Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Laura Vesa

Anna Valkaman työpäivän ohjelmassa on vierailu toimintakeskus Resiinassa Akaassa. Tarkoituksena on kerätä tausta-aineistoa uuteen Anna kysyy -nettivideosarjaan.

”Hei. Minä olen Valkaman Anna ja tulin tänne juttelemaan asumisesta. Voisin vaikka ensin kertoa, miten minä itse asun”, Anna avaa tilaisuuden.

Aluksi hän kertoo lapsuudenkodistaan: maalaistalosta, jossa oli muun muassa lampaita, kanoja ja hautomakoneita. Ensimmäinen oma koti puolestaan oli huone Aitoon koulutuskeskuksen asuntolassa.

”Ja nyt minä asun yksin tavallisessa kerrostalossa Valkeakoskella. Etsin sopivan kodin, ja vanhemmat auttoivat. Koti on juuri sellainen kuin halusin. Siinä on ulkoterassi ja parveke”, Anna sanoo.

Paikalle kerääntyneitä alkaa heti kiinnostaa muun muassa, onko Annan kodin vuokra sopivan suuruinen. Nopeasti viriää vilkas keskustelu siitä, millainen koti kullakin on.

”Minä asun ryhmäkodin yksiössä rivitalossa. Siitä pääsee hyvin rollaattorin kanssa liikkeelle”, Virva Sutinen kertoo.

Seuraavaksi Anna tiedustelee, millaisia asumishaaveita osallistujilla on. Pian aletaan porukassa pohtia, voiko kehitysvammainen ihminen asua yhdessä tyttö- tai poikaystävän kanssa ja mistä yhteen muuttamiseen saa tukea.

”Minä kysyn tätä asiantuntijalta”, Anna lupaa.

Tanja Laakso pohtii, että oma rauha omassa kodissa voisi olla kivaa. Antti Yrjänä puolestaan muistelee, kuinka hankalaa oli karsia tavaroita isosta lapsuudenkodista pienempään asuntoon muuttaessa.

”Ihan kylmänviileästi piti heittää tarpeetonta rojua kaatopaikalle. Ihan heti en muuta uudelleen. Oli se sen verran rasittavaa puuhaa”, Antti sanoo.

Käytännönläheistä tietoa

Tilaisuuden jälkeen kotimatkalla Anna arvioi, että materiaalia seuraavan videon työstämiseen kertyi jonkin verran. YouTubessa julkaistavassa Anna kysyy -sarjassa hän hankkii Tukiliiton asiantuntijoilta vastauksia tukea tarvitsevien ihmisten arkea käsitteleviin tärkeisiin kysymyksiin.

Nettivideoiden tekeminen on Annalle aivan uusi työtehtävä.

”Olen aiemmin katsellut YouTubesta vaan muiden tekemiä juttua: musiikkivideoita ja kaikkea sellaista”, hän kertoo.

Videoiden koostaminen yhdessä työtovereiden kanssa on tuntunut joka tapauksessa mukavalta, eikä kameran edessä esiintyminen ole jännittänyt.

”Kuvauksissa ei tarvitse hermoilla, kun on valmistautunut hyvin. Sitten voi vaan olla oma itsensä.”

Videoiden katsojiksi Anna toivoo mahdollisimman monia tukea tarvitsevia ihmisiä. Tavoitteena on tarjota heille selkeää ja käytännönläheistä tietoa, josta olisi todellista hyötyä.

”Eivätkä kaikki edes tiedä, mikä on Tukiliitto tai mikä on kokemusasiantuntija. Videot kertovat niistäkin.”

Parasta ovat työkaverit

Kokemusasiantuntijana toimiminen Tukiliitossa on ollut Annan palkkatyö jo yli kahden vuoden ajan.

”Keskiviikkoisin tulen Valkeakoskelta tänne Tampereelle töihin, ja perjantaisin on etäpäivä”, Anna kertoo työviikostaan.

Polku nykyiseen tilanteeseen on kulkenut monien vaiheiden ja erilaisten työharjoitteluiden kautta. Esimerkiksi siivousalan työt eivät koskaan tuntuneet Annasta aivan omilta, vaikka hän on suorittanut kotitalous- ja puhdistuspalvelualan koulutuksen. Vähitellen Me Itse ry:ssä vapaa-ajalla toimiessa vahvistui, että yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen kiinnostaa häntä eniten.

Oman työhönvalmentajan tuella Anna pääsi Tukiliittoon ensin työharjoitteluun, sitten työhaastatteluun ja lopulta palkkatyöhön. Hänen mukaansa rahakin on tietysti tärkeää, mutta työn kaikkein mukavimpia puolia ovat silti kivat työkaverit, kuuluminen yhteisöön ja mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin.

Myös vaikuttaminen yhteiseksi hyväksi tuntuu palkitsevalta. Tukea tarvitsevien ihmisten asemassa on Annan mielestä vielä paljon parannettavaa.

”Hienointa on, kun jokin asia vammaisten ihmisten oikeuksissa menee eteenpäin. Mutta jotkut toiset ongelmat eivät meinaa ratketa millään. Se turhauttaa joskus.”

Päättäjien luo

Omassa kokemusasiantuntijan työssään Anna on muun muassa päässyt puhumaan Pirkanmaan aluevaltuustoon valituille poliitikoille. Juuri tällaisiin tehtäviin ja tilanteisiin tarvitaan hänen mielestään paljon lisää kaikenlaisia kokemusasiantuntijoita.

”Ihmisiä itseään pitää kuulla, kun päätetään heidän tärkeistä asioistaan. Moni päättäjä ei tiedä oikein mitään tukea tarvitsevien ihmisten elämästä. Pitäisi kuulla lapsiakin tai ainakin heidän läheisiään.”

Annaa itseään ovat kiinnostaneet pitkään muun muassa sote-palvelut ja niiden kilpailuttaminen. Niin ikään tukea tarvitsevien ihmisten asumisessa on hänen mielestään paljon kehitettävää.

Juuri tällaisiin isoihin kysymyksiin myös uusi nettivideoiden sarja pureutuu. Anna toivoo katsojilta paljon palautetta ja ideoita käsiteltävistä aiheista.

”Ja minuun saa muutenkin olla yhteydessä, jos vaikka alkaa kiinnostaa, miten voisi alkaa kokemusasiantuntijaksi”, Anna vinkkaa.

Kysymyksiä ja vastauksia työstä

Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin Anna Valkama etsi vastauksia Anna kysyy -videosarjan ensimmäisissä osissa yhdessä Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpään kanssa.

Miten voi saada palkkatyötä, josta itse tykkää?

Haluamaansa työtä pitää itse hakea. Vaikka olisi kehitysvamma, työtä voi hakea samalla tavalla kuin kuka tahansa muu, eli katselee ja kyselee itse.
Moni hyötyy silti esimerkiksi työhönvalmentajan tuesta.

Millaista tukea työnhakuun voi saada ja keneltä sitä pitää kysyä?

Ehkä tärkein on työhönvalmentajan tuki. Työhönvalmentajan saamisesta voi kysyä oman kunnan sosiaalityöntekijältä tai työ- ja toimintakeskuksesta. Asumispalveluissa voi kysyä asumisen ohjaajilta. Vanhemmillekin voi sanoa, että haluaisin hakea töitä ja että tarvitsisin kaveriksi työhönvalmentajan.

Työpaikan saamiseen voi käyttää yleisiä työllisyyspalveluita. TE-toimistosta voi kysyä, olisiko mahdollista saada palkkatukea palkanmaksun helpottamiseksi.

Entä millaista tukea työpaikalle voi saada?

Työpaikalla on hyvä löytää työpaikkaohjaaja. TE-toimistosta voi siihenkin hakea työolosuhteiden järjestelytukea, josta työpaikkaohjaajalle maksetaan korvausta.
Tärkeä tuki on ihan normaali perehdytys, jonka työnantaja tarjoaa jokaiselle työntekijälle. Perehdytyksessä kerrotaan, mitä työtehtäviä pitää tehdä ja kuinka ne tehdään. Jos perehdytyksen päälle tarvitsee lisää harjaantumista, työhönvalmentaja on siinä tukena.
Työhönvalmentajan kanssa yhdessä voidaan miettiä muistilistoja, jotka helpottavat arjessa työtehtävien tekemistä. Tai kuvalliset ohjeet voivat muistuttaa, mitä piti hoitaa ja millä tavalla. Näin ei tule pulmia työn tekemisessä.

 

Juttu on julkaistu alun perin Tukiliiton Tukiviesti-lehdessä. Tukiviesti 4/2022 -lehden teemana oli kokemuksen voima.