Itsemääräämisoikeuttasi voidaan rajoittaa vain hyvin harvoin

Toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa vain poikkeustapauksissa.

Esimerkiksi asumisyksikön työntekijä saa rajoittaa asukkaan itsemääräämisoikeutta rajoitustoimenpiteellä vain hyvin harvoissa tilanteissa.

Se voi olla mahdollista, jos rajoittaminen on aivan välttämätöntä eikä turvallisuutta voida varmistaa millään muulla keinolla.

Millaisessa tilanteessa toimintaasi voidaan rajoittaa?

Toimintaasi voidaan rajoittaa silloin, kun

• aiheutat vaaraa itsellesi tai muille
• et pysty tekemään päätöksiä, jotka liittyvät omaan hoitoosi ja tarvitsemaasi huolenpitoon.

Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty.

Mikä on rajoitustoimenpide?

Rajoitustoimenpide on tilanne, jossa asumisyksikön tai päivä- ja työtoiminnan työntekijä puuttuu käyttäytymiseesi tai johonkin, mitä teet.

Tässä on muutama esimerkki siitä, miten työntekijä voi käyttää rajoitustoimenpidettä.

Työntekijä voi:

• pitää kiinni sinusta
• viedä sinut pois muiden ihmisten läheltä korkeintaan kahdeksi tunniksi kerrallaan
• antaa sinulle lääkettä, joka on terveytesi vuoksi pakko antaa, vaikka et itse haluaisi sitä
• pukea sinulle kypärän, joka estää sinua satuttamasta päätäsi
• käyttää sängyssäsi laitoja, jotta et lähde pois sängystä
• valvoa liikkumistasi ulkona
• estää sinua poistumasta asunnostasi.

Muita kuin kehitysvammalaissa lueteltuja rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää.

Missä rajoitustoimenpiteitä saa käyttää?

Erityishuollon rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain sellaisissa asumispalveluissa, joissa on henkilökunta paikalla päivällä ja yöllä.
Joitain rajoitustoimenpiteitä saa käyttää esimerkiksi päivätoiminnassa.

Missä rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää?

Perhehoidossa tai kotipalveluissa ei saa käyttää mitään rajoitustoimenpiteitä.

Mitä rajoitustoimia erityishuollon henkilökunta ei saa käyttää?

Erityishuollon työntekijä ei saa käyttää seuraavia rajoitustoimia:

• Työntekijä ei saa rajoittaa yhteydenpitoasi läheisiisi tai ystäviisi.
  Siksi esimerkiksi kännykän tai tietokoneen käyttöäsi ei saa estää.
• Työntekijä ei saa väkisin kieltää sinulta sellaistakaan tekemistä, josta on sinulle haittaa.
  Esimerkiksi saatat joskus ostaa jotakin, mitä et oikeasti tarvitse tai käytä.
  Sinulla on oikeus tehdä ja haluta myös sellaisia asioita, joita läheisesi tai asumisyksikön henkilökunta eivät hyväksy.
• Työntekijä ei saa pakottaa sinua liikkumaan, jos et itse halua.
• Työntekijä ei saa lukita vaatekaappejasi tai vessan kaappeja
• Työntekijä ei saa määrätä siitä, miten käytät omia rahojasi.
• Työntekijä ei saa pakottaa sinua laihduttamaan.

Henkilökunnan täytyy kuitenkin pitää huolta vammaisesta ihmisestä

Kehitysvammalaki sanoo, että henkilökunnan täytyy tukea ja ohjata vammaista ihmistä niin, että hän ei tee vahinkoa itselleen tai muille.

Kun keskustelette asioista yhdessä, voitte löytää ratkaisuja hankaliin tilanteisiin.

Työntekijöiden tehtävä on ohjata ja kannustaa sinua tekemään sellaisia valintoja, joita itse haluat.

Työntekijöiden työtä on myös auttaa sinua miettimään, miten erilaiset valinnat vaikuttavat omaan elämääsi.

Lue rajoitustoimenpiteistä selkokielellä valtioneuvoston oppaasta (pdf).
Linkki avautuu uuteen välilehteen.