Xp11.22-p11.23-mikroduplikaatio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 29.10.2024

ORPHA: 217377
ICD-10: Q99.8
ICD-11: LD51
OMIM: 300801

Avainsanat: Trisomy Xp11.22p11.23, Dup(X)(p11.22p11.2)

Lyhyesti

Xp11.22–p11.23 mikroduplikaatio on erittäin harvinainen. Tässä diagnoosikuvauksessa esitetyt tiedot perustuvat muutamiin henkilöihin, joilta tämä kromosomimuutos on tunnistettu. Usein oirekuvaan kuuluu keskivaikea tai vaikea kehitysvamma ja puheen kehityksen viive sekä epilepsia. Lisäksi lapsen EEG:ssä eli aivosähkökäyrässä nähdään unenaikaisia muutoksia. Oirekuvalle ominaista on myös ennenaikainen murrosikä, autismikirjon häiriö sekä jotkin ulkonäön erityispiirteet. Myös oireettomuus on mahdollinen. Oirekuva vaihtelee siis yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on Xp11.22–p11.23-mikroduplikatio. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiossa ilmenee joitakin ulkonäköpiirteitä alaraajoissa ja kasvoissa, joita ei kuitenkaan ole kaikilla. Jalat voivat olla kapeat ja viides varvas eli pikkuvarvaas voi olla hypoplastinen eli vajaakehittynyt. Lisäksi jotkin varpaat ovat voineet kasvaa yhteen ja jalkaterässä voi olla pes planus eli matala jalkaholvi tai pes cavus eli korkea kaariholvi. Oirekuvaan voi myös kuulua tavanomaista lyhyempi pituuskasvu ja taipumus ylipainoon.

Mahdollinen hypotonia eli alentunut lihasjänteys voi vaikeuttaa motoristen perustaitojen oppimista. Istumaan, ryömimään ja kävelemään oppiminen voi viivästyä tai edetä tavanomaiseen tahtiin. Kävelytaito saatetaan omaksua esimerkiksi 1–4-vuotiaana. Myös hienomotoriikan omaksumisessa voi kestää tavanomaista kauemmin. Tästä voi seurata, että lapsi oppii esimerkiksi pukemaan, riisumaan ja peseytymään ikäisiään myöhemmin.

Tyypillisintä Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiolle on puheen kehitysviive. Tämä kromosomimuutos vaikuttaa usein sekä puhekykyyn että puheen ymmärtämiseen. Toisilta puheen ymmärtäminen sujuu helpommin kuin puheen tuottaminen ja joillakin se voi olla päin vastoin. Dysartria eli ääntämishäiriöt voivat olla mahdollisia ja johtua mm. kasvolihasten hypotoniasta. Äänen tuottaminen voi olla hankalaa, ja ääni voi olla käheä tai nasaalinen. Useimmat sanovat ensisanansa 1–4-vuotiaana. Sanojen käyttö voi kuitenkin olla vähäistä. Osa ei opi puhumaan lainkaan. Tällöin he voivat ilmaista itseään esimerkiksi kuvien tai muiden vaihtoehtoisten kommunikaatiovälineiden avulla.

Epilepsiaa on noin puolella (50 %), joilla on Xp11.22–p11.23 mikroduplikaatio. Ensimmäinen epilepsiakohtaus voi ilmetä varhaislapsuudessa tai myöhemmin kouluiässä. Epilepsian tyyppi ja vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti. Lapsuudessa epilepsiaan saattaa liittyvä myös poikkeavaa unenaikaista aivojen sähköistä purkaustoimintaa, joka näkyy EEG:ssä eli aivosähkökäyrässä keskitemporaalisina tai keskialueen piikkeinä. Tyypillistä tälle EEG-löydökselle on, että niihin liittyy vireystilan ja kognitiivisen suorituskyvyn heikentymistä sekä käytöshäiriöitä. Englanniksi tästä oirekokonaisuudesta käytetään nimitystä ”Continuous spike and wave during slow wave sleep” eli CSWS tai ” Electric status epilepticus in sleep” eli ESES. Unenaikainen purkaustoiminta ja siihen liittyvä epilepsia lakkaavat suurimmalla osalla murrosiässä.

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiossa myös unihäiriöt ovat mahdollisia.

Osalla todetaan autismikirjon häiriö, jolle ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, levottomuus, jäykkä ja toistava käyttäytyminen sekä rajoittuneet mielenkiinnon kohteet.

Vanhemmat kuvailevat lapsiaan, joilla on Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio sosiaalisiksi, välittäviksi ja halukkaiksi oppimaan uusia asioita. Lapsilla on hyvä paikkamuisti ja kuvien tunnistamiskyky. Toisinaan heitä luonnehditaan itsepäisiksi ja ujoiksi. On osin epäselvää, mitkä käyttäytymispiirteet ovat osa Xp11.22–p11.23-mikroduplikaation oirekuvaa ja mitkä eivät.

Suurimmalla osalla todetaan ennenaikainen murrosikä. Tytöillä kuukautiset voivat alkaa esimerkiksi yhdeksän vuoden iässä ja pojilla murrosiän piirteitä ilmaantuu reilun kahdeksan vuoden iässä.

Harvinaisempia oireita Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiossa ovat toistuvat infektiot sekä näkö- ja kuuloaistin pulmat.

Syy ja perinnöllisyys

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio johtuu X-kromosomissa tapahtuneesta duplikaatiosta eli kahdentumasta. Duplikaatiossa perimänainesta on siis tavanomaista enemmän, tässä X-kromosomin pienessä käsivarressa (p) sen tietyllä alueella (p11.22–p11.23). Tällä kromosomialueella sijaitsee useita geenejä, joiden lukumäärämuutokset (duplikaatiot tai deleetiot eli häviämät) aiheuttavat kehitysvamman tai tunnistetun kehitysvammaoireyhtymän ja/tai ne ovat yhteydessä autismikirjon häiriöön. Tällaisia geenejä ovat mm. HUWE1, KDM5C, IQSEC2, TSPYL2, SHROOM4, PHF8 ja FAM120C. Oireyhtymän oireet johtuvat perimämateriaalin ylimäärästä ja sen käytöstä yksittäisissä soluissa.

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaation koko ja sen seurauksesta siinä mukana olevat geenit vaihtelevat yksilöllisesti. Duplikaation koko vaihtelee usein 0.8–9.2 megaemäksen (Mb, Megabase) välillä, ja useimmiten Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio on kooltaan 4,5 Mb eli 4 500 000 emästä DNA:ssa. Emäkset (A (adenosiini), C (sytosiini), T (tymiini), G (guaniini)) ja niiden keskinäinen järjestys muodostavat DNA:n geneettisen koodin.

Joissakin tapauksissa mikroduplikaation koko korreloi eli on yhteydessä Xp11.22–p11.23-mikroduplikaation aiheuttamiin oireisiin, toisissa tapauksissa ei. Toistaiseksi ei ole keinoja arvioida millainen Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio aiheuttaa vaikean ja mikä lievemmän oirekuvan tai oireettomuuden. Oirekuva voi vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä, joilla on täsmälleen samanlainen Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio, kuin myös saman perheen sisällä.

Etenkin pojilla/miehillä geeniylimäärä aiheuttaa selkeitä oireita, mutta tytöillä/naisilla tilanne on monimutkaisempi. Tämä johtuu siitä, että tytöillä/naisilla on tavanomaisesti perimässään kaksi X-kromosomia, joista toisen X-kromosomin geenien käyttö hiljenee eli inaktivoituu. Sen geenejä ei siis käytetä geenituotteiden valmistamiseen. Pojilla/miehillä on sukupuolikromosomeinaan vain yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi, joten heillä tämä molekyylibiologinen ilmiö on tarpeeton. Sen sijaan kaikille tytöille/naisille X-kromosomin inaktivaatio on välttämätön. Se takaa, ettei X-kromosomin geenituotteita valmisteta liikaa soluissa. Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: Periytymisen periaatteet ”Mitä on X-kromosomin inaktivaatio?” voit halutessasi lukea aiheesta enemmän. Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio-oireyhtymässä tyttöjen/naisten X-kromosomin inaktivaatio on kuitenkin vinoutunut. Tämä tarkoittaa sitä, että X-kromosomia, jossa on Xp11.22–p11.2-mikroduplikaatio, käytetäänkin geenien luentaan useammin kuin X-kromosomia, jossa tätä kromosomimuutosta ei ole. Myös X-kromosomin vinoutuneesta aktivaatiosta löytyy tietoa Harvinaiskeskus Norion sivulta: Syventävää tietoa perimästä kohdasta Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat: ”Mitä tarkoittaa X-kromosomin vinoutunut inaktivaatio?”

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaation koko vaikuttaa sekä naisilla että miehillä sen periytymistapaan ja sitä myötä tämän kromosomimuutoksen periytymistodennäköisyyksiin seuraavassa sukupolvessa. On havaittu, että pienet (< 1 Mb) Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiot noudattavat X-kromosomissa resessiivistä eli peittyvää periytymistapaa ja suuremmat mikroduplikaatiot dominanttia eli vallitsevaa periytymistapaa. Poikasikiöllä kooltaan iso kromosomimuutos voi johtaa raskauden keskeytymiseen tai lapsen synnyttyä vaikeaan oirekuvaan, koska pojilla on perimässään vain yksi X-kromosomi ja sen geneettisen materiaalin ylimäärä ilmenee heillä välittömästi aiheuttaen oireita. X-kromosomaalisesta periytymistavoista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: ”Periytymisen periaatteet”. Huomionarvoista on, että jos lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan kromosomimuutoksensa vanhemmaltaan, lapsen oirekuva voi olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan. Onkin mahdollista, ettei isä tai äiti ole tietoisia perimässään olevasta kromosomimuutoksesta ennen kuin he saavat lapsen, jolla on oireita aiheuttava Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio, tai heidän perimäänsä tutkitaan jonkin muun syyn vuoksi.

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio voi olla seurausta myös uudesta, niin kutsutusta de novo-kromosomimuutoksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy tätä kromosomimuutosta, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa. De novo-muutos voi jatkossa olla perinnöllinen, mikäli henkilö, jolla on tämä de novo– kromosomimuutos, saa biologisia lapsia.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Koska Xp11.22–p11.23-mikroduplikaation periytymistapa ja siihen liittyvät mekanismit ovat monisyiset, perhe hyötyy perinnöllisyysneuvonnasta. Perinnöllisyysneuvonnassa perhe voi halutessaan keskustella heitä koskettavasta oireyhtymän periytymistavasta ja oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Maailmalla on tunnistettu noin 100 henkilöä, joilla on perimässään Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatio. Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus miljoonaa vastasyntynyttä kohden (<1: 1000 000). Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiota on sekä naisilla että miehillä. Hyvin todennäköisesti tämä kromosomimuutos on alidiagnosoitu. Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Xp11.22-p11.23-mikroduplikaatiota on erittäin vaikea tunnistaa pelkän oirekuvan perusteella, siksi geneettiset eli perimään liittyvät tutkimukset ovat välttämättömiä diagnoosin asettamiselle. Pikkulapsi voi saada esimerkiksi puheen kehitysviiveen ja havaittujen ulkonäön ja rakenteen erityispiirteiden vuoksi lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa oireiden ja löydösten syytä aletaan selvittämään. Perimäntutkimus tehdään verikokeesta, ja vastausten saaminen kestää usein muutaman kuukauden. Xp11.22–p11.23-mikroduplikaation löytyminen perimästä vahvistaa diagnoosin. Diagnoosin saaminen lopettaa lapsen oireiden syiden selvittelyn, selkiyttää ennustetta ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa ja antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

Xp11.22–p11.23-mikroduplikaatiota ei voida parantaa, mutta sen aiheuttamia mahdollisia oireita pystytään hoitamaan. Hoito on oireiden mukaista ja yksilöllistä ja siihen osallistuvat erikoislääkärit sekä terapeutit. Lapsen neurologisten oireiden, kasvun ja kehityksen säännöllinen seuranta on tärkeää. Epilepsian hoito on oireiden mukaista. Siinä pyritään kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventumiseen tai kohtausoireiden lievittymiseen. Ennenaikaisen murrosiän mahdollisesta hoidosta ja seurannasta vastaa endokrinologi. Usein oppimisen tukeminen on tarpeen, ja tuen määrä selviää lapsen varttuessa. Puheterapia on monille välttämätöntä mm. suun motoriikan opettelun tai vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen käytön oppimiseksi. Fysio- ja toimintaterapiasta on monille hyötyä. Arjen mahdollisimman säännönmukainen rakenne voi lievittää mahdollisia käytöspulmia, koska se lisää turvallisuuden tunnetta ja antaa mahdollisuuden ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Perheen tuki ylläpitää ja lisää perheen voimavaroja.

Ennuste

Koska Xp11.2–p11.23-mikroduplikaatio on erittäin harvinainen ja sen oirekuva vaihtelee merkittävästi yksilöstä toiseen, luotettavaa ennustetta eliniän odotteesta on mahdotonta antaa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja henkeä uhkaavista komplikaatioista, jotka voisivat lyhentää eliniän odotetta.

Historia

Kromosomialueen Xp11.2–p11.23-mikroduplikaatio kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy ainakin ” Xp11.22 Duplication: Simons Searchlight Community”-niminen englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Microduplication Xp11.22p11.23 syndrome
Simons Searchlight: Xp11.22 Duplication

Lähteet

Orphanet: Microduplication Xp11.22p11.23 syndrome
Rare Chromo.org: Xp11.2 duplications
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chromosome Xp11.23-p11.22 Duplication Syndrome

Giorda, R., Bonaglia, M. C., Beri, S., Fichera, M., Novara, F., Magini, P., … & Zuffardi, O. (2009). Complex segmental duplications mediate a recurrent dup (X)(p11. 22-p11. 23) associated with mental retardation, speech delay, and EEG anomalies in males and females. The American Journal of Human Genetics, 85(3), 394-400. DOI: 10.1016/j.ajhg.2009.08.001

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 29.10.2024