Voiko vaikeasti vammainen ihminen harrastaa liikuntaa kuntoutumisen sijaan?

Parempi kysymys olisi, annetaanko siihen mahdollisuutta. Kuulemme säännöllisin väliajoin vaikeasti vammaisten ihmisten lähi-ihmisiltä, kuinka harrastamiseen vaadittavia välineitä ei ole saatavilla tai niiden hankkimista ei tueta. Hyvin syvällä elää myös ajatus, että vammaisen ihmisen liikkumisen tulisi tähdätä aina kuntoutumiseen, eikä sen tavoitteena voisi olla esimerkiksi itsensä toteuttaminen itselle merkityksellisen harrastuksen kautta.

Harrastamisen väline kuntouttaa

Lähestytään asiaa hyvin arkisen välineen avulla. Ajattele polkupyörää, millainen väline se sinulle on? Onko se lyhyempien matkojen hiilineutraali kulkupeli? Liikutko sillä kauppaan tai kouluun? Onko se terveellisempi vaihtoehto työmatkojen kulkemiseen? Vai moottoriajoneuvoa edellisempi kulkuväline? Onko pyöräily harrastuksesi? Vai käytätkö pyörää samanaikaisesti esimerkiksi polven kuntouttamiseen ja kunnon kohottamiseen?

Sama väline, jolla voi harrastaa, voi myös edistää henkilön kuntoutumista, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Kuntoutumista edistävä väline on vammaiselle henkilölle maksuton apuväline, mutta harrastamisen väline on harkinnanvaraisesti hyvinvointialueen määrärahoista tuettava vapaa-ajan väline. Harrastusvälineen omakustanneosuus on puolet välineen hankintahinnasta, mutta vamman vuoksi välineeseen tarvittavat välttämättömät muutostyöt ovat maksuttomia. Samalla välineellä liikkumisella voi olla aivan samat vaikutukset, eikä esimerkiksi kuntoutumista ja liikunnan harrastamista pystytä erottamaan.

Yhteiskunnan tuki on välttämätön

Miksi vammaisella henkilöllä ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa? Koska vammaisella henkilöllä ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta määrittää pyöränsä käyttötarkoitusta itse. Sen voi määritellä terveydenhuollon ammattilainen kuntoutumisen välineeksi taikka sitten sosiaalitoimen ammattilainen vapaa-ajan välineeksi. On myös mahdollista, ettei kumpikaan näe pyörälle mitään tarvetta.

Miksi vammaisen ihmisen pyörän käyttötarkoituksen määrittää joku toinen? Otetaan esimerkki. Mene pyöriä myyvään urheiluliikkeeseen ja laske montako liikkumisessaan tukea tarvitsevan ihmisen pyörää on myynnissä. Jos löydät yhdenkin, onnittelen sinua hyvän liikkeen löytämisestä ja annan tunnustusta valveutuneelle liikkeenharjoittajalle tavallista laajemmasta valikoimasta. Koska tavallisesta urheiluliikkeestä ei liikuntavammaiselle ihmiselle löydy harrastusvälineitä, tekee se välineet vaikeammin saavutettaviksi. Valmistajien välillä ei ole myöskään riittävästi kilpailua, mikä vaikuttaisi välineiden hintaan laskevasti. Yhteiskunnan tuki on välttämätön, koska muun muassa ennakkoluulojen vuoksi työelämään huonosti sijoittuvilla ja sitä kautta heikommassa taloudellisessa asemassa olevilla ihmisillä, ei ole realistista mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan välineitä.

Enemmän harrastamista kuntoutuksen sijaan

Kuntoutumiseen liittyy integraatioajan ajatus siitä, että kuntoutujan tulee kuntoutua paremmaksi versioksi itsestään, jotta hän voisi liittyä yhteiskuntaan. Vammainen ihminen ponnistelee, jotta voisi joskus olla pyöräilyseuran jäsen. Nyt elämme inkluusion eli mukana olon aikakautta, mikä tarkoittaa, että integraatioajan kuntoutujan ei enää tarvitse tulla paremmaksi, jotta hän olisi kelvollinen muiden joukkoon. Sen sijaan meidän muiden tulee muokata asenteitamme ja miettiä, millaista tukea ihminen tarvitsee pyöräilyseurassa pyöräilläkseen. Harrastaminen, etenkin yhdessä muiden saman saman lajin erilaisten harrastajien kanssa, toimisi kuntouttavana toimintana varsinaisen kuntoutuksen sijaan.

Moni juuri harrastamiseen tarkoitettu väline toimisi jopa paremmin kuntoutumisen välineenä, koska harrastamiseen henkilöllä on oma mielenkiinto ja motivaatio. Fyysinen kuntoutuminen vaatii liikunnallisia ponnistuksia, joita tehdään ennen kaikkea liikunnallisissa harrastuksissa omasta halusta. Kuntoutumisen onnistuminen edellyttää kuntoutujan omaa motivaatiota, eikä sitä voi kenellekään ulkoapäin antaa. Uskallan väittää, että harrastamiseen panostetut eurot tulevat moninkertaisena hyvinvointina takaisin, mikä ehkäisee myös raskaamman tuen tarvetta myöhemmin.

Mitä harrastaminen sinulle antaa?