Teksti: Mari Vehmanen / Kuva: Laura Vesa

Ella Rautiainen tulee Tukiviestin haastatteluun yhdessä puhetulkkinsa Janette Kotosen kanssa.

”Moi. Mun nimi on Ella. Mikä sun nimi on?” hän tervehtii aluksi tablettitietokoneensa AACi-sovelluksella.

AACi on kommunikoinnin apuväline, joka puhuu ja taivuttaa merkkejä suomen kieliopin mukaisesti.

Lisäksi Ellalla on haastattelussa käytössään lehtiö, johon Janette voi tarvittaessa piirtää selventäviä kuvia. Sähköpyörätuolin pöytälevyllä on kuvina pikaviestejä kuten ”tarvitsen kännykän”. Lisäksi Ella kommunikoi viittomien, ilmeiden, eleiden ja ääntelyn avulla. Hänellä on myös kommunikointikansio, puhelin ja iPad. Janette tukee Ellaa haastattelussa esimerkiksi sanoittamalla, että nyt voi vastata AACi:lla tai että nyt voi nyökätä tai pudistaa päätä.

Juttelemme tulkkauksesta.

”Mulla on viisi tulkkia. He ovat kaikki tosi hyviä. Hyvä tulkki on mun mielestäni huumorintajuinen, sosiaalinen, kiltti ja innostunut”, Ella kertoo. Hänen mukaansa puhetulkkia tarvitaan monenlaisissa paikoissa ja tilanteissa. ”Mä käytän tulkkia Haksulassa, kotona, kirjastossa, teatterissa ja ostoksilla.”

20-vuotias Ella asuu KVPS-koti Tähtiomenassa Helsingissä ja käy päivätoiminnassa Haksulan toimijatalossa Vantaalla.

”Kutsun Tähtiomenaa vitsillä Kuuomenaksi”, Ella kertoo ja nauraa.

Vaihtoehtoja piirtäen

Haksulassa tulkki käy Ellan tukena vaihtelevasti keskimäärin parina päivänä viikossa. Hän kuitenkin toivoo, että tulkki olisi käytettävissä useammin.

”Tykkään, että mulle piirretään vaihtoehtoja, niin mun on helpompi osallistua. Mä käyn täällä esimerkiksi draamaryhmässä, mediaryhmässä, ulkoilemassa, aistipajassa. Pelaan lautapelejä”, hän kertoo viikko-ohjelmastaan.

Digitaalisessa Moi-kalenterissa tieto kunkin päivän tapahtumista kulkee eri paikkojen ja ihmisen välillä. Tulkin avulla tai itsenäisesti Ella voi äänittää kalenteriin kommentteja ja tallettaa kuvia.

Vapaa-ajalla tulkki mahdollistaa yhteyden pitämisen tärkeisiin ihmisiin. Ellan läheisiin kuuluvat vanhemmat, Heikki-veli ja monet ystävät.

”Tykkään hengailla ja jutella. Kun on tulkki, voin soittaa ystäville ja perheelle. Soitan videopuheluita.”

Ella käy ratsastamassa ja haluaisi aloittaa lisäksi uintiharrastuksen.

”Tykkään uimisesta ja vedestä. Tykkään musiikista. Katson YouTubesta musiikkivideoita. Parhaita on Haloo Helsinki ja Antti Tuisku.”

 

---

Puhetulkki auttaa osallisuuden toteutumisessa

Oikeutta puhetulkkiin voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Jo pieni lapsi voi saada tulkkauksesta merkittävästi tukea.

Puhetulkki Janette Kotonen on tuntenut Ella Rautiaisen tämän kouluvuosista saakka. Tuolloin Janette toimi AAC-ohjaajana Valteri-koulu Ruskiksessa. Nyt hän on yksi Ellan vakituiseen tulkkilistaan kuuluvista ammattilaisista.

Oman päivittäisen työnsä ohessa Janette seuraa tiiviisti koko ammattikunnan ajankohtaisia asioita, sillä hän on Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n puheenjohtaja.

Puhetulkkausta hyödynnetään hänen mukaansa toistaiseksi melko niukasti siihen nähden, kuinka paljon tarvetta todellisuudessa olisi. Syy lienee ennen kaikkea tiedonpuutteessa.

”Viittomakielen tulkit jo tiedetään, mutta puhetulkkausta eivät tunne potentiaalisten käyttäjien läheiset tai kaikki ammattilaisetkaan. Aina puheterapeuttikaan ei tiedä, että hänen asiakkaansa voisi saada puhetulkin.”

Varsinkin lapsia on puhetulkkauksen asiakkaina vielä varsin vähän, vaikka myös heille olisi monissa tilanteissa paljon hyötyä tulkista.

”Minkäänlaista ikärajaa ei ole. Lapsi voi saada tulkin tuekseen harrastuksiin tai vaikkapa kavereiden tapaamiseen. Yksi asiakkaistani käyttää tulkkia koulun jälkeisessä iltapäivätoiminnassa.”

Janeten mukaan puhetulkkausta aletaan turhan usein harkita vasta siinä vaiheessa, kun nuori siirtyy toisen asteen opintoihin tai vasta aikuisena. Tulkin käyttäminen on kuitenkin sitä luontevampaa ja helpompaa, mitä pienempänä sitä on alkanut harjoitella.

Ei taitorajaa

Miten puhetulkkauksen hankkimisessa sitten pääsee alkuun? Janette Kotosen mukaan puheterapeutin vastaanotto on tähän yksi hyvä vaihtoehto. Palvelun edellytyksenä on lausunto ammattilaiselta, kuten puheterapeutilta tai kuntoutusohjaajalta.

Pula puheterapeuteista on kuitenkin saanut aikaan sen, että tälläkin hetkellä monet perheet odottavat jonossa edes ensimmäisen puheterapeuttikäynnin järjestymistä. Tulkkauksen kanssa ei Janette Kotosen mukaan tarvitse jäädä tällaisessakaan tilanteessa odottelemaan.

”Ei ole olemassa mitään marssijärjestystä, että ennen tulkkauksen saamista pitäisi käydä viisi vuotta säännöllisessä puheterapiassa tai jotakin vastaavaa. Palveluita voi hakea rinnakkain ja limittäin. Vaikkapa neuvolan kautta voi siis kysyä mahdollisuutta saada lausunto tulkkaushakemukseen.”

Tulkkauspäätöstä haetaan Kelasta. Saamisen perusteena on aisti- tai puhevamma sekä se, että käytössä on jokin toimiva kommunikaatiokeino. Asiakkaan täytyy pystyä ilmaisemaan itseään tulkin avustuksella, mutta keinot ja käytetyt apuvälineet voivat olla mitkä tahansa.

”Vaatimuksiin sen sijaan ei kuulu, että pitäisi olla niin sanotusti riittävän taitava. Minullakin on monta asiakasta, jotka kommunikoivat yksittäisin merkein tai viittomin.”

Kela myöntää tulkkausta tietyn määrän vuodessa, ja tunteja voi tarvittaessa hakea lisää. Tulkkaus on käyttäjälle maksutonta.

Listan saa määritellä

Janette Kotosen mukaan tulkkaussuhteen pysyvyys on sitä tärkeämpää, mitä enemmän tukea ihminen kommunikoimiseen tarvitsee. Asiakas itse tai lapsella vanhemmat voivat laatia Kelaan oman listan käyttämistään tutuista tulkeista.

”Lisäksi voi kertoa, jos haluaa saman nimetyn tulkin aina tiettyyn tilanteeseen töihin, harrastukseen tai opiskeluun. Kaikki asiakkaat taas eivät käytä tulkkilistaa lainkaan, jolloin heidän tuekseen esimerkiksi ostoskäynnille voi tulla kuka tahansa ammattitaitoinen tulkki.”

Tulkkaustilanteet ja -tarpeet voivat olla lähes mitä vain: urheilutreenit, opiskelu tai vaikka puhelu isovanhemmille. Ainoa edellytys on, että tulkin ja käyttäjän lisäksi mukana kommunikaatiossa on kolmas osapuoli – kaveri, sukulainen, valmentaja, opettaja tai joku muu.

”Tulkkia ei siis voi tilata ainoastaan jutellakseen hänen kanssaan kahden kesken. Mutta kolmas osapuoli voi myös olla vaikka kirja tai englanninkielinen luontodokumentti, joiden tekstit asiakas haluaa tulkattavan itselleen ääneen lukemalla.”

Tulkki ei myöskään ole henkilökohtainen avustaja tai ohjaaja. Janette Kotosen mukaan on kaikkien kannalta tärkeää pitää eri ammattilaisten roolit selkeinä.

”Voin auttaa vetoketjun kiinni tai kynän käteen, mutta varsinainen ohjaus ja avustus eivät kuulu tulkin tehtäviin.”

Oikeus tulla kuulluksi

Janette määrittelee puhetulkin työn perimmäiseksi päämääräksi olla mukana mahdollistamassa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tulkin tukemana ihmisen on mahdollista tulla kuulluksi omilla keinoillaan.

”Jokaisella on oikeus osallistua tämän yhteiskunnan toimintaan kommunikointitavoista riippumatta.”

Arjessa käytännön tasolla tulkkaus mahdollistaa isoja ja pieniä asioita. Perheenjäsenet ovat joskus kuvailleet nuoren puhjenneen kukkaan ja rohkaistuneen kommunikoimaan yhä enemmän kaikenlaisissa tilanteissa tulkin saatuaan.

”Ovathan ne mullistavia hetkiä, kun joku pystyy vihdoin kertomaan haaveistaan tai voi alkaa päättää omista asioistaan. Mutta yhtä lailla tärkeää on lapsen ilo, kun hän kykenee neuvottelemaan leikin kulusta kaverin kanssa.”

Ella Rautiainen pystyi taannoin järjestämään mieleisensä syntymäpäiväjuhlat tulkin avustuksella. Hän kertoi, että haluaa mennä keilaamaan kahden ystävänsä kanssa.

Rauha vastata

Tulkkaustilanteiden kolmannet osapuolet voivat Janeten mukaan edistää osaltaan kommunikaation onnistumista. Ehkä tavallisin väärinkäsitys on puhua tulkille eikä ihmiselle itselleen.

”On hyvä muistaa, että minä tulkkina toimin tilanteessa asiakkaan äänenä. Joskus vaikkapa koulussa opettaja voi hetkeksi hämmentyä, kun huikkaan lapsen viestin välittäjänä, että minä tiedän tähän vastauksen.”

Tuettu kommunikoiminen vaatii yleensä enemmän aikaa kuin tavanomainen jutustelu. Ennen kaikkea tarvitaankin rauhaa ja kärsivällisyyttä.

”Vastauksen muodostaminen johonkin uuteen kysymykseen esimerkiksi sovelluksen avulla kestää helposti minuutteja. On tosi inhimillistä ja ymmärrettävää alkaa tällöin täyttää hiljaisuutta höpöttelemällä tai yrittää auttaa toista arvailemalla hänen sanojaan.”

Mutta kun vain malttaa odottaa, tuloksena voi olla oikein toimiva vuorovaikutus.

 

---

Lähellä tai etänä

• Tulkkauspalvelu edistää ihmisen mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisesti yhteiskunnan jäsenenä.
• Tulkkaus voi olla lähi- tai etätulkkausta.
• Tulkkauspalvelua voi käyttää työssäkäyntiin, opiskelemiseen, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen harrastamiseen tai virkistykseen.

LISÄTIETOA: kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelu

 

Tarina myös artikkelina Tukiviestissä 4/2023.