Ääni omalle ehdokkaalle
Hopeanuolessa eduskuntavaaleihin ja niissä äänestämiseen on valmistauduttu yli vuoden ajan. Tietoa puolueista ja ehdokkaista haetaan kaikista mahdollisista kanavista.
Vaalikentillä kampanjointi on alkanut kiihtyä huhtikuisen eduskuntavaalipäivän lähestyessä. Harjavaltalaisessa Tukena Hopeanuolessa vaalitunnelmissa on sen sijaan eletty jo pitkään.
Moni asukkaista on hyvissä ajoin päättänyt käyttää äänioikeuttaan.
”Minä menen aina vanhempien kanssa varsinaisena vaalipäivänä”, Anna-Mari Rimpinen kuvailee perheensä äänestysperinteitä.
Myös Liisa Tuominen kertoo yleensä käyneensä antamassa äänensä äiti apunaan, mutta tällä kertaa hän aikoo pyytää mukaan henkilökohtaisen avustajansa Leenan.
Jari Peltosen puoluevalinta on ollut selvillä jo kauan, vaikka sopivaa ehdokasta pitää vielä hieman haarukoida.
”Äänestän joka kerta samaa puoluetta vähän niin kuin suvun perintönä, enkä aio nytkään hylätä omaa joukkuetta”, Jari Peltonen toteaa.
Joillakin asukkaista taas ehdokaslistoilla on tuttuja ja läheisiä ihmisiä, joten valitseminen on hyvinkin helppoa. Vaalikuume on tarttunut vähitellen heihinkin, jotka eivät välttämättä ole yleensä käyneet äänestämässä.
”Politiikka tuntuu vähän vaikealta. Voi olla, että menen silti pitkästä aikaa äänestämään”, Niina Salovirta pohtii.
Aikaa ja suunnittelua
Kiinnostus eduskuntavaaleja ja äänestämistä kohtaan ei ole herännyt sattumalta. Palveluyksikön johtaja Elina Vainio kertoo, että äänioikeus on viime ja tänä vuonna ollut yksi palvelukeskuksen toiminnan keskeisistä teemoista. Aihetta on käsitelty monin tavoin.
”Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukeminen on kaikkien palveluidemme kantava periaate. Ja äänestäminen on totta kai olennainen tapa osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kyse on ihmisoikeudesta”, Elina Vainio määrittelee.
Vastaava ohjaaja Jonna Mattila sanoo, että vaaleihin valmistautuminen vaatii ennen kaikkea aikaa ja huolellista suunnittelua. Vaalidemokratian käytäntöjä on opeteltu muun muassa koko viime vuoden kestäneen ”hyvän tuulen tuoja” -äänestyksen avulla. Valitseminen valokuvista on onnistunut myös ilman puhetta.
”Joka kuukauden lopulla asukkaat äänestivät keskuudestaan henkilön, joka on eniten tsempannut toisia. Jokainen antoi äänensä itsenäisesti yhden ohjaajan avustuksella. Näin tutustuimme vaalisalaisuuden ideaan. Muutoinkin käytössä olivat kaikki oikeiden vaalien tunnusmerkit: lipukkeet, uurna ja ääntenlaskijat”, Jonna Mattila kertoo.
Viime talven presidentinvaalit ja niiden selkeä ehdokasasetelma tarjosivat hyvää harjoitusta tämän vuoden eduskuntavaaleihin. Presidenttikandidaattien suppeasta joukosta monen oli helppo löytää oma suosikkinsa.
”Seurasimme tiiviisti kampanjoita ja vaaliväittelyitä. Johonkuhun saattoi vedota tietyn ehdokkaan ulkonäkö tai puhetyyli – mutta samalla tavoinhan jokainen meistä arvottaa ehdokkaita”, Elina Vainio toteaa.
Vaalipolku auttaa valinnoissa
Anna-Mari Rimpinen tutkii monistetta, jossa on kuvin kerrottuna niin kutsuttu vaalipolku. Se alkaa äänioikeusilmoituksen saapumisesta postissa ja huipentuu vaali-illan tulosten julkistamiseen.
Vaalipolun pohja löytyi Papunet-verkkopalvelusta, ja Tukena Hopeanuolessa siihen vaihdettiin omat, asiakkaille tutut kuvasymbolit.
Vaalipolun avulla on puntaroitu monenlaisia valintoja. Äänestänkö? Ennakkoon vai vaalipäivänä? Kenelle annan ääneni? Kuka minua avustaa äänestyskopissa? Kenenkään ei tietenkään ole pakko osallistua.
”Ehkä vaikeinta on auttaa asiakkaita hahmottamaan eri puolueitten eroja. Nykypolitiikan sisällöthän ovat hankalia ihan kenelle hyvänsä. Täytyy myöntää, että itselläkin äänestäminen on joskus jäänyt juuri tuosta syystä. Nyt myös oma tietous on lisääntynyt”, Jonna Mattila sanoo.
Ohjaaja Essi Jakonen huomauttaa, ettei selkokielistä tietoa vaikkapa puolueiden vaaliohjelmista ole oikeastaan saatavilla.
”Selkomateriaalista hyötyisivät varmasti monet muutkin kuin kehitysvammaiset äänestäjät”, hän lisää.
Hopeanuolessa puolueisiin ja ehdokkaisiin tutustutaan kaikkia mahdollisia kanavia: sanomalehtien, tv:n ja netin vaalikoneiden välityksellä. Kevään ohjelmassa saattaa olla myös käyntejä paikallisissa vaalitilaisuuksissa.
Henkilökunta on keskustellut runsaasti esimerkiksi siitä, miten olla vaikuttamatta tahattomasti asukkaiden äänestyspäätöksiin.
”Puolueista ja ehdokkaista on puhuttava ehdottoman neutraalisti. Omat mielipiteet eivät saisi kuulua edes vahingossa äänensävystä”, Essi Jakonen sanoo.
Jonna Mattilan mukaan huolellinen valmistautuminen ja avoin keskustelu ovat parhaita keinoja varmistaa, että jokainen asukas saa aidosti muodostaa oman kantansa.
”Myös siitä on juteltu asiakkaiden kanssa, ettei äänestäminen ole mikään porukkapäätös. Mielipiteet saavat ovat erilaisia, vaikka muuten oltaisiin kuinka hyviä kavereita.”
Hyviä päättäjiä Suomeen
Miksi sitten asukkaat itse pitävät äänestämistä tärkeänä asiana?
”Se kuuluu aikuisuuteen”, Anna-Mari Rimpinen määrittelee.
Miia Pitkänen ja Jari Peltonen nostavat keskeiseksi syyksi saada Suomeen hyviä päättäjiä ja oikeudenmukaista politiikkaa. Jo presidentinvaalien aikana seurattiin tiiviisti, mitä ehdokkaat sanoivat vammaisten ihmisten oikeuksista ja palveluista. Eduskuntavaaleissa suoria kannanottoja on luultavasti luvassa enemmän.
Esimerkiksi julkiset kilpailutuskäytännöt ovat puhuttaneet Harjavallassa viime aikoina. Monen vammaisen kuntalaisen fysioterapian tarjoaja vaihtui kilpailutuksen vuoksi vastikään, ja jopa vuosikymmeniä kestäneet asiakassuhteet katkesivat.
Vaalipäivän lähestyessä valmistautuminen tiivistyy myös Hopeanuolessa. Suunnitelmissa on järjestää virallinen harjoitteluäänestys.
Nikkarointia harrastava asiakas on luvannut valmistaa oikean puu-uurnaan äänestyslipukkeille. Kukin käy vuorollaan äänestyskopissa, saa leiman lippuunsa ja tiputtaa sen uurnaan. Näin äänestämistilannetta tehdään tutuksi ja hälvennetään jännitystä.
Päätöksiä jokaiseen päivään
Elina Vainion mukaan asukkaiden oikeus omiin päätöksiin kuuluu paitsi vaalien kaltaisiin erityistilanteisiin myös jokaiseen arkipäivään. Tukena Hopeanuolessa on kehitetty niin kutsuttu kuvamattomenetelmä, joka konkretisoi päivittäisten valintojen tekemistä.
”Jokainen päivä alkaa itsenäisillä päätöksillä. Kuvien avulla kukin valitsee, mitä haluaa tänään tehdä ja kenen ohjaajan kanssa.”
Elina Vainion mukaan menetelmä on lisännyt sekä asukkaiden että ohjaajien motivaatiota ja viihtymistä.
”Asiakkaat ovat aidosti innostuneita päivän toimista, mikä on myös henkilökunnan näkökulmasta erittäin palkitsevaa.”
Yhteishengestä kertookin esimerkiksi se, että niin asukkaista kuin työntekijöistä iso osa on pysynyt samoina yksikön perustamisesta vuodesta 2004 lähtien.
* Artikkeli on julkaistu myös Tukiviestissä 1/2019.