ZTTK-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 8.3.2023

ORPHA:500150
OMIM: 617140

Avainsanat: Brain malformations-musculoskeletal abnormalities-facial dysmorphism-intellectual disability syndrome, Zhu-Tokita-Takenouchi-Kim syndrome

Lyhyesti

ZTTK-oireyhtymä on harvinainen oireyhtymä, joka vaikuttaa moniin eri elimiin ja elinjärjestelmiin. Oireisiin kuuluvat kehitysviive ja/tai älyllinen kehitysvammaisuus. Aivoissa on havaittavissa rakennemuutoksia mm. valkeassa aineessa, aivopoimuissa, aivokurkiaisessa, aivokammioissa, lukinkalvossa sekä pikkuaivoissa. Oireyhtymään liittyy tietyt kasvonpiirteet sekä muutoksia lihaksissa ja luustossa. Oirekuvaan voi liittyä myös lyhytkasvuus. ZTTK-oireyhtymässä voi ilmetä epilepsiaa ja silmien tai näkökyvyn poikkeavuuksia. Synnynnäiset rakennepoikkeavuudet kitalaessa, sydämessä sekä virtsa- ja sukupuolielimissä voivat olla mahdollisia.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneillä todetaan usein hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka hankaloittaa mm. syömistä. Usein lapsen kasvu on ikätovereitaan heikompaa. Motoristen ja hienomotoriikkaa vaativien taitojen oppiminen usein viivästyy. Myös puheen oppiminen on ikätasoa hitaampaa. Älyllinen kehitysvammaisuus voi olla keskivaikeaa tai vaikeaa. Epilepsiaa voi esiintyä. Ensimmäiset epilepsiakohtaukset ilmenevät usein varhaislapsuudessa, 1-6 vuoden iässä.

Synnynnäiset lihasten ja luuston muutokset ovat tavallisia. Niihin voivat lukeutua esimerkiksi poikkeavuudet kylkiluissa ja hampaissa, skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, kyfoosi eli kumararyhtisyys tai kyfoskolioosi eli jälkimmäisten kahden ominaisuuksien yhdistelmä. Toisinaan ilmenee kraniosynostoosia eli kallon saumojen ennenaikaista luutumista, jotka voivat vaikuttaa mm. pään muotoon. Erilaiset jäykistymät tai nivelten ylitaipuisuus tai -liikkuvuus kuuluvat usein oirekokonaisuuteen. Jalat ja kädet voivat olla pienikokoiset. Lyhytkasvuisuutta ilmenee noin puolella (50 %) henkilöistä, joilla on ZTTK-oireyhtymä.

Kasvonpiirteisiin lukeutuvat mm. kasvojen epäsymmetrisyys, keskikasvojen mataluus, syvällä kasvoissa sijaitsevat silmät ja matalalla sijaitsevat korvat. Silmäkulmat voivat olla alaspäin suuntautuneet ja nenänselkä leveä ja matala. Nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako voi olla lyhyt.

Silmäongelmista karsastus on yleisin piirre, mutta silmissä voi esiintyä myös nystagmusta eli silmävärvettä tai muita näköhäiriöitä, kuten kaukotaitteisuutta ja heikkonäköisyyttä.

Aivokuvissa on nähtävissä erilaisia muutoksia mm. aivopoimujen rakenteessa, aivokammioissa ja aivokurkiaisessa. Joillakin voi esiintyä myös lukinkalvon kystia tai Arnold-Chiarin epämuodostuma.

Joillakin oirekuvaan kuuluu myös synnynnäiset ruuansulatuselimistön, sydämen sekä virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuudet, kuten erilaiset munuaisten dysplasiat eli kehityshäiriöt. Myös veren alhaiset immunoglubuliini (Ig)-pitoisuudet eli vasta-ainetasot voivat olla mahdolliset.

Syy ja perinnöllisyys

ZTTK-oireyhtymän aiheuttaa kromosomissa 21 (21q11.11) sijaitsevan SON-geenin mutaatio. SON-geenin tuote osallistuu moniin eri solunsisäisiin tapahtumiin, ja sillä on merkittäviä tehtäviä mm. sikiön kehityksen aikana kantasolujen ylläpidossa ja hermoston kehityksessä. SON-geenin mutaatio voi vaikuttaa myös aineenvaihduntaan ja mitokondrioiden toimintaan. Tutkimustulokset antavat viitteitä siihen, että SON-geenituotteen vähentynyt määrä soluissa on selittävänä syynä oireiden kehittymiselle.

ZTTK-oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että SON-geeniparin toisessa geenissä oleva mutaatio on riittävä aikaan saamaan oireyhtymän. Henkilöllä, jolla on SON-geenin mutaatio, on 50 %:n todnenäköisyys saada lapsi, jolla on ZTTK-oireyhtymä.

Suurimmassa osaa tapauksista oireyhtymä johtuu kuitenkin sattumalta syntyneestä ja uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä SON-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on SON-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on ZTTK-oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

ZTTK-oireyhtymä on erittäin harvinainen. Sen yleisyydeksi on arvioitu yksi tapaus miljoonaa vastasyntynyttä lasta kohden (1: 1 000 000). Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut vuoteen 2020 mennessä yli 30 henkilöä, joilla on ZTTK-oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Harvinaissairauksien diagnosointiin voidaan käyttää koko eksomin sekvensointia, jossa perimän kaikki eksomit eli proteiineja koodittavat geenialueet tutkitaan mahdollisten mutaatioiden löytämiseksi. ZTTK-oireyhtymän kohdalla eksomisekvensointi usein nopeuttaa diagnoosin asettamista ja täten säästää potilasta turhilta tutkimuksilta ja hoidoilta. SON-geenin mutaation löytyminen perimästä vahvistaa ZTTK-oireyhtymädiagnoosin asettamisen.

ZTTK-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito ja kuntoutus on kunkin potilaan oireiden mukaista ja voi käsittää mm. fysio-, toiminta- ja puheterapian. Perheen tuki on tärkeää.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole saatavilla arvioita, koska oireyhtymä on erittäin harvinainen, eikä tietoa ole kertynyt vielä tarpeeksi.

Historia

Oireyhtymä on nimetty ZTTK-oireyhtymän kuvanneiden tutkijoiden sukunimien etukirjainten, Zhu-Tokita-Takenouchi-Kim, mukaan. Ensimmäiset lääketieteelliset julkaisut oireyhtymästä ilmestyivät vuonna 2015.

Kokemustietoa

Kokemustietoa ZTTK-oireyhtymä löydät Tukiliiton Tarinat-osiosta: Älkää ottako minulta onnea omasta kodista.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”ZTTK syndrome” mm. englanninkielinen suljettu ryhmä, ”ZTTK-SON SHINE gene DE NOVO”, niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): ZTTK syndrome

Lähteet

Orphanet: Brain malformations-musculoskeletal abnormalities-facial dysmorphism-intellectual disability syndrome.
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): ZTTK syndrome; ZTTKS

Yu Yang, Lei Xu, Zhen Yu, Hui Huang, Li Yang. Clinical and genetic analysis of ZTTK syndrome caused by SON heterozygous mutation c.394C>T.  Mol Genet Genomic Med. (2019); 7(11): e953.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 16.12.2020.