Perinnölliset ja perimästä johtuvat sairaudet/oireyhtymät

Mikä on perinnöllinen sairaus/oireyhtymä?

Perinnöllisistä oireyhtymistä puhuttaessa tarkoitetaan oirekokonaisuuksia, jotka johtuvat yhdestä tai muutamasta perimässä olevasta geneettisestä muutoksesta ja sen aiheuttamat oireet ja löydökset ovat jokseenkin samanlaiset eri henkilöillä. Tämä geneettinen muutos voi käsittää yhden tai useamman yksittäisen geenin tai kromosomitason muutoksen. Joskus perinnöllisen sairauden/oireyhtymän taustalla voi olla edellä mainittujen geneettisten muutosten yhdistelmiä. Usein perinnölliset oireyhtymät ovat harvinaisia, mutta osa niistä on äärimmäisen harvinaisia.

Monitekijäiset sairauksien syntyyn vaikuttavat nimensä mukaisesti useat eri tekijät. Monitekijäisten sairauksien perinnöllisyydestä voit halutessasi lukea lisää osiosta Monitekijäiset sairaudet.

Millainen perinnöllisten sairauksien geneettinen alkuperä voi olla?

Perinnöllisen sairauden/oireyhtymän aiheuttava geneettinen muutos voi olla peritty molemmilta vanhemmilta tai vain toiselta. Jos kummaltakaan vanhemmalta tai muilta lähisukulaisilta suvussa ei löydetä tähän sairauteen johtavaa geenimuutosta, se on lapsella täysin uusi, sattumalta syntynyt ja ainutlaatuinen niin kutsuttu de novo-muutos. De novo-geenimuutokset voivat periytyä seuraavaan sukupolveen, mikäli muutos on henkilön sukusoluissa ja hän saa biologisia lapsia.

Mitä alentunut penetranssi tarkoittaa?

Joskus perimässä oleva geenimuutos aiheuttaa vain vähän oireita tai on oireeton. Esimerkiksi jotkin vallitsevasti periytyvät sairaudet eivät aina ilmene kaikissa yksilöissä, vaikka heillä olisikin siihen johtava geneettinen muutos perimässään. Ilmiöstä käytetään termiä alentunut penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys. Jos alentunut penetranssi on esimerkiksi 80 %, tällöin 20 %:a eli yksi viidestä on oireeton tai vähäoireinen perimässään olevasta geneettisestä muutoksestaan huolimatta. Alentunutta penetranssia on esimerkiksi joissakin tietyissä kehitysvammaoireyhtymää aiheuttavissa geenivarianteissa tai esimerkiksi tietyissä BRCA1– ja BRCA2-geenien muutoksissa, jotka voivat altistaa perinnölliseen (rinta)syöpään.

Miksi saman perinnöllisen oireyhtymän oireet voivat vaihdella yksilöstä toiseen?

Sama geneettinen muutos ei välttämättä johda samanlaiseen lopputulokseen kaikilla henkilöillä, joilla on kyseinen muutos perimässään. Geenimuutoksen laatu ja määrä voivat vaihdella. Lisäksi toisistaan eroava oirekirjo voi selittyä eri geenien yhteisvaikutuksilla ja DNA:n ei-koodaavien alueiden eroavaisuuksilla. Perimä ei ole läheskään aina yksiselitteinen: se on enemmän kuin kaikkien osiensa summa, johon usein vaikuttavat myös ympäristö ja vielä toistaiseksi huonosti tunnetut tekijät. Samassa oireyhtymässä oirekirjo ja oireiden laatu siis vaihtelee usean tekijän vuoksi. Tämä on hyvä tiedostaa lukiessaan esimerkiksi diagnoosikohtaista tietoa eri lähteistä.

Saadut perimän tutkimustulokset eivät aina pysty ennustamaan oireiden kirjoa, vaikeusastetta ja millaiseksi oirekuva voi mahdollisesti kehittyä. Tavallisesti oirekirjo vaihtee huomattavasti yksilöstä toiseen silloinkin, kun kyseessä on saman perheen jäsenet.

Mitä autosomissa resessiivisesti periytyvän sairauden kantajuus tarkoittaa?

Kantajiksi kutsutaan henkilöitä, joilla on perimässään sairautta aiheuttava geneettinen muutos, mutta hän itse on oireeton tai lieväoireinen. Kantajuus harvinaiseen sairauteen voi olla peritty jommaltakummalta vanhemmalta, tai kyseinen perimänmuutos on voinut syntyä sattumalta hedelmöitykseen osallistuneessa sukusolussa tai hedelmöityksen hetkellä. Kaikissa edellä kuvatuissa tapauksissa perimän muutos monistuu hedelmöityksen jälkeen solujen jakautuessa yhä uudelleen ja uudelleen kehittyvässä alkiossa.

Arvioidaan, että meistä jokainen kantaa perimässään noin 1–10 geenimuutosta, joista jokainen voi aiheuttaa resessiivisesti eli peittyvästi periytyvän sairauden. Uusimpien suomalaistutkimusten mukaan (Hotakainen et al., 2024), pariskunnalla, jolla on suomalainen geeniperimä, on noin kolmen prosentin (3 %) todennäköisyys jonkin resessiivisesti eli peittyvästi periytyvän harvinaissairauden kantajuuteen. Toisin sanoen suomalaisella geeniperimällä kolmella pariskunnalla sadasta on mahdollisuus saada harvinaisesti sairas lapsi, ja heidän lapsensa sairastumistodennäköisyys on 25 %, kun kyseessä on resessiivisesti periytyvä sairautta aiheuttava geenimuutos. Kantajavanhemmat ovat kyseisen harvinaissairauden osalta itse oireettomia tai lieväoireisia, ja siten harvinaissairaan lapsen syntymä on vanhemmille usein täysi yllätys. Suomessa väestötasolla pariskunnille ei nykyisin tarjota ennakoivaa perinnöllisten sairauksien riskiseulontaa.

Mitä tarkoittaa translokaation kantajuus?

Henkilöä, jolla on tasapainoinen eli balansoitunut translokaatio perimässään, kutsutaan translokaation kantajaksi. Translokaation kantajat ovat useimmiten oireettomia. Tämä johtuu siitä, että tasapainoisessa translokaatiossa kaikki kromosomaalinen perimä on tallella, mutta joidenkin kromosomien alueet ovat vain vaihtaneet paikkaa keskenään ilman, että paikanvaihdoksesta on aiheutunut haittaa. Translokaation kantajien perimän kokonaismäärässä ei siis ole tapahtunut muutoksia.

Joskus translokaation kantajuus voi kuitenkin johtaa toistuviin keskenmenoihin tai jälkeläiseen, jolla on epätasapainoinen eli balansoitumaton translokaatio perimässään. Epätasapainoisessa translokaatiossa perimän määrässä on tapahtunut muutos ja se aiheuttaa oireita, kuten joidenkin elinten kehityshäiriöitä ja/tai kehitysvamman. Mikäli lapsi on oireeton, hän on perinyt vanhempansa translokaation muuttumattomana, tasapainoisessa muodossa ja on näin vanhempansa tavoin translokaation kantaja.

Lisää tietoa translokaatioista löydät sanoin ja kuvin osiosta Kromosomitason muutokset (kuvat 6-8).

Mitä X-kromosomaalisen oireyhtymän kantajuus tarkoittaa?

Hotakaisen et al. (2024) tutkimuksessa havaittiin, että pariskunnalla, jolla on suomalainen geeniperimä, on 3 %:n riski kantaa geenimuutosta joka johtaa X-kromosomissa periytyvään harvinaissairauteen. X-kromosomaalisessa periytymistavassa sairauden oireet ilmenevät välittömästi poikalapsissa. Sen sijaan oireiden ilmeneminen tyttöillä on vaikeammin ennustettavissa. Tämä sukupuolten välillä vallitseva eroavaisuus X-kromosomaalisessa periytymistavassa johtuu sukukromosomien X ja Y erilaisesta kokoonpanosta tytöillä (XX) ja pojilla (XY) sekä tytöillä tapahtuvasta X-kromosomin inaktivaatiosta, josta voit halutessasi lukea kohdasta ”Periytymisen periaatteet”.

Toisin sanoen vain tyttö/nainen voi kantaa perimässään X-kromosomissa periytyvää geenimuutosta saamatta siitä itse oireita tai vain lieviä sellaisia. Mies eivät puolestaan voi olla X-kromosomaalisten sairauden kantaja, koska patogeeninen perimänmuutos miehen ainoassa X-kromosomissa johtaa aina sairauteen. Tavallisesti mies, joilla on X-kromosomaalisesta perimänmuutoksesta johtuva sairaus, ei voi myöskään saada poikalasta, jolla on tämä sama oireyhtymä, koska pojat perivät ainoan X-kromosominsa aina äidiltään (ks. Kromosomit-osio; kuva 5). Sairastuneen miehen tyttäret ovat sen sijaan kaikki X-kromosomisen sairauteen johtavan genimuutoksen kantajia.

Kantajanaisen todennäköisyys saada sairas poika on 25 % eli yksi neljästä. Kantajaäidin todennäköisyytensä saada tytär, joka kantaa samaa X-kromosomaalista muutosta kuin hän itse, on 25 %. Todennäköisyys, että äiti saa pojan, jolla ei ole lainkaan X-kromosomaalista sairauteen johtavaa perimän muutosta on 25 %:a ja tämä todennäköisyys on sama (25 %) myös hänen tyttärellään. Jokaisen raskauden kohdalla nämä periytymisentodennäköisyydet ovat samat. Toisin sanoen perheeseen voi syntyä useampi lapsi, joka on kantaja, sairas tai terve.

Joissain harvinaisissa tapauksissa naisilla esiintyy X-kromosomaalisen sairauden oireita. Biologiset ilmiöt, jotka selittävät tytön/naisen oireita ovat X-kromosomin vinoutunut inaktivaatio. Tästä perimän prosessista voit halutessasi lukea osiosta Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat.

Miten perinnölliset sairaudet ovat maantieteellisesti jakautuneet?

Perinnöllisten sairauksien kirjo voi olla maantieteellisesti tietyillä alueilla yleisempää tai harvinaisempaa kuin toisilla. Esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluu lähes 40 harvinaista sairautta, jotka ovat meillä yleisempiä kuin muualla maailmassa. Lisäksi suomalaisen tautiperinnön sairauksilla on omat alueelliset keskittymänsä maamme rajojen sisäpuolella.

Harvinaiskeskus Norio tarjoaa kaikille valtakunnallista ja ilmaista neuvontaa perinnöllisyyteen ja harvinaisiin sairauksiin liittyvissä asioissa. Lisää tietoa perinnöllisyyshoitajan palveluistamme löydät sivuiltamme kohdasta Keskustelutuki ja ohjaus.

Takaisin sisällysluetteloon.

Lähde

Hotakainen, R., Järvinen, T., Kettunen, K., Anttonen, A. K., & Jakkula, E. (2024). Estimation of carrier frequencies of autosomal and X-linked recessive genetic conditions based on gnomAD v4. 0 data in different ancestries. Genetics in Medicine, 101304.

Päivitetty 2/2022 ja 11/2024.