TRIO-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 8.3.2023

Avainsanat: Mental retardation autosomal dominant 44

Lyhyesti

TRIO-kytkeytynyt kehitysvammaoireyhtymä, lyhyesti TRIO-oireyhtymä, johtuu TRIO (trio Rho guanine nucleotide exchange factor)-geenin mutaatiosta. Mutaatio johtaa yleensä hermostonkehityshäiriöön. Kehitysviiveet puhumisen ja liikkumisen perustaidoissa ovat yleisiä. Mahdollisen kehitysvammaisuuden tai oppimisvaikeuksien taso vaihtelevat. Älykkyys voi olla joissakin tapauksissa täysin normaalia. Käyttäytymispiirteisiin voivat lukeutua keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus, autistiset piirteet ja/tai aggressiivinen käytös. Oirekuvaan voivat kuulua myös luustomuutokset selkärangassa, hampaissa ja käsissä. Päänympärys voi poiketa normaalijakaumasta ja kasvonpiirteissä voi olla pieniä poikkeavuuksia. Oirekuvat eroavat huomattavasti yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilta, ja oireyhtymään voi myös liittyä joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu. Osalla TRIO-geenin muutos ei aiheuta merkittäviä oireita.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneelle tyypillistä ovat syömisvaikeudet. Imeminen voi olla heikkoa, eikä pulloruokintakaan aina onnistu. Syömisvaikeudet voivat johtaa heikkoon kasvuun. Lapsella todetaan usein mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänkoko. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuitenkin myös mainintoja makrokefaliasta eli tavanomaista suuremmasta päänkoosta ja normaalijakauman mukaisesta päänympäryksestä.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa löytyy mainintoja pienistä kasvonpiirteiden poikkeamista, kuten kasvojen epäsymmetrisyydestä ja korkeasta otsasta. Jos leuka on pieni, suu voi olla ahdas. Tästä voi seurata esimerkiksi hammasmuutoksia ja/tai purentavirheitä. Hampaiden puhkeaminen voi tapahtua tavanomaista myöhemmin.

Hammasmuutoksien lisäksi, luustomuutoksia voi olla myös selkärangassa ja käsissä. Näistä tyypillisiä ovat mm. selkärangan skolioosi eli sivuttainen vinouma tai kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai niiden yhdistelmä eli kyfoskolioosi. Lisäksi sormet saattavat olla lyhyet ja niiden keskimmäinen nivel voi olla tavallista suurempi. Joillakin pikkusormi voi olla muodoltaan käyrä ja kämmen lyhyt.

TRIO-oireyhtymässä ilmenee yleisen kehityksen, kuten puheen ja motoristen eli liikkeiden hallintaan liittyvien perustaitojen, viivästyminen. Esimerkiksi istumaan lapsi voi oppia juuri ennen ensimmäistä ikävuottaan ja kävely voi alkaa sujua itsenäisesti ilman tukea noin puolitoistavuotiaana tai sen jälkeen neljään – viiteen ikävuoteen mennessä.

Älykkyys voi olla lähellä normaalia tai normaali. Jos kehitysvammaisuutta ilmenee, se on usein lievää. Oppimisvaikeudet voivat olla yleisiä.

TRIO-oireyhtymässä voi ilmetä toistuvaa aggressiivista käytöstä, levottomuutta tai ylivilkkautta. Autismikirjon häiriön piirteet sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD ovat mahdollisia. Lisäksi joillakin voi olla tavallista alhaisempi kipukynnys ja taipumus itseään vahingoittavaan käytökseen.

Joskus TRIO-oireyhtymään liittyy ummetusta, virtsan pidätysvaikeuksia, epilepsiaa ja ataksiaa eli liikkeiden säätelyhäiriöitä sekä toistuvia infektioita. Synnynnäiset sydämen rakennepoikkeavuudet voivat olla mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

TRIO (trio Rho guanine nucleotide exchange factor) -geeni sijaitsee kromosomissa 5 (5p15.2). TRIO-geenistä valmistuu entsyymi, joka välittää hermosolujen kasvua ja kehitystä. TRIO-geeni on tärkeä etenkin kehittyvissä aivoissa.

Oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että perimässä olevasta kahdesta TRIO-geenistä vain toisessa oleva mutaatio riittää aiheuttamaan oireyhtymän. Kaikista diagnosoiduista TRIO-oireyhtymätapauksista, noin 20–40 % arvellaan periytyneen lapsille toiselta vanhemmaltaan. Jos vanhemmalla on TRIO-geenin mutaatio perimässään, lapsi perii mutaation 50 %:n todennäköisyydellä. Tämä todennäköisyys on sama raskaudesta toiseen.

Useimmiten TRIO-oireyhtymä johtuu siis sattumalta syntyneestä ja uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä TRIO-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on TRIO-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on TRIO-oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

TRIO-oireyhtymä on yhtä yleinen sekä miehillä että naisilla. Oireyhtymän yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Maailmalla on kuvattu ainakin 20 henkilöä, joilla on TRIO-oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

TRIO-oireyhtymä voi muistuttaa joiltakin piirteiltään Angelmanin oireyhtymää sekä Pitt-Hopkinsin oireyhtymää. Diagnoosi perustuu henkilön oirekuvaan ja TRIO-geenimuutoksen löytymiseen perimäntutkimuksissa.

TRIO-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Säännöllinen kasvun, kehityksen ja käyttäytymispiirteiden seuranta ovat osa oireyhtymän hyvää hoitoa. Puhe-, toiminta- ja fysioterapia tukevat lapsen kehitystä. Puhetta korvaavina kommunikointitapoina voidaan käyttää esimerkiksi kuvakortteja. Tarvittaessa oppimista on tärkeä tukea erikoisjärjestelyin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Lastenpsykiatrin tai -psykologin kanssa on hyvä keskustella häiritsevistä käyttäytymispiirteistä ja niiden hoidosta sekä siitä, miten niihin kannattaa suhtautua arjessa. Luustomuutoksia hoidetaan ortopedien ja hammaslääkäreiden asiantuntemuksella. Säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeitä.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole annettavissa luotettavia tietoja. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja oireyhtymään mahdollisesti liittyvistä vakavista komplikaatioista.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Simons Searchlight.org: TRIO
GeneReviews®: TRIO-Related Intellectual Disability

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Intellectual developmental disorder, autosomal dominant 44, with microcpehaly; MRD44.

Schultz-Rogers, L., Muthusamy, K., Pinto e Vairo, F. et al. Novel loss-of-function variants in TRIO are associated with neurodevelopmental disorder: case report. BMC Med Genet 21, 219 (2020).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.9.2021.