Uutta voimaa yhdistymisestä

Teksti: Jonna Suhonen / Kuva: Yhdistysten arkistot

Mikkelin Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry ja Kangasniemen Kehitysvammaisten Tuki ry tekivät sen, mitä moni muukin miettii: tukiyhdistykset yhdistivät voimansa molempien hyväksi ja hyödyksi. Kangasniemen yhdistys yhdistyi vuoden 2013 alussa Mikkeliin noin vuoden kestäneen prosessin päätteeksi. Samalla Kangasniemen yhdistys lakkautti toimintansa 31.12.2012.

Neuvottelut saivat alkunsa, kun Kangasniemen puheenjohtaja Kari Tiusanen soitti Mikkelin puheenjohtajalle, Taru Vilanderille, ja kertoi Kangasniemen tilanteen: aktiivitoimijoita ei löydy riittävästi edes hallituksen kasaamiseen.

”Eikä se muutenkaan toimi, että muutama tekee kaiken ja asioita hoidetaan pakon edessä. Yhdistystoiminnan pitäisi olla iloista vapaaehtoistyötä”, Taru Vilander pohtii.

Hälytysmerkki toiminnan hiipumisesta otettiin Kangasniemellä todesta ja iloa tekemiseen lähdettiin etsimään yhteistuumin mikkeliläisten kanssa – mainioin seurauksin. Kangasniemelle on yhdistymisen jälkeen syntynyt omaa, vapaamuotoista kerhotoimintaa. Kevään 2013 aikana kokoontumisissa kävi yli 20 henkilöä. Kesällä kangasniemeläiset järjestivät kesäretken Lahteen.

”Oman paikkakunnan toimintaa pitää olla, koska arki-iltana ei voi lähteä kauhean kauas. Mutta byrokratian voi hoitaa yhdessä, siitä hyötyvät molemmat. Virallinen pyörittäminen imee helposti kaikki mehut, eikä ideointiin jää energiaa”, Taru sanoo.

Kaivattua energiaa on nyt löytynyt Kangasniemelläkin. Kari Tiusasen mukaan kerhokokoontumisten ohjelma voi olla mitä tahansa vierailevien puhujien alustamasta keskustelusta yhteisiin pelihetkiin. ”Nyt voi antaa vapaat kädet koko porukalle, että tehkää ehdotuksia. Ja niitä tuleekin sitten”, Kari iloitsee.

Kangasniemeläiset voivat hyödyntää myös esimerkiksi Mikkelin tukiyhdistyksen erityisryhmien uintivuoroa sunnuntai-iltaisin. Tuleva syyskokous järjestetään Kangasniemellä ja tavoitteena on yhä lisätä ihmisten tietoisuutta monipuolisesta toiminnasta.

Riittävästi viestintää

Taru Vilander ja Kari Tiusanen vinkkaavat, että yhdistymistä suunnittelevien kannattaa varata prosessiin aikaa. Yhdistysten säännöissä voidaan jopa määrätä, että purkautuminen on käsiteltävä kahdessa kokouksessa. Päätös edellyttää yhdistyslain mukaan ¾-määräenemmistöä.

”Kyllä siinä aikaa palaa. Päätös ensimmäisessä kokouksessa voi olla fifty–fifty: osa haluaa jatkaa ja osa ei. Mutta kyllä se melkein ratkaisee, jos ei aktiivitoimijoita ole”, Taru Vilander pohtii.

Ajan lisäksi tarvitaan aimo annos avarakatseisuutta, sillä epäluulo antaa huonon lähdön. On tärkeää myös järjestää jäsenistölle heti suunnitteluvaiheessa tilaisuuksia, joissa voi kuulla, keskustella ja kysyä. Ja siirtymävaiheissa lisää tilaisuuksia.

Tiedottamisen ja viestinnän tulisi olla selkeää ja esteetöntä. ”Minulle tuli mieleen, että jäikö joku liittymättä uuteen yhdistykseen siksi, että tiedotteemme teksti oli niin pientä pränttiä. Selkokielisesti olisi pitänyt kirjoittaa, meillähän on paljon myös kehitysvammaisia henkilöitä jäseninä”, Taru miettii.

Prosessi jatkuu

Vaikka yhdistymisprosessi on ollut pitkä, molemmat puheenjohtajat toteavat sen ehdottomasti kannattaneen. He korostavat myös, että prosessi on yhä kesken. Hallitukseen ei ole vielä valittu Kangasniemen edustajia. Toiveena on myös tavoittaa lisää entisen Kangasniemen yhdistyksen jäseniä ja innostaa heitä liittymään mukaan uuteen. Liittyminen on yhdistymistapauksissa aina vapaaehtoista, eikä jäsenten automaattinen tai kollektiivinen siirtäminen ole mahdollista.

Mikkelin Seudun tukiyhdistys järjesti talvella Kangasniemellä ulkoilupäivän, jossa sikäläisillä oli mahdollisuus tutustua Mikkelin toimijoihin ja toimintaan. Ulkoilupäivän myötä yhdistykseen liittyikin kahdeksan uutta jäsentä.

Samoihin aikoihin kiinnostusta kerhotoimintaan selviteltiin myös Pieksämäellä. Toiminnan aloittaminen Mikkelin tukiyhdistyksen alla alkoi näyttää sielläkin todennäköiseltä. Koska Pieksämäellä ei ollut tuolloin toimivaa yhdistystä, varsinaista yhdistysliittymistä ei tapahtunut, mutta pieksämäkeläisiä on liittynyt mukaan toimintaan.

Mikkelin seudulla ollaan siis elinvoimaisia ja ajassa mukana – yhdessä!

* Artikkeli on alun perin julkaistu Tukiviestissä 4/2013 ja päivitetty lokakuussa 2017.