Tulkki avasi Siirille oven vapauteen

Teksti: Tuula Puranen / Kuva: Laura Vesa

”Ajattelin, ettei sellaista tulkkia ole syntynytkään, joka osaisi tulkita Siirin daadadaadiiduu-puhetta”, muistelee Jaana Federley. Ja on tyystin eri mieltä entisten ajatustensa kanssa.

Siiri Federley, 15, käy Lempoisten koulua Lempäälässä, kotikunnassaan. Puhetulkin hän sai keväällä 2018. Puheterapiassa Siiri on käynyt varhaislapsuudestaan asti.

”Tiesin toki, että terapian jälkeen on mietittävä jatkoa, esimerkiksi sitä puhevammaisten tulkkipalvelua, mistä en vielä tiennyt siitä juuri mitään”, Jaana Federley kertoo.

Häntä arvelutti, mahtaisiko Siiri saada itselleen tulkin. Mitä jos tytär kommunikoi liian huonosti?

Puhevammaisten tulkki Mari Syvälä kuuntelee Jaanan kertomusta, ja kertaa kriteerit.

”Tulkin voi saada henkilö, joka tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta. Henkilön käytössä tulee olla toimiva, puhetta tukeva ja/tai korvaava kommunikointikeino, ja hänen pitää pystyä ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla.”

Jaana tietää nyt, että kommunikointikeinoa ei tarvitse hallita täydellisesti. ”Olisi tärkeää, että vanhemmat eivät ajattele oman lapsen olevan liian huono tulkkipalveluun ja jätä palvelua siksi käyttämättä. Minullakin oli ihan turhia epäilyksiä.”

Oma tahto esiin

Siiri Federley puhuu vain vähän, ja sen takia hän käyttää kuvakommunikaatiokansiota ja iPadille asennettua Go Talk Now -ohjelmaa. Hän käyttää myös yhä enemmän tukiviittomia.

Yksi tärkeimmistä kommunikointikeinoista on kuitenkin ollut kyllä- ja ei-peukun oppiminen. Kun Siiri nostaa peukalon, se tarkoittaa ’kyllä’, ja alaspäin käännetty peukalo merkitsee ’ei’. Näiden oppiminen oli äidin mielestä käänteentekevää, koska nyt Siiri pystyi itse kertomaan, mitä hän haluaa. Siihen asti hän oli mukautunut tyynesti isonveljen, vanhempien ja ystävien päätöksiin.

Vaikka Jaana Federley oli epävarma, hän ryhtyi hankkimaan tietoa puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Hän keskusteli Kehitysvammapoliklinikan puheterapeutin kanssa, mitä palvelu tarkoittaa, mitä hyötyä siitä voisi olla ja miten sitä haetaan. Tiedon myötä päätös palvelun hakemisesta kypsyi.

Puhetulkkia haetaan Kelalta, ja hakemuksessa pitää olla sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Siirin hakemukseen tuli muun muassa hänen oman puheterapeuttinsa lausunto. Lisäksi lausunnon antoi Kehitysvammapoliklinikan puhevammaisten tulkki.

Siiri kokeili tulkkauspalvelua poliklinikan tulkin kanssa pari kertaa. He kävivät ensin jäätelöllä kauppakeskuksessa, sitten hampurilaisella ja hammastahnaostoksilla.

”Tulkki halusi nähdä käytännössä, miten homma toimii, ja hän oli sitä mieltä, että Siiri hyötyisi palvelusta”, Jaana kertoo.

Tärkeä perehdytys

Loppuun asti Jaana arveli, ettei Siiri saisi puhevammaisten tulkkia. ”Siksi harjoittelin hänen kanssaan kommunikaatiotilannetta etukäteen. Latasimme tabletille jäätelövalikoiman, ja Siiri meni ystävänsä kanssa jätskille. Hän näytti laitteelta itse, minkä jäätelön hän haluaa”, Jaana kertoo.

”Siiristä se oli tosi nastaa ja hän oli hyvin motivoinut toimimaan tulkin kanssa.”

Jaana Federley korostaa perehdytyksen tärkeyttä ja sitä, että se ei ole suuri ponnistus: puolessa tunnissa ehtii kertoa kaiken olennaisen. Hän perehdytti itse Siirin, ja puhetulkki puolestaan perehdytti perheen ja lähipiirin palvelun käyttöön.

”Ensin puhetulkkipalvelusta kerrottiin meille vanhemmille, toisella kerralla mukaan tulivat opettaja ja ohjaaja Siirin koulusta. Myös lähipiiriä voidaan perehdyttää.”

Siirillä on lista tulkeista, joita hän käyttää. Kun listalle tulee uusia, Jaana perehdyttää heidät siihen, miten Siiri kommunikoi ja mitä muuta on tärkeää tietää. Tulkkilistan saa halutessaan muodostaa itse.

Tulkkipalvelussa on Siirin profiili, mutta kaikki ei näy profiilissa. ”Esimerkiksi kun Siiri sanoo ’kissa kii’, se ei tarkoita, että kissa kiinni, vaan että nyt pitää mennä vessaan, on pissahätä”, äiti kuvaa.

Lisäksi tarvitaan tulkin ja asiakkaan molemminpuolinen tunne siitä, että toisen kanssa on kiva toimia. Siiri on hyvin tarkka ihmisten suhteen.

”Hänellä on metrin mittaiset tuntosarvet. Myös puhevammaisella ihmisellä on oikeus kuunnella tunteitaan, kun hän valitsee tulkin”, Jaana sanoo.

Kun kemiat toimivat, tulkin on helpompi lukea myös asiakkaan mielialoja, kehonkieltä ja olemusta.

Kun Jaana perehdytti Mari Syvälää Siirin tulkkaukseen, hän kertoi, että muuten peloton ja reipas tytär pelkää pimeitä ja ahtaita paikkoja. Mari tulkkasi Siiriä ensimmäisen kerran rippikoulussa, ja kappelissa käynti tuntui juuri sellaiselta – pimeältä ja ahtaalta.

”Oli hyvä, että Jaana kertoi Siirin peloista etukäteen. Nyt pystyin lukemaan hänen olemustaan oikein, ja tukemaan ja rohkaisemaan”, Mari sanoo.

Siiriä on tärkeä rohkaista mukaan keskusteluihin. ”Jos Siiriltä kysytään jotakin, voin tarvittaessa toistaa kysymyksen ja ohjata kommunikointivälineiden käyttöön. Hän kyllä sitten itse tietää, mitä haluaa vastata”, Mari kertoo.

Siirillä on paljon harrastuksia ja hän on aina viihtynyt porukassa hiljaisena sivustakatsojana.

”Kun tulkki kannustaa ja pikkuisen vaatiikin Siiriltä, että hei, osaat kertoa itsekin, mitä haluat, hän pystyy toimimaan silloinkin, kun ystävä tai äiti ei ole paikalla. Puhetulkki antaa kommunikointitaidoille tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä. Harjoittelu pitää aloittaa nyt, eikä vasta kolmikymppisenä”, Jaana Federley sanoo.

Puhetulkki mahdollistaa Siirille omilla ehdoillaan toimimisen ja omien siipien kokeilemisen. Tulkki kannustaa ja vähän vaatiikin sanomaan itse. #kommunikaatio #puhevammaistenviikko #puhevamma

Omille siiville

Äitinä Jaana Federley iloitsee mahdollisuuksista, joita tulkki on tuonut tyttären elämään. ”15-vuotiaana olisi kurjaa olla riippuvainen perheenjäsenten aikatauluista. Nyt Siiri voi vapaammin tehdä, mitä tykkää, ja hänen elämäänsä on tullut tavattomasti uusia mahdollisuuksia.”

Puhetulkki mahdollistaa omilla ehdoilla toimimisen ja omien siipien kokeilemisen. Jos Siiri haluaa mennä jonnekin, hänen ei tarvitse odottaa, että vanhemmilla tai veljellä on aikaa. Sen sijaan mukaan lähtevätkin esimerkiksi tulkki ja henkilökohtainen vapaa-ajan avustaja. On tärkeä muistaa, että tulkki ja avustaja voivat olla samanaikaisesti asiakkaan kanssa.

Tulkin tehtävä on tulkata: hän ei ohjaa toimintaa eikä osallistu asiakkaan päätöksentekoon. Esimerkiksi huvipuistossa äiti saattaisi helposti kiirehtiä kotiinlähtöä tai sanoa, että jätetään jokin laite väliin, koska jono on pitkä. Tulkki on paikalla koko sen ajan, joksi hänet on tilattu. Siiri voi itse päättää, mitä tehdään.

”Ajatelkaa, minkä vapauden ja itsenäisyyden tulkki mahdollistaa!” Jaana iloitsee.

Kommunikaatiotaidot vahvistuvat tulkin avulla, mikä puolestaan syventää osallistumista, vuorovaikutusta ja omien valintojen tekemistä.

”On aivan huikeaa, että Siiri joutuu nyt antamaan vastauksia, tuomaan esille mielipiteitään ja osallistumaan. Hän ei voi enää niin paljon olettaa, että joku muu hoitaa kaiken hänen puolestaan.”

* Puhevammaisten tulkit ovat vaitiolovelvollisia, mutta Mari Syvälä kommentoi Siirin tulkkaamista Jaana ja Siiri Federleyn luvalla. Hän työskentelee Sivupersoona Oy:ssä.

* Artikkeli on julkaistu myös Tukiviestissä 3 / 2019.