Osa 1: Oikeus hyvään asumiseen

Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Laura Vesa

Taru kertoo:

”Asun yksin lähellä Kuopion keskustaa. Minulla on yksiö uudessa kerrostalossa, joka valmistui juuri.

Välillä asuin jonkin aikaa Imatralla. Seurustelin silloin, ja halusin muuttaa yhteen poikakaverin kanssa. Olen tyytyväinen, että kokeilin avoliitossa elämistä.

Nyt olen taas sinkku. Tuntui hyvältä tulla takaisin Kuopioon. Täällä ovat kaikki vanhat kaverit ja perhe.

Kuopioon palaamisen jälkeen menin hetkeksi asumaan vanhempien luokse ja mietin tulevaisuutta. Äiti auttoi minua oman kodin etsimisessä, mutta valitsin asunnon itse.”

Koti

Koti on paljon muutakin kuin vain seinät, lattia ja katto. Se on paikka, jossa ihminen saa olla oma itsensä ja päättää asioistaan.

Vammaisella ihmisellä on oikeus omaan kotiin kaikkien muiden tavoin. Kodissaan jokaisella on:

• omat aikataulut ja elämäntyyli
• yksityisyys, jota muut kunnioittavat
• valta päättää, keitä kodissa vierailee
• itse valitut tavarat ja huonekalut.

Asumiseen on monia erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi:

• itsenäinen asuminen omassa vuokra- tai omistusasunnossa
• tuettu asuminen omassa vuokra- tai omistusasunnossa
• asuminen yhdessä muiden kanssa asumisyksikössä tai ryhmäkodissa, jossa on henkilökuntaa paikalla jatkuvasti tai osan vuorokaudesta
• asuminen perhehoitajan kodissa
• asuntoryhmät, joissa kotiin saa tukea lähellä olevasta asumisyksiköstä tai asumisen ohjaajalta
• naapuriverkostot, joissa asukkaat toimivat toistensa vertaistukena ja saavat lisäksi muuta tarvitsemaansa tukea.

Kenen kanssa haluan asua?

Aikuisella ihmisellä on oikeus päättää, haluaako asua omassa kodissaan yksin vai muiden kanssa. Yhteisen asunnon voi jakaa puolison, perheenjäsenten tai kämppäkavereiden kanssa. Vammaisille ihmisille kuuluu muiden tavoin mahdollisuus parisuhteeseen ja perhe-elämään.

Omassa kodissaan ihminen päättää lisäksi itse, milloin ja kenet kutsuu käymään. Esimerkiksi asumisyksikössä jokaisella on omassa huoneessaan oikeus yksityisyyteen, eikä vaikkapa henkilökunta saa mennä sisään ilman lupaa.

Sen sijaan naapureina meillä jokaisella on yleensä ihmisiä, joita emme tunne entuudestaan. Hyvään naapuruuteen kuuluu toisten huomioiminen ja kaikkien yksityisyyden kunnioittaminen.

Kaupungissa vai lähellä luontoa?

Viihtymiseen vaikuttaa paljon myös se, missä koti sijaitsee. Osa meistä haluaa ehdottomasti asua keskellä kaupungin vilinää, rientoja ja palveluita. Joku toinen taas arvostaa ennen kaikkea rauhallista asuinympäristöä, luonnon läheisyyttä ja hyviä ulkoilumahdollisuuksia.

Jokaisen kuuluu saada itse miettiä ja päättää, millaisessa paikassa haluaa asua. Vammaisten ihmisten koteja tulee olla kaikkialla, missä ihmiset yleensäkin asuvat: isoissa ja pienissä kunnissa, keskustoissa ja lähiöissä, kaupungeissa ja maaseudulla.

Oman kotikunnan valitseminen kuuluu suomalaisten perusoikeuksiin. Halutessaan jokainen meistä saa siis muuttaa ja vaihtaa paikkakuntaa.

Riittävä tuki antaa turvaa

Hyvä koti on turvallinen ja vastaa omia tarpeita. Riittävät palvelut tekevät kodista itselle sopivan. Ihminen voi tarvita esimerkiksi asumisen tukipalveluita, henkilökohtaista apua ja kotipalveluja.

Myös oikeanlaiset apuvälineet auttavat elämään hyvää arkea. Teknologia kehittyy koko ajan ja tuo uusia mahdollisuuksia itsenäisen asumisen tueksi.

Minulla on oikeus

Minä valitsen, miten asun

Päätän itse kotiani koskevista asioista. Minulla on mahdollisuus valita, millaisessa kodissa, millä alueella ja kenen kanssa asun. Tarjolla on erilaisia asumisen vaihtoehtoja.

Halutessani voin muuttaa uudelle paikkakunnalle. Saan asumiseen riittävästi tukea.

Näin sanoo YK:n vammaissopimus

Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat.

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus, artikla 19

Kenenkään vammaisen henkilön yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon tai muunlaiseen viestintään ei saa mielivaltaisesti puuttua.

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus, artikla 21