Hertta haluaa vaikuttaa

Teksti: Kati Ranta / Kuva: Laura Vesa

Helsinkiläinen Hertta Puurtinen on jo 16-vuotiaana erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

”Haluan, että meidän erityisnuorten ääni tulee enemmän kuuluviin. Meidän on välillä vaikea saada tietää opiskelun, asumisen ja työelämän mahdollisuuksista.”

Hertta arvioi itse saaneensa toistaiseksi tietoa elämän erilaisista vaihtoehdoista aika hyvin. Tulevaisuus kuitenkin mietityttää.

”Haluaisin mahdollisimman itsenäiseen asuntoon. Jotain apuja toki tarviin. Koulusta olen tykännyt.”

Hän opiskelee ensimmäistä vuotta Helsingin Itäkeskuksessa Ammattiopisto Livessä Telma-linjalla eli työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.

”Teen myös siivoustyötä ja kukkien kastelua Kisahallissa. Saan siitä oikeata palkkaa”, Hertta kertoo.

 

Ainutlaatuinen mahdollisuus

Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on vienyt Hertan mielenkiintoisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Niistä jännittävin oli viime marraskuussa, kun hän sai kutsun Valtioneuvoston linnaan tapaamaan maan hallitusta.

Kyseessä oli lapsen oikeuksien viikon istunto. Sen järjestivät lapsiasiavaltuutetun toimisto, valtioneuvoston kanslia ja kansallinen lapsistrategiayksikkö. Istunnossa lapsilla ja nuorilla oli mahdollisuus esittää ministereille kysymyksiä lapsien oikeuksista ja hyvinvoinnista maassamme. Osallistujina oli parikymmentä lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Hertalle mahdollisuus tarjoutui Tukiliiton ja Kehitysvammatuki 57 ry:n kautta. Kun 57:n perheiden tuen johtaja Katja Riikonen kysyi Hertalta kiinnostusta lähteä mukaan, vastausta ei tarvinnut miettiä kauan. Pian saapui virallinen kutsu Senaatintorin laidalle.

Arvokas tilaisuus ja Suomen korkeimpien päättäjien tapaaminen jännittivät Herttaa etukäteen hieman. Koko päivän ajan Katja Riikonen toimi onneksi taustatukena.

”Ensin mentiin sisään ja saatiin henkilökortit. Laitettiin takit naulakkoon ja päästiin katsomaan paikkaa, missä haastateltiin ministereitä. Sitten syötiin välipalaa. Ylhäällä tehtiin Sanna Marinin haastattelu. Sosiaaliseen mediaan kuvattiin MyDay-videoita siitä, mitä tapahtui päivän aikana. Sitten taas syötiin”, Hertta kertaa päivän tapahtumia.

 

Oikeus leikkiä ja voida hyvin

Kysymykset oli tietenkin valmisteltu huolellisesti etukäteen. Millaista niiden esittäminen oli?

”Tosi kivalta tuntui. Pääministeriltä kysyessä vähän jännitti, kun mikki tuli mulle. Silti se meni hyvin. Muille ministereille kysymykset ei jännittäneetkään enää ollenkaan”, Hertta kertoo.

Hertta kysyi pääministeri Sanna Marinilta erityisnuorten oikeuksista:

”Millä tavalla erityisnuoret huomioidaan lasten oikeuksissa ja miten varmistetaan, että ne toteutuvat?”

Vastauksessaan pääministeri totesi, että lasten oikeudet ovat tietenkin valtavan tärkeitä. Hänen mukaansa aikuisten vastuulla on, että lapset saavat olla lapsia.

”Heillä on oikeus oppia, leikkiä ja voida hyvin. Jokainen lapsi tarvitsee tähän juuri omanlaistaan tukea. Lapsia pitää kohdella yksilöinä. On pidettävä huolta, että jokainen lapsi voi hyvin.”

Hertta oli melko tyytyväinen saamaansa vastaukseen. Hänen mielestään Sanna Marin puhui suoraan ja selkeästi, mutta kommentti koski enemmänkin kaikkia lapsia eikä ainoastaan erityisnuoria.

”Ehkä on jotain valtiosalaisuuksia, koska joutuu yleisellä tasolla vastaamaan. Mun mielestä saa kyllä käyttää oikeita sanoja kuten liikuntavammaiset ja vaikeasti vammaiset”, Hertta pohtii.

 

Opintopaikka jokaiselle

Hertta pääsi esittämään kysymyksen myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle.

”Onko liikuntavammaisilla ja vaikeasti vammaisilla samat oikeudet opiskeluun kuin muilla? Saako kaikki opiskelupaikan nyt, kun on uusi laki?”, Hertta tiedusteli.

Vastauksessaan Krista Kiuru totesi, että jokaisen lapsen täytyy ehdottomasti saada käydä koulua ja nauttia hyvästä opetuksesta. Tätä kautta elämälle saa hyvät edellytykset.

Kiurun mukaan pitää myös olla paikkoja, joihin voi hakeutua opiskelemaan kaikissa elämänvaiheissa.

”Jokainen lapsen ja nuoren täytyy saada kokea olevansa onnellinen”, ministeri jatkoi.

Hänen mukaansa tarvitaan riittävästi lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta esimerkiksi mielenterveysongelmia pystytään tarvittaessa hoitamaan.

Hertta arvioi, että Krista Kiuru meni asian ytimeen ja vastasi nimenomaan esitettyyn kysymykseen.

Varsinaisen istunnon jälkeen niin ikään opetusministeri Li Andersson keskusteli Hertan kanssa vammaisten nuorten oikeudesta opiskeluun. Hertta kertoi opetusministerille, että kaikki erityisnuoret eivät saa opiskelupaikkaa. Hertta totesi opetusministerille, että kaikkien nuorten pitäisi päästä opiskelemaan.

”Li Andersson sanoi, että tuo on tärkeä tieto. Hän sai kuulla, että on paljon nuoria, jotka ei ole koulussa. Hän sanoi, että kiitos kun toit asian ilmi jälkeenpäin. Hän vastasi oikein ja osaavasti mun kysymykseen”, Hertta sanoo.

 

Hertta loisti tähtenä

Hertta tunnisti tapaamisessa ministerit, koska oli nähnyt heitä aiemmin teeveessä. Pienestä jännittämisestä huolimatta Hertalle jäi päivästä olo, että hän oli pystynyt vaikuttamaan asioihin.

”Oli antoisa ja hyvä kokemus. Tykkäsin. Siellä oli hyvin otettu huomioon eri ryhmät ja kielet”, Hertta toteaa.

Kehitysvammatuki 57:n Katja Riikonen vahvistaa, että tilaisuuden tunnelma oli hyvä ja että kaikkia kohdeltiin yhdenvertaisesti.

”Hertta loisti tänään”, Katja ylistää.

Hertan isä Janne Puurtinen on ylpeä tyttärensä halusta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja rohkeudesta tavata valtakunnan korkeimpia päättäjiä.

”On se ihan upeaa ja lähti Hertasta itsestään. On tärkeää, että mahdollisimman moni saa äänen kuuluviin. Tosi hyvä, että tällaisia mahdollisuuksia tulee. Hertta on lähtenyt tähän rohkeasti mukaan. Se on helpommin sanottu kuin tehty”, isä sanoo.

Päivän päätteeksi tärkeä juttu oli myös leivoksen valitseminen. Hienosti mennyttä tapaamista piti tietysti mennä juhlistamaan kahvilaan.

 

Kriisimaissa huonompi tilanne

Vaikuttaminen on Hertalla tuttua jo ennestään. Hän on mukana Helsingin kaupungin Nuorten Ääni -toimituksessa. Siellä nuoret tekevät lehtiartikkeleita, tv-juttuja ja blogikirjoituksia Suomen suurimpiin medioihin sekä herättävät yhteiskunnallista keskustelua somessa.

”Fallkullan kotieläintilalla oli ilmoitus Nuorten Äänestä. Sitä kautta löysin sen. Harrastan Fallkullassa käymistä avustajan kanssa. Tykkään eläimistä”, Hertta kertoo.

Toimituksessa hän on tehnyt yhdessä muiden nuorten kanssa jutun MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmaan kriisimaiden lasten ja nuorten tilanteesta. Juttua kootessaan Hertta sai tietää, miten eri kriisimaiden nuoret elävät ja millaisia ongelmia heillä on.

Esimerkiksi Afganistanissa nykyisen Taliban-hallinnon vuoksi tytöillä ei ole juuri mitään oikeuksia. Syyriassa taas 14–15-vuotias poika joutuu menemään töihin pienellä palkalla. Palestiinassa autismikirjon nuori ei saa tarvittavaa tukea.

Hertan mukaan kriisimaissa lapsen oikeudet eivät toteudukaan samalla tavalla kuin Suomessa.

 

Haaveissa työ ja perhe

Vapaa-ajalla Hertta katselee mielellään televisiota ja puhelinta. Hän lukee paljon esimerkiksi kissa- ja hevosaiheisia kirjoja sekä Neropatin päiväkirjaa. Seuraavaksi hän aikoo tutustua lapsistrategiaan, jonka hän löysi ministerivierailulla.

Lisäksi Hertta tykkää käydä kuntosalilla, laulaa karaokea ja osallistua Kehitysvammatuki 57:n tapahtumiin.

Ammatillisena haaveena Hertalla on tehdä Telma-opintojen jälkeen työtä, jossa pääsee hoitamaan eläimiä. Muita isoja unelmia ovat löytää kiva mies, saada lapsia ja elää hyvä elämä.

Tässä elämänvaiheessa Hertalle tärkeitä ovat äiti, isä, pikkuveli, ystävät ja eläimet. Myös vaikuttamista hän suunnittelee jatkavansa.

”Aion olla Nuorten Äänen toimituksessa. Ja jos löytyy muita kivoja mahdollisuuksia, menen varmasti mukaan. Ja ainakin äänestän, kun täytän 18”, Hertta lupaa.

 

Juttu on julkaistu Tukiliiton Tukiviesti-lehdessä.