Koko perhe metsään

Parasta on, kun pääsee kunnolla metsään ja saa kulkea minne huvittaa. Näin ajattelevat Eino, Kerttu ja Silja Siukola. Kolmihenkisen perheen pandeamia-ajan pelasti Einolle hankittu monitoimiratas, xRover, jolla pääsee liikkumaan hankalassakin maastossa.

Eino Siukola, 11, rakastaa metsää. Kiviä, kantoja ja töyssyjä. Sitä, kun oksat hipovat kasvoja. Kolmihenkisen perheen retki kodin lähellä olevalle harjulle sujuu tottuneiden luontoliikkujien ottein.

Kun määränpää lähestyy, Eino haluaa nousta xRoverista ja työntää vuorostaan pikkusisko Kerttua, 9. Kerttu hyppää mielellään kyytiin, vaikka vapaus onkin metsässä parasta.

”Pääsee liikkumaan mihin suuntaan vain haluaa”, Kerttu sanoo.

Silja toteaa, että heidän metsäretkensä ovat todella metsäretkiä. Ei hiekkateitä pitkin kulkemista, eikä aina edes polkuja vaan suoraan umpimetsään.

”Pienenä Eino kulki rinkassa ja sitten apuvälinerattailla, mutta niillä ei päästy kuin teitä pitkin. Pyörätuoli on raskas kotipihassakin, eikä Eino pysty olemaan siinä, jos on vähänkin pahoinvoiva.”

Harjulla odottaa retken tuttu kohokohta, kaivetaan eväät esiin Kertun repusta.

”Haluatko kahvia?” Silja kysyy. Eino nyökkää innoissaan ja haluaisi tarjota kohteliaana poikana kahvia muillekin.

XRover omalla kustannuksella

Paluumatkalla Eino keräilee keppejä ja kiviä. Metsän reunassa hän kiipeää takaisin xRoverin kyytiin.

”Onpa Einolla ollut tänään virkeä päivä”, Silja toteaa. ”On päiviä, jolloin Eino ei jaksa kävellä ollenkaan.”

Silja päätti hankkia Einolle monitoimiratas xRoverin omalla kustannuksellaan, kun selvisi, ettei Eino saisi sitä lääkinnällisen kuntoutuksen välineenä. Hylkäävä päätös tuli sekä erikoissairaanhoidosta että vammaispalveluista siitä huolimatta, että Einolla oli fysioterapeuttien suositus rattaista.

”Hylkäysten perusteluina oli, ettei Eino tarvitse rattaita päivittäin eikä kilpaharrastukseen. Emme heidän mukaansa olleet myöskään kokeilleet niitä riittävästi, vaikka meillä oli ollut vastaava kulkupeli vuokralla Malikkeelta useamman kerran ja olimme testanneet kokeilutapahtumissa erilaisia maastovälineitä.”

Onneksi xRover saapui juuri sopivasti vuoden 2019 jouluna ennen korona-ajan alkua.

”Kun avustajat peruivat käyntejään flunssaoireiden takia tai olimme itse karanteenissa, oli ihanaa, että pääsimme liikkeelle. Vaikka Eino pystyy liikkumaan hyvinä päivinä myös itse, emme voi lähteä ilman rattaita kotipihaa pidemmälle.”

Malikkeen matkassa

Kotona Eino jatkaa kohteliaana isäntänä ja tarjoilee kahvia. Hän huolehtii, että kaikki istuvat yhdessä pöytään, ojentaa maitoa ja vie astiat pöydästä tiskialtaaseen.

Vuodesta 2015 Malikkeen touhuissa mukana olleelle perheelle Malikkeessa on parasta asenne.

”Malikkeella mikään ei ole ongelma. Aina keksitään ratkaisut”, Silja toteaa.

Kerttu muistelee innoissaan Malikkeen telttaretkeä parin vuoden takaa. Se oli hänen ensimmäinen yönsä teltassa.

”Kun illalla mentiin telttaan, pimeässä kiilui kissojen silmiä. Niitä oli paljon”, Kerttu kertoo silmät suurina.

”Telttailukokemus oli tärkeä. Olen innokas lähtemään, mutta asioiden suunnitteleminen yksin on välillä raskasta. Malikkeen kanssa on mukava lähteä, kun ei tarvitse miettiä liikkumisen mahdollisuuksia ja rajoitteita, ja voin keskittyä Einon lääkitysten ja letkuruokinnan toteuttamiseen maastossa”, Silja jatkaa.

Malikkeen matkassa perhe on kokeillut myös melomista. Kokeilun innoittamana Silja hankki mökille ilmatäytteisen kajakin, jolla Einon kanssa on helpompi olla vesillä kuin kiikkerässä veneessä.

Viimeisin perheen Malikkeen reissu oli Norio-keskuksen ja Malikkeen yhdessä Turussa järjestämä Harvinaisen hieno viikonloppu. Siellä Silja kokeili Einon kanssa uimista.

”Saimme taas kokeiltua yhden uuden jutun. Asioita jää helposti tekemättä, koska ajattelee, että niissä on paljon kaikenlaista hankaluutta.”

Uimahalliin lähtemiseenkin oli liittynyt monta kysymystä. Malikkeella oli mietitty valmiiksi, mitä tehdään ja missä tarvitaan apua.

”Ajatus, että eihän me voida, muuttui täysin”, Silja kertoo hymyillen. ”Huomasin, että ihanaa, näin helpolla voidaankin mennä uimaan. Nyt olen suunnitellut uimaan lähtemistä täällä kotona.”

Lapset keräävät mielellään myös herkkuja talteen sieni- ja marjametsässä. Kerttu sanoo tunnistavansa kantarellin ja suppilovahveron. Kuva: Laura Vesa

Vaelluksia ja kansallispuistoja

Eino innostuu näyttämään tabletiltaan, kenen luokse haluaisi kyläilemään. Kerttu auttaa isoveljeään ja ehdottaa, mitä muuta Eino voisi tehdä.

XRoverilla Eino pääsee paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi, ja myös Kerttu saa kokea elämyksiä vaelluksilla ja kansallispuistoissa.

Kolmikko on käynyt omilla retkillä muun muassa Kuusamossa, Vuokatissa, Repovedellä ja Hossan kansallispuistossa. Vuokatissa oli mukana myös Malikkeelta vuokrattu kelkka.

Alkuun Silja otti tavoitteeksi kilometrin lenkin ja kun se sujui, mentiin vähän pidemmälle. Nyt retkillä kuluu päivä ja kilometrejä kertyy viidestä kymmeneen. Perhe harrastaa ulkoilua myös mökillä ja lähiseudun metsät ovat ahkerassa arkikäytössä.

”Uskon, että jos perheet saisivat helpommin käyttöönsä välineitä, jotka mahdollistavat vapaa-ajan touhuja, se lisäisi hyvinvointia erityislapsiperheiden raskaassa arjessa ja maksaisi itsensä muualla takaisin.

Artikkeli on julkaistu Liikkeelle!-lehdessä 2022.