista kivalta keinolta varmistaa, ettei kuulumistenvaihdon väliaika pääse vahingossa venähtämään.

”Minä olen joskus vähän hajamielisempi, mutta Henri onneksi muistuttelee minua. Varmistelemme yleensä vähän etukäteen, sopiiko vakituinen aika molemmille”, Ville sanoo.

Heidän mukaansa juttelu ei suinkaan jää vain pintapuoliseen kuulumisten vaihtamiseen.

”Kyllä me keskustelemme myös kaikista henkilökohtaisista asioista. Luottamus kuuluu ystävyyteen”, he sanovat.

Henri määrittelee, että ystävyys tarkoittaa samalla aaltopituudella olemista.

”Meillä jutut osuvat hyvin yhteen”, hän toteaa.

Ville kutsuu ystävyyttä sydänten kohtaamiseksi.

”Ystävyys on paikka, jossa saa olla turvallisesti oma itsensä ja kokea yhteyttä. Käyttäisin jopa sellaista sanaa kuin lähimmäisenrakkaus. Ystävyys on yksi rakkauden monista muodoista ja ehkä vähän aliarvostettu sellainen.”

Sopii jokaiselle

Yhdenvertaista kaveritoimintaa Ville ja Henri suosittelevat kaikille, joilla on elämässä tilaa yhdelle ihmiselle lisää – eli käytännössä ihan jokaiselle.

”Tämä on eräs aika kätevä tapa löytää ystäviä. Eihän uusiin ihmisiin tutustuminen ole välttämättä aina niin helppoa varsinkaan aikuisena. Mukaan lähtiessä on mahdollisuus saada ihan kaikkea sitä, mitä ystävyys yleensäkin antaa elämässä.”

He arvelevat, että nuorten miesten vähäisyyttä kaikenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa saattavat selittää hieman vääristyneet mielikuvat.

”Arki on monella niin kiireistä. Saattaa olla vaikea hahmottaa, millaista arvoa tällaisella tai muulla vapaaehtoistoiminnalla voisi olla omassa elämässä”, Ville arvelee.

 

Yhdenvertainen kaveritoiminta

    • Tukiliiton Yhdenvertainen kaveritoiminta yhdistää kaksi vapaaehtoista yhdenvertaiseksi kaveriksi.
    • Toisella vapaaehtoisella on kehitysvamma tai muu vastaava tuen tarve ja toisella ei.
    • Livekaveritoimintaa järjestetään Jyväskylän ja Tampereen alueilla. Digikaveritoimintaan voi hakea kaikkialta Suomesta.
    • Tarjolla on myös pop up -vapaaehtoistoimintaa ja kaikille avoimia Kohtaa mut -tapahtumia.

Lisätietoa: kaveritoiminta.fi