Triploidia

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 2.3.2023
 
ORPHA:3376
ICD-10: Q92.7

Avainsanat: Triploidy, Triploid syndrome, Triploidy syndrome, Chromosome triploidy syndrome, 69,XXX, 69,XXY tai 69,XYY

Lyhyesti

Ihminen perii sekä isältään että äidiltään haploidisen eli yksinkertaisen peruskromosomiston (23 kromosomia), jossa kutakin yksittäistä kromosomia on yksi kappale. Hedelmöityksen jälkeen ihmisen peruskromosomisto on diploidinen, eli kaksinkertainen (46 kromosomia). Triploidiassa yksilöllä on yksi ylimääräinen haploidinen kromosomisto (23+23+23). Toisin sanoen hänellä on kolminkertainen kromosomisto (69). Triploidia on eräs polyploidian eli haploidisen kromosomiston monikerran muoto.

Triploidia on kolmanneksi yleisin kromosomaalisesta poikkeavuudesta johtuva keskenmenon syy monosomian (20 %) ja trisomian jälkeen (60 %). Monosomiassa haploidisesta kromosomistosta puuttuu yksi, mikä tahansa ihmisen kromosomeista (45) ja trisomiassa mitä tahansa kromosomia on yksi ylimääräinen (47) eli kolme kappaletta.

Triploidiset raskaudet päätyvät pääosin keskenmenoon varhaisessa vaiheessa raskautta. Joskun harvoin lapsi syntyy elävänä. Vaikeiden kehityshäiriöiden vuoksi lapsi elää muutamista päivistä tai viikoista muutamaan kuukauteen. Mosaikistinen triploidia, jossa osassa soluja on tavanomaiset 46 kromosomia ja osassa poikkeavat 69 kromosomia, on oirekuvaltaan usein lievempi ja eliniänodotteeltaan parempi kuin täydellinen triploidia. Triploidiseen mosaikismiin liittyy usein kuitenkin mm. kehitysvammaisuus.

Oireet ja löydökset

Useimmissa tapauksissa triploidinen raskaus keskeytyy ensimmäisen kolmanneksen aikana (raskausviikot 1-12). Jos raskaus jatkuu, ultraäänitutkimuksissa sikiön ja istukan rakenne voi olla lähes normaali tai antaa viitteitä rakennepoikkeavuuksista.

Triploidian oireisiin vaikuttaa kummalta vanhemmalta ylimääräinen haploidinen peruskromosomisto on peräisin, isältä vai äidiltä (ks. Syy ja perinnöllisyys).

Kun lapsen ylimääräinen haploidinen perimä on peräisin isältä (diandrinen triploidia), sikiö kasvaa usein kohtuullisen hyvin, mutta hänellä voi olla mikrokefaliaa eli tavanomaista pienempi päänympärys ja myös niskaturvotusta. Lisäksi istukka on suurikokoinen ja siinä saattaa olla rakkuloita (partial mole, osittainen rypäleraskaus). Istukan poikkeava rakenne on viite istukan heikosta kunnosta. Useimmiten sikiöt, joilla ylimääräinen kromosomisto on peräisin isältä, menehtyvät raskauden varhaisessa vaiheessa.

Joskus harvoin triploidinen raskaus etenee toiselle raskauskolmannekselle (raskausviikot 13-27). Tällöin sikiö on todennäköisesti saanut ylimääräisen kromosomistomonikertansa äidiltään (digyninen triploidia). Siinä sikiö on etenkin vartaloltaan selvästi normaalia pienikokoisempi suhteessa pään kokoon. Ultraäänitutkimuksissa voi löytyä joitakin rakennepoikkeavuuksia, kuten yhdyssormisuus ja/tai -varpaisuus sekä ventrikulomegalia eli tiettyjen aivokammioiden laajentuminen tai hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö. Lisäksi napanuorassa voi olla vain yksi napavaltimo normaalin kahden sijaan. Istukka näyttää ultraäänessä normaalilta (nonmolar), joskin se on kooltaan tavanomaista pienempi. Lapsivettä voi olla tavallista vähemmän.

Joskus harvinaisissa tapauksissa raskaus jatkuu viimeiselle raskauskolmannekselle (raskausviikot 28-40), äidin terveyden tilaa on tällöin seurattava tarkasti, sillä äidille voi kehittyä pre-eklamsia, joka aikaisemmin tunnettiin nimityksellä toksemia tai raskausmyrkytys. Siinä äidin verenpaine nousee, virtsaan erittyy albumiinia (albuminouria) ja äidillä esiintyy turvotusta. Pre-eklampsia voi olla hengenvaarallinen sekä äidille että kehittyvälle lapselle, ja joskus synnytys joudutaan ennenaikaisesti sen vuoksi käynnistämään. Syitä pre-eklampsiaan ei tiedetä. Pre-eklampsiaa esiintyy enemmän niissä triploidisissa raskauksissa, joissa sikiö on perinyt isältään ylimääräisen haploidisen kromosomiston. Vaikka lapsen ja äidin terveyttä seurataan tarkasti raskauden aikana, triploidinen lapsi voi kuolla myös kohtuun.

Jos raskaus jatkuu syntymään saakka, normaali alatie synnytys on usein mahdollinen. Vastasyntyneellä voi ilmetä hengitysvaikeuksia, jolloin hänelle tarjotaan lisähappea. Joillakin vauvoilla ei ilmene selviä terveysongelmia, ja he kykenevät syömään, vaikkakin imemisvoimakkuus voi olla tavanomaista heikompaa. Vauvalla voi olla joitakin epätavallisia piirteitä, kuten kolmannen ja neljännen sormen ja/tai toisen ja kolmannen varpaan yhdyssormisuus ja -varpaisuus sekä yksi kämmentä halkova ihouurre niin kutsuttu nelisormipoimu (engl. simian crease) kahden sijaan.

Kasvonpiirteille ominaista voivat olla toisistaan kaukana sijaitsevat silmät, matala nenänselkä, pieni leuka, matalalla sijaitsevat ja poikkeavan muotoiset korvat, pienet silmät sekä huuli- ja suulakihalkio. Lapsi on usein pienikokoinen. Hänellä voi esiintyä synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia mm. selkärangassa (bida bifida eli selkärankahalkio), aivoissa, sydämessä, munuaisissa, lisämunuaisissa, maksassa, suolistossa ja virtsarakossa.

Mosaikistisessa triploidiassa, jossa triploidia kohdistuu siis vain osaan lapsen kehon soluista, kehityshäiriöt voivat olla lievempiä kuin täydellisessä triploidiassa. Tämän vuoksi mosaikistisella lapsella selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Mosaikistisen kudoksen määrä ja sijainti vaikuttavat oirekuvaan. Mosaikistisilla lapsilla voi esiintyä esimerkiksi kehitysviiveitä, kehitysvamma, epilepsia, lyhytkasvuisuutta, ylipainoa ja masennusta.

Syy ja perinnöllisyys

Ihmisen peruskromosomisto on diploidinen eli kaksinkertainen (46 kromosomia). Siinä molemmilta vanhemmilta, isältä ja äidiltä, peritään haploidinen kromosomisto (23 kromosomia). Triploidiassa peruskromosomisto on kolminkertainen (69 kromosomia). Tämä aiheuttaa raskauden keskeytymisen jo varhaisessa vaiheessa vaikeiden kehityshäiriöiden vuoksi. Harvinaisissa tapauksissa raskaus etenee pidemmälle tai äiti synnyttää lapsen, jolla on triploidinen perimä.

Triploidian syntytapoja on useita ja ne on jaoteltu diandriseen ja digyniseen triploidiaan. Diandrisessa triploidiassa kromosomiston ylimäärä on peräisin siittiöstä. Diandrinen triploidia voi muodostua kahdella tavalla; a) kun kaksi kromosomilukumäärältään normaalia siittiötä (23+23) hedelmöittää samanaikaisesti haploidisen munasolun (23), tai kun b) haploidisen munasolun (23) hedelmöittää siittiö, jolla on diploidinen perimä (46). Useimmiten triploidinen lapsi on siis saanut isältään kromosomiston ylimäärän.

Diandriset triploidiat käsittävät yli puolet (66 %) triploidisista raskauksista, joista siittiön kromosomiston monikerta on triploidian syynä 23 %:ssa tapauksista.

Digynisessä triploidiassa hedelmöitykseen osallistuu peruskromosomistoltaan diploidinen munasolu (46) ja haploidinen (23) siittiö. Munasolun kromosomiston monikerta on triploidian syynä 10 %:ssa tapauksista. Triploidisissa raskauksissa, joissa kromosomiston ylimäärä on periytynyt äidiltä, sikiöllä on paremmat selviytymismahdollisuudet toiselle raskauskolmannekselle ja siitä mahdollisesti eteenpäin aina lapsen syntymään saakka. Näistä harvinaisista vastasyntyneistä neljä viidestä (80 %) elää yli kuukauden.

Triploidia ei periydy, eikä aikaisempi triploidinen raskaus lisää riskiä triploidiaan seuraavissa raskauksissa. Kirjallisuudessa on mainintoja perheissä, joissa triploidiaa on esiintynyt useamman kuin kerran. Tämän ajatellaan kuitenkin olevan erittäin harvinaista ja johtuvan sattumasta. Koska triploidia on verrattain yleistä (1-3 % kaikista raskauksista), triploidian toistuvuuden todennäköisyys on häviävän pieni. Triploidia ei ole kenenkään syytä, eikä sen syntyyn voi vaikuttaa.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa triploidiaan liittyvistä asioista ja esimerkiksi sen toistumistodennäköisyydestä omalla kohdallaan jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta ja raskaudesta, sivuilta: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Kaikista ensimmäisen raskauskolmanneksen raskauden keskeytymisistä, joihin liittyy kromosomipoikkeavuus, triploidiset keskenmenot käsittävät arviolta noin 10-20 %. Todellista yleisyyttä on vaikea arvioida, sillä suurin osa triploidiaraskauksista keskeytyy alkuraskaudesta ja jäävät silsi diagnosoimatta. Arvioidaan kuitenkin, että ensimmäisen raskauskolmanneksen (1-12 raskausviikot) keskenmenoista triploidian yleisyys on 1: 3500; raskausviikkoon 16 mennessä 1: 30 000 ja raskausviikkoon 20 mennessä 1: 250 000. Triploidiset raskaudet keskeytyvät siis todennäköisimmin raskauden ensimmäisillä viikoilla.

Triploidisten vastasyntyneiden yleisyys on 1: 10 000. Poikavauvoja kaikista triploidia tapauksista arvioidaan olevan yli puolet (51 -69 %). Triploidiset poikasikiöt, joiden karyotyyppi eli kromosomiston kokoonpano on 69,XYY, ovat erittäin harvinaisia (0,3 %). Arvellaan, että tällä karyotyypillä on heikoin elinkyky. Karyotyypin 69,XXX (tyttö) esiintyvyys on 31-49 % ja triploidisen kromosomiston 69,XXY (poika) esiintyvyys on 49-69 %. Nämä esiintymisosuudet poikkeavat periytymissääntöjen mukaisista sukupuolikromosomien laskennallisista todennäköisyyksistä.

Diagnoosi ja hoito

Triploidia epäily voi herätä jo raskauden aikaisissa seulonnoissa ja ultraäänitutkimuksissa. Triploidiassa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana sikiöllä voi olla poikkeavaa niskaturvotus. Samaan aikaan äidillä on usein kohonneet veren vapaan koriongonadotropiini-beeta-alayksikön (nk. beta-HCG:n) ja seerumin alfa-fetoproteiinin määrät, kun taas plasmaproteiini A:n (PAPP-A; pregnancy associated plasma protein-A) arvot ovat usein matalat. Huomioitavaa on, että vain neljäsosassa (25) alkuraskauden yhdistelmäseulan riskiluku on poikkeava. Triploidinen raskaus ei siis löydy yhdistelmäseulan riskiluvun perusteella. Myöskään kajoamaton sikiötesti äidin verestä niin kutsuttu NIPT- (noninvasive prenatal testing, NIPT) ei löydä triploidiaa. Suurin osa (77 %) triploidiaraskauksista, jotka eivät ole keskeytyneet, diagnosoidaankin kaikukuvauslöydösten (ultraäänitutkimusten) herättämien epäilyjen avulla.

Lapsen kromosomipoikkeavuudesta saadaan parempi varmuus tutkimalla sikiön/vastasyntyneen kromosomit. Sikiöltä tutkimus voidaan tehdä raskauden aikana lapsivesi- tai istukkanäytteen avulla, joihin liittyy 0,5 – 1 %:n keskenmenon riski. Huomionarvoista on, että istukkanäytteestä diagnosoitu triploidia ei välttämättä ulotu sikiön soluihin, vaan lapsi voi olla peruskromosomistoltaan täysin normaali.

Kun triploidia epäily on varmistunut, on tärkeää selvittää, kummalta vanhemmalta kromosomiston ylimäärä on peräisin, koska se vaikuttaa lapsen elinkykyyn ja äidin raskaudenaikaiseen vointiin ja raskauden jälkeiseen seurantaan. Esimerkiksi raskauskomplikaatiot ovat yleisempi niissä raskauksissa, joissa sikiö on perinyt ylimääräisen kromosomiston isältään kuin äidiltään. Näiden syiden vuoksi ylimääräisen kromosomiston alkuperän selvitys on tärkeä, etenkin silloin, jos perhe haluaa jatkaa mahdollista triploidiaraskautta.

Jos perhe päätyy raskauden keskeytykseen, raskaus on keskeytettävä viimeistään raskausviikoilla 20-24. Tällöin raskauden keskeytys tarvitsee jo erikoisluvan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valviralta ja selkeän perusteen keskeytykselle, kuten sikiöllä todetun vaikean vamman.

Keskeytyksen tai keskenmenon yhteydessä kromosomianalyysi tehdään sikiöltä solu-/kudosnäytteestä. Jos selviää, että triploidia on siittiöperäinen, on mahdollista, että istukka on kehittynyt epätavallisesti (nk. rypäleraskaus/osittainen rypäleraskaus). Tällöin on mahdollista, että äidille kehittyy istukkasyöpä kohtuun mahdollisesti jääneistä raskauden aikaisista kudoksia. Istukkasyövän mahdollista kehittymistä seurataan puoli vuotta rypäleraskauden jälkeen.

Vastasyntyneeltä mahdollinen kromosomipoikkeavuus tutkitaan verikokeen avulla.

Triploidian hoito keskittyy vauvalla olevien oireiden hoitoon, koska parantavaa hoito ei ole olemassa.

Lisää tietoa ja tukea, kun syntymätön lapsi voi olla harvinaissairas löydät Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Raskaus.

Ennuste

Lähes 99 %:a triploidisista raskauksista keskeytyy tai lapsi kuolee kohtuun. Tilastot osoittavat, että triploidia, jossa ylimääräinen peruskromosomisto on peräisin äidiltä, selviävät useimmiten alkiovaiheen yli (< kahdeksan raskausviikkoa) kuin jos ylimääräinen peruskromosomisto on peritty isältä.

Triploidisen vauvan elinikää on vaikea ennustaa. Vastasyntyneistä useimmat elävät vain joitakin tunteja tai päiviä. Muutamissa harvinaisissa tapauksissa vauva on elänyt viiden kuukauden ikään. Pisin elinikä triploidisella vauvalla on ollut kymmenen ja puoli kuukautta. Jos kyseessä on mosaikistinen triploidia, jossa osassa henkilön soluja on siis 46 ja osassa 69 kromosomia, triploidisen kudoksen määrä ja sijainti vaikuttavat huomattavasti eliniän ennusteeseen. Jotkut mosaikistiset ja triploidiset henkilöt ovat eläneet aikuisikään. Heillä on todettu mm. kehitysvammaisuutta, oppimisvaikeuksia, epilepsiaa, kuulonalenemaa tai kuuroutta sekä muita poikkeavuuksia.

Muuta huomioitavaa

Triploidia on eri asia kuin trisomia. Trisomiassa jotakin yksittäistä kromosomia on kolme kappaletta normaalin kahden sijaan. Eräät tunnetuimmista trisomioista ovat trisomia-21 (Downin oireyhtymä; yleisin), trisomia-13 (Pataun oireyhtymä; toiseksi yleisin) ja trisomia-18 (Edwardsin oireyhtymä; kolmanneksi yleisin)

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Triploidy” oma suljettu ja englanninkielinen keskusteluryhmä ”Triploidy Awareness Aupport Group (Pregnancy & infant Loss) niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Mira Neste, Hannele Laivuori, Virpi Laitinen ja Tanja Saarela. Alkuraskauden yhdistelmäseula ja kaikukuvaukset triploidiaraskauksien diagnostiikassa. Duodecim; 139(1):53-59.

Verneri.net, Neuvonta: kysymyksiä ja vastauksia: Triploidia, haploidia ja mosaikismi

Eija Karjalainen ja Helena Sundström: Triploidia; syy sikiön kasvuhäiriöön ja vähävetisyyteen. Duodecim 1995;111(7):627-

Unique: Triploidy
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Triploidy
National Organization for Rare Disorders (NORD): Triploidy

Lähteet

Orphanet: Triploidy

Milenko Kolarski, Begzudin Ahmetovic et al. (2017). Genetic Counseling and Prenatal Diagnosis of Triploidy During the Second Trimester of Pregnancy. Medical Archives 71(2): 144–147. DOI: 10.5455/medarh.2017.71.144-147.

Mira Neste, Hannele Laivuori, Virpi Laitinen ja Tanja Saarela (2023). Alkuraskauden yhdistelmäseula ja kaikukuvaukset triploidiaraskauksien diagnostiikassa. Duodecim: 139(1):53-59.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 11.9.2020.