Osa 2: Valta valita ja päättää
Jokainen päivä on täynnä suuria ja pieniä valintoja. Niiden tekeminen edellyttää riittävästi tietoa ja tukea. Päätösten mukana seuraa myös vastuu niiden vaikutuksista.
Niko kertoo:
”Päätän itse paljon asioita.
Olen esimerkiksi valinnut, että halusin muuttaa tänne Kepakotiin vanhempieni luota. Kävin katsomassa, kun tätä paikkaa rakennettiin. Kaikki näytti kivalta. Lisäksi tiesin, että tänne muuttaa tuttuja kavereita.
Aamulla kello herättää minut. Sitten valitsen itse vaatteet, ja ohjaajat auttavat pukemaan ne. Keittiön ruokavarastosta voi katsoa, mitä kaikkea sieltä löytyy.
Koulun jälkeen iltapäivällä saa tehdä, mitä huvittaa. Tykkään tosi paljon pleikkapeleistä ja tietokonejutuista. Aika usein lähden ulkoilemaan ja vietän aikaa naapureiden kanssa.
Illalla ei voi enää mennä yhteisiin tiloihin ja käytävään pyörimään, kun kaikilla on omat iltapuuhat.”
Nikon päivä
Aamu alkaa päätösten tekemisestä. Puenko tänään sinisen vai vihreän paidan? Juonko aamupalalla kahvia vai teetä? Tästä päivä jatkuu nukkumaanmenoon saakka pieniä ja suuria valintoja tehden.
Omat henkilökohtaiset rutiinit tekevät arjesta sujuvaa. Jokaista valintaa ei tarvitse pysähtyä erikseen miettimään, kun tuntee omat mieltymyksensä.
Vammaisella ihmisellä on muiden tavoin oikeus määritellä tarpeensa ja rakentaa elämäntapansa niiden mukaiseksi. Mielipidettä on myös lupa muuttaa ja valita seuraavan kerran toisin.
Muut huomioon valinnoissa
Kaikkein eniten valtaa ihmisellä on kodin seinien sisäpuolella. Se on jokaisen omaa tilaa.
Täysin vapaasti kukaan meistä ei silti pysty elämään ja olemaan. Meidän on otettava huomioon toiset ihmiset, eivätkä valintamme voi loukata heidän oikeuksiaan.
Asumisyhteisöissä on monenlaisia sääntöjä, jotka turvaavat oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja kaikkien viihtymistä. Asumisessa pitää noudattaa muun muassa lakeja ja vuokrasopimuksen ehtoja.
Lisäksi taloyhtiöt laativat järjestyssääntöjä. Niissä kerrotaan esimerkiksi yhteisten tilojen käyttämisestä ja yörauhasta. Esimerkiksi kerrostalossa ei siis voi jättää tavaroita lojumaan toisten tielle rappukäytävään tai kuunnella kaiuttimista kovaäänistä musiikkia keskellä yötä.
Tietoa ja tukea päätöksentekoon
Jotta voi tehdä valintoja, ihminen tarvitsee tietoa vaihtoehdoista. Tämän tiedon on oltava ymmärrettävää ja saavutettavaa.
Kun ihminen käyttää kommunikoimisen apukeinoja, niitä tulee hyödyntää päätöksenteossa. Hyvin monet valinnat onnistuvat täysin ilman puhetta. Kuvat, viittomat ja eleet auttavat kertomaan, mitä minä haluan.
Tuettu päätöksenteko tarkoittaa, että ihminen saa riittävästi apua eri ratkaisujen pohtimiseen ja tekemiseen. Hän itse päättää, kuka tukea antaa ja millaisiin valintoihin.
Kaikkein tärkein tuki päivittäisessä päätöksenteossa ovat omat lähi-ihmiset: tutut ohjaajat, perheenjäsenet ja muut läheiset. Elämän isoimpiin päätöksiin ihminen tarvitsee lisäksi usein viranomaisten tukea.
Hallitusti riskejä
Vapaus tehdä päätöksiä tuo mukanaan vastuuta. Elämän jokaiseen suureen ja pieneen valintaan liittyy jonkinlaisia riskejä. Jokin valitsemani riento tai harrastus ei ehkä tunnukaan omalta. Tai mukavalta vaikuttanut asuinpaikka ei enää jossain vaiheessa vastaakaan tarpeitani.
Valintoja ei kuitenkaan tarvitse tai pidä jättää tekemättä riskien pelossa. Jokainen tekee toisinaan vääriä päätöksiä. Niistä voi ottaa opiksi ja pyrkiä halutessaan valitsemaan myöhemmin toisin. Eikä pieleen menneestä päätöksestä yleensä onneksi seuraa mitään täysin peruuttamatonta.
Vammaisilla ihmisillä on muiden tavoin oikeus positiiviseen riskinottoon. He siis saavat ottaa haluamiaan riskejä vaarantamatta kuitenkaan liikaa turvallisuuttaan. Tähän he tarvitsevat riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista ja tukea valintojen pohtimiseen.
Minulla on oikeus
Teen valintoja arjessa
Minulla on riittävästi tietoa elämääni vaikuttavista vaihtoehdoista ja erilaisista palveluista. Tämä tieto on saavutettavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Saan tukea oman mielipiteeni muodostamiseen ja ilmaisemiseen. Voin valita, kuka minua tukee päätöksenteossa. Saan tukea siihen, että ymmärrän päätösteni seuraukset.
Näin sanoo YK:n vammaissopimus
Vammaiset henkilöt ovat yhdenvertaisia muiden kanssa kaikilla elämänaloilla. Heillä on oikeus tukeen, jota mahdollisesti tarvitsevat oikeudellista kelpoisuuttaan käyttäessään.
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus, artikla 12
Vammaisilla henkilöillä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Vammaisuuden olemassaolo ei missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon.
YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus, artikla 14
Osa 3: Yhdessä muiden mukana
Hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus olla ja toimia toisten ihmisten kanssa. Yhdessä voi myös vaikuttaa yhteiskuntaan.
Lue lisää aiheesta Osa 3: Yhdessä muiden mukana