Maailma aukeni Vilille

Monitoimirattaiden ansiosta Vili pääsee nyt liikkumaan ja osallistumaan. Minna-äidin mielestä iso investointi kannatti.

Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Mäki-Kalan kotialbumi

Vielä noin vuosi sitten 24-vuotiaan tamperelaisen Viljami ”Vili” Mäki-Kalan vapaa-aika kului tiivisti oman asumisyksikön pihapiirissä.

”Pienenä Vili oli liikunnallinen poika autismikirjon häiriöstään huolimatta. Hän tykkäsi uida ja pyöräillä. Mutta sitten murrosiässä hänen pakkoliikeoireensa pahenivat ja veivät liikuntakyvyn väliaikaisesti lähes kokonaan”, äiti Minna Heino kertoo.

Vaikka oireet helpottuivat, Vilille jäi arkuus liikkumista kohtaan. Pitkään ulkoileminen tarkoittikin lähinnä istuskelemista aloillaan.

”Tavallista pyörätuolia hän ei halunnut missään nimessä. Sen vuoksi aloimme jossain vaiheessa etsiä jotakin vähän sporttisempaa, ja meillä oli kahdet erilaiset rattaat Malikkeesta vuokralla testattavina.”

Vili ihastui virtaviivaisiin xRover-monitoimirattaisiin. Hän sai myös itse valita niihin sähäkän oranssin värin.

Perhe päätti kustantaa hankinnan kokonaan itse. Äidin mukaan investointi on osoittautunut kannattavaksi.

”Lähes 4 000 euron hintaiset aikuisten rattaat ovat totta kai erittäin iso ostos, mutta ne ovat jo nyt tuottaneet valtavasti iloa ja hyötyä. Vilin arki on muuttunut täysin”, Minna Heino arvioi.

 

Ohikulkijat ihailevat

Monitoimirattaat ovat jatkuvassa käytössä. Ne kulkevat matkassa, kun Vili lähtee taksilla päivätoimintaan.

”Nyt Vili pääsee päivän aikana mukaan ulkoiluihin. Myös iltaisin ja viikonloppuisin hän pystyy osallistumaan täysipainoisesti kaikkiin asumisyksikön retkiin yhdessä toisten kanssa. Ennen useimmat kivat menot jäivät väliin”, Minna Heino kertoo.

Samalla rohkeus kävellä omin jaloin on kasvanut. Vili saattaa äidin mukaan nykyään nousta välillä työntämään hetkeksi itse rattaitaan.

”Hänestä on myös kivaa, kun ihmiset pysähtyvät ihailemaan hienoa ja urheilullista apuvälinettä”, äiti mainitsee.

Yhtä mieltynyt rattaisiin on henkilökunta niin päivätoiminnassa kuin asumisyksikössäkin.

”Kaikki ovat kehuneet varauksetta hankintaa. Kun renkaiden pumppu on joskus jäänyt minulle, ohjaajat ovat jo hetken kuluttua soittaneet ja kyselleet perään.”

Minna Heino luonnehtii maailman avautuneen Vilille oikeanlaisen apuvälineen ansiosta.

”Nyt voimme hetken päähänpistosta lähteä vaikka Pyynikin näkötorniin munkkikahveille. Ennen sellainen ei olisi yksinkertaisesti onnistunut. On mahdotonta enää kuvitella elämää ilman rattaita.”