Kromosomitason muutokset

Mitä ovat kromosomitason muutokset?

Kromosomitason muutokset ovat laajoja DNA-alueiden muutoksia. Ne voidaan luokitella kromosomien rakennemuutoksiin ja kromosomien lukumäärämuutoksiin eli aneuploidioihin (ks. taulukot 4a ja 4b). Kromosomitason muutokset ovat suhteellisen yleisiä, koska niitä ilmenee yhdellä henkilöllä sadasta (1 %).

Pienemmistä, mm. yksittäisten geenien muutoksista voit lukea lisää DNA:n emäsjärjestyksen muutokset-osiosta.

Milloin kromosomitason muutokset syntyvät?

Kromosomien rakenne- ja lukumäärämuutokset syntyvät joko sukusolujen muodostuessa, munasarjoissa tai kiveksissä, tai pian hedelmöityksen yhteydessä alkion ensimmäisten solujen jakautuessa. Useinkaan kromosomitason muutoksien syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä.

Mitä kromosomitason muutokset voivat aiheuttaa?

Kromosomitason muutokset eivät aina aiheuta terveysongelmia, mutta joskus niistä voi seurata monioireinen kehityshäiriö tai raskauden keskeytyminen. Sama kromosomimuutos ei välttämättä johda samanlaiseen oirekuvaan eri henkilöiden välillä. Syinä tähän voivat olla mm. perimän muut mahdolliset muutokset ja toistaiseksi vielä tuntemattomat tekijät. Aina perimäntutkimuksissa löydetty (kromosomi)muutos ei pysty selittämään todettua oirekuvaa tai sen puuttumista.

Silloin kun jokin tietty geneettinen muutos aiheuttaa monelle henkilölle samankaltaiset oireet, puhutaan oireyhtymästä eli syndroomasta.

Millaisia kromosomien lukumäärämuutokset ovat ja mitä niistä voi seurata?

Kromosomien lukumäärä voi poiketa tyypillisestä 46:sta. (ks. Kromosomit, kuva 4.) Kromosomien lukumäärämuutoksista aiheutuvia oireyhtymiä ovat mm. Downin syndrooma, jossa kahden autosomisen kromosomin nro 21 sijaan henkilöllä on niitä kolme kappaletta (poika: 47,XY+21 tai tyttö: 47,XX+21), ja Klinefelterin oireyhtymä, jossa miehellä on yksi tai useampi ylimääräinen X-kromosomi (47,XXY). Koko kromosomiston lukumäärämuutokset eli polyploidiat ovat hyvin harvinaisia, ja ne johtavat ihmisellä jo varhaisessa vaiheessa raskauden keskeytymiseen. Triploidia on eräs polyploidian muoto.

Kokemustietoa kromosomien lukumäärämuutoksista, kuten erilaisista trisomioista, ja niiden vaikutuksista arkeen löydät Tukiliiton Harvinaiset tarinat-osiosta.

Taulukosta 4a ja 4b on esitelty kromosomien lukumäärämuutoksia ja rakennemuutoksia.

 

Mitä kromosomin rakennemuutoksesta voi seurata?

Koska eri kromosomit (esimerkiksi kromosomit 4 ja 18) sisältävät eri määrän genomitietoa, kromosomeissa tapahtuneet muutokset eivät ole samanarvoisia keskenään. Tämän vuoksi joissakin kromosomeissa tai yksittäisissä kromosomialueissa tapahtuneet muutokset ovat seuraukseltaan vakavampia kuin joissakin toisissa kromosomeissa ja kromosomialueissa tapahtuneet perimänmuutokset. Esimerkiksi joidenkin kromosomien ylimäärä johtaa väistämättä raskauden luontaiseen keskeytymiseen, kun taas lapsi, jolla on esimerkiksi kromosomin 21-trisomia tai X-kromosomin ylimäärää voivat elää hyvää elämää aikuisenakin.

Millainen kromosomin rakennemuutos on translokaatio?

Translokaatiossa osa kromosomimateriaalista järjestäytyy perimässä tavanomaisesta poikkeavalla tavalla niin, että kahden tai useamman kromosomin DNA-juosteet katkeavat ja nämä kromosomeista irronneet DNA:n palaset voivat vaihtavat paikkaa keskenään tai liittyvät minkä tahansa muun kromosomin yhteyteen.

Translokaatiot luokitellaan balansoituneisiin eli tasapainossa oleviin ja balansoitumattomiin eli epätasapainossa oleviin kromosomitranslokaatioihin. Tasapainoisessa translokaatiossa perimäaineksen kokonaismäärä ei muutu solussa. Epätasapainoisessa translokaatiossa kromosomaalisen perimäaineksen kokonaismäärä sen sijaan muuttuu ja se voi siis joko lisääntyä tai vähetä.

Mitä tasapainoisesta eli balansoituneesta translokaatiosta voi seurata?

Useimmiten tasapainossa oleva translokaatio eli balansoitunut translokaatio ei aiheuta kantajalleen oireita, koska kaikki perimän osat ovat tallella. Henkilöä, jolla on perimässään balansoitunut translokaatio, kutsutaan translokaation kantajaksi. Translokaation kantajalla on kohonnut riski keskenmenoihin tai siihen, että hän saa jälkeläisen, jolla on epätasapainoinen translokaatio perimässään.

Translokaation kantajuudesta voit halutessasi lukea lisää osiosta Perinnölliset ja perimästä johtuvat sairaudet/oireyhtymät. Perhesuunnittelun näkökulmasta tähän aiheeseen pureutuu Harvinaiskeskus Norion tekstit ”Näkökulmia terveen sisaruksen perhesuunnitteluun” ja ”Perhesuunnittelu”.

Mitä epätasapainoisesta eli balansoitumattomasta translokaatiosta voi seurata?

Epätasapainoisessa eli balansoitumattomassa translokaatiossa kromosomimateriaalia voi olla hävinnyt tai sitä on tavanomaista enemmän. Tällöin henkilöllä on jossakin kromosomissaan ehkä useita geenejä ylimäärin tai niitä puuttuu. Jos translokaatio vaikuttaa merkittävästi geenin/geenien rakenteeseen tai niiden ilmentymisen säätelyyn, seurauksena voi olla erilaisia terveyspulmia tai esimerkiksi jokin kehitysvammaoireyhtymä.

Miten kromosomitranslokaatiot periytyvät?

Sekä täysin oireettomat että oireita aiheuttavat translokaatiot voivat periytyä vanhemmalta lapselle. Esimerkiksi oireeton vanhempi, jolla on tasapainossa oleva eli balansoitunut kromosomitranslokaatio perimässään, voi saada lapsen, joka onkin perinyt vanhempansa balansoituneen kromosomitranslokaation epätasapainoisessa muodossa. Tällöin lapsella voi olla kromosomimutaation aiheuttamia oireita tai siitä johtuva oireyhtymä. Translokaation, kuten muidenkaan geneettisten muutosten, syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä.

Kokemustietoa harvinaisesta kromosomitranslokaatiosta voi lukea Kokemustietoa Tukiliiton Harvinaiset Tarinoista:  Kokemustietoa harvinaisesta kromosomimuutoksesta; Kallen kummalliset kromosomit – ja elämä jatkuu.

Translokaation kantajuudesta perhesuunnittelun näkökulmasta voit halutessasi lukea perinnöllisyyshoitajamme Ulla Parisaaren kirjoituksesta: Näkökulmia terveen sisaruksen perhesuunnitteluun. Harvinaiskeskus Norion Perhesuunnittelu ja raskaus-osiossa on tietoa perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen.

Mikä on Robertsonin translokaatio?

Robertsonin translokaatiossa kaksi eri kromosomia ovat poikkeuksellisesti liittyneet yhteen. Robertsonin translokaatio muodostaa yhden suuren yhdistelmäkromosomin eli translokaatiokromosomin (ks. taulukko 4b yläpuolella). Useimmiten Robertsonin translokaatiossa osallisina ovat kromosomit 13, 14, (15), 21 tai 22. Kahden kromosomin yhdistyminen yhdeksi yhdistelmäkromosomiksi vähentää ihmisen kokonaiskromosomimäärän 46:sta 45:een. Kun Robertsonin translokaatio on muodostunut niin, ettei osallisina olevista kromosomeista puutu materiaalia, henkilö on usein oireeton Robertsonin translokaation kantaja. Kantajuus on suhteellisen yleistä, sillä noin joka tuhannella (1:1000) on Robertsonin translokaatio perimässään.

Mitä Robertsonin translokaatio voi aiheuttaa?

Useimmissa tapauksissa Robertsonin translokaation kantajuus ei aiheuta kantajalleen terveyshaittaa, joten sen olemassaolosta ei usein edes tiedetä. Robertsonin translokaatio voi kuitenkin lisätä riskiä keskenmenoihin ja hedelmättömyyteen. Henkilöllä, jolla on Robertsonin translokaatio, on noin 1 %:n kohonnut todennäköisyys saada lapsi, jolla voi olla trisomia-13 tai -21 tai jokin muu kehityshäiriö. Samoin kuin yllä olevassa kuvassa (kuva 8 yläpuolella), vanhempi, jolla on Robertsonin translokaatio perimässään, tuottaa eri tyyppisiä sukusoluja. Osassa niistä kromosomit ovat tasapainossa, osassa epätasapainossa. Lapsen oirekirjo riippuu siitä, millainen vanhemman yhdistelmäkromosomi on ja millaisen epätasapainoisen translokaation lapsi on perinyt.

Lisää tietoa Robertsonin translokaatiosta, jossa osallisina ovat kromosomit 13 ja 14 löydät Harvinaiskeskus Norion sivuilta, erikoislääkärin laatimasta diagnoosikuvauksesta: Robertsonin (13;14) translokaatio

Voiko kromosomimutaatioita korjata tai hoitaa?

Kromosomimuutoksia ei pystytä tällä hetkellä parantamaan, mutta niiden mahdollisesti aiheuttamia yksittäisiä oireita voidaan kuitenkin hoitaa.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitaja auttaa mielellään kaikkissa perimään, perinnöllisyyteen ja harvinaisiin sairauksiin/oireyhtymiin liittyvissä kysymyksissä. Hänen yhteystietonsa löydät mm. Keskustelutuki ja ohjaus-sivuilta.

Halutessasi voit lukea myös Harvinaiskeskus Norion vertaistukikoordinaattori Sanna Kalmari ja perinnöllisyyshoitaja Ulla parisaaren blogin ”Virhe, muutos, mutaatio vai poikkeama?” mitä erilaisia merkityksiä on termeillä geeni- tai kromosomivirheet, -poikkeamat, -muutokset ja -mutaatiot.

Takaisin sisällysluetteloon.

Päivitetty 9/2020, 2/2022 , 5/2024 ja 11/2024.