Triko-rino-falangeaalinen oireyhtymä (tyypit 1 ja 2)
Triko-rino-falangeaalista (TRP)-oireyhtymää esiintyy kahta eri tyyppiä. TRP1 on harvinainen, perimän virheestä johtuva oireyhtymä, jonka piirteitä ovat omaleimaiset kasvonpiirteet, heikko hiusten kasvu ja nivelongelmat. TRP1-henkilöt ovat myös lyhyehköjä. TRP2 (Langer-Giedionin oireyhtymä) on vielä harvinaisempi ja siihen kuuluvat nuo samat piirteet, mutta lisäksi henkilöillä on oppimisvaikeuksia ja heille kehittyy hyvälaatuisia luukasvaimia (eksostooseja). Näiden oireyhtymien geenitausta on hiukan erilainen. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää oireenmukaisin hoidoin.
Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen 13.4.2022
ORPHA: 324764
Avainsanat: Triko-rino-falangeaalinen oireyhtymä, Tricho-rhino-phalangeal syndrome, TRP1-oireyhtymä, TRP2-oireyhtymä, Langer-Giedionin oireyhtymä
Lyhyesti
TRP-oireyhtymää esiintyy kahta eri tyyppiä. TRP1 on harvinainen, perimän virheestä johtuva oireyhtymä, jonka piirteitä ovat omaleimaiset kasvonpiirteet, heikko hiusten kasvu ja nivelongelmat. TRP1-henkilöt ovat myös lyhyehköjä. TRP2 (Langer-Giedionin oireyhtymä) on vielä harvinaisempi ja siihen kuuluvat nuo samat piirteet, mutta lisäksi henkilöillä on oppimisvaikeuksia ja heille kehittyy hyvälaatuisia luukasvaimia (eksostooseja). Näiden oireyhtymien geenitausta on hiukan erilainen. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää oireenmukaisin hoidoin.
Kuvaus
Triko-rino-falangeaaliset ( tricho-rhino-phalangeal) oireyhtymät ovat harvinaisia. Nimi on muodostettu keskeisten poikkeavien rakenteiden englanninkielisten nimien perusteella. ”Tricho” tarkoittaa hiusta tai karvaa, ”rhino” nenää ja ”phalangeaalinen” viittaa sormien luihin.
TRP1-oireyhtymän oireet ja löydökset vaihtelevat suuresti. Useimmiten hiusten ja ohimopuoleisten kulmakarvojen kasvu on heikkoa, hiukset ovat värittömän vaaleat ja hiuksen laatu on hauras. Ennenaikainen hiustenlähtö on mahdollista. Kynnet ovat usein ohuet tai rakenteeltaan poikkeavat. Myös hampaistossa on poikkeavuuksia. Kun henkilöllä on hiusten, kynsien ja hampaiden poikkeavuuksia, puhutaan lääketieteen termein usein ”ektodermaalisista oireista”. Kasvonpiirteet ovat TRP1-henkilöillä persoonalliset: nenä on verrattain kookas ja kärjestään täyteläinen, nenän ja ylähuulen väliin jäävä alue (filtrum) on pitkä ja tavallista sileämpi, ylähuuli on ohut ja korvalehdet saattavat olla kookkaat. Pienileukaisuus, kapea ja korkea suulaki sekä ylimääräiset hampaat ovat tavallisia.
Sormet ovat lyhyehköt ja sormien pikkunivelten paksuuntuminen ja virheasennot ovat taudissa mahdollisia. Saatetaan jopa epäillä, että potilaan sorminivelissä olisi reuma. Sormien luissa on havaittavissa tavallisesti kahden ikävuoden jälkeen röntgentutkimuksella poikkeavuutta eli kartiomaiset epifyysilinjat. Reisiluun päässä saatetaan havaita röntgenmuutoksia, jotka voivat johtaa lonkan nivelrikkoon (artroosiin). Nivelkivut saattavat alkaa jo nuorehkoina ja ne ovat potilaiden mielestä taudin haitallisin oire.
TRP1-henkilöt ovat usein keskimittaa lyhyempiä ja usein jo heidän syntymäpituutensa on lyhyehkö. Eräässä tutkimuksessa (Lüdecke ym. Am J Hum Genet 2001;68:81-91) tutkittiin 75 henkilön pituuskasvua. Aikuisten keskimääräinen pituus oli -1.7 SD (miehillä noin 165 cm ja naisilla noin 155 cm) ja lasten -1.2 SD. Tutkittujen henkilöiden pituudet vaihtelivat kuitenkin huomattavan paljon. Tarkkaa ennustetta tulevasta pituuskasvusta ei siis pystytä antamaan.
TRP2-oireyhtymässä (eli Langer-Giedionin oireyhtymässä) esiintyy samantapaisia ulkonäön, kasvun ja nivelten poikkeavuuksia kuin TRP1:ssä. Lisäksi sitä sairastavilla on useimmiten lieviä tai kohtalaisen vaikeita oppimisvaikeuksia, päänympärysmitta on pienehkö, esiintyy kuulovammaisuutta, puheenkehityksen vaikeuksia sekä nivelten yliliikkuvuutta. Lisäksi yleensä viimeistään viiden vuoden iässä havaitaan raajojen pitkissä luissa eksostooseja eli hyvänlaatuisia luukasvaimia. Ne ilmenevät tavallisesti kipeinä luukyhmyinä. Langer-Giedionin oireyhtymä on erittäin harvinainen.
Mistä TRP-oireyhtymä aiheutuu?
Molemmat oireyhtymät liittyvät TRPS1-nimisen geeniin. Jokin tämän geenin virhe (mutaatio) löytyy valtaosassa niistä potilaista, joilla on TRP tyyppi 1-oireyhtymän oireita. Geenivirhe on voinut periytyä oireyhtymää sairastavalta vanhemmalta tai se on syntynyt uutena mutaationa vain siinä munasolussa tai siittiössä, josta henkilö on saanut alkunsa. Henkilöllä, joka sairastaa TRP1-oireyhtymää, on joka kerta lapsia hankkiessaan yhtä suuri todennäköisyys antaa lapselle tautia aiheuttava TRPS1-geeni tai sen normaali geenipari eli lasten riski sairastua on joka kerta 50 %. Tauti siis periytyy vallitsevasti eli dominantisti.
TRP tyyppi 2 eli Langer-Giedion oireyhtymä puolestaan aiheutuu sellaisesta perimän häviämästä eli deleetiosta, joka poistaa potilaalta koko TRPS1-geenin ja lisäksi sen läheisyydessä sijaitsevan EXT1-geenin (ja joskus muitakin lähellä sijaitsevia geenejä). Tällainen deleetio on lähes aina syntynyt uutena mutaationa vain yhdessä sukusolussa eli tauti on hyvin harvoin periytynyt vanhemmalta. Jos sairas henkilö hankkii lapsia, periytyy deleetio heille vallitsevan eli dominantin periytymisen mukaisesti.
Diagnostiikka
TRP-diagnoosi voi tapahtua kahdella tavalla. Oireyhtymän tunteva erikoislääkäri saattaa oirekuvan perusteella päätellä, että kysymyksessä on TPR1-oireyhtymä tai Langer-Giedionin tauti. Tämä ns. kliininen diagnoosi on tapana aina varmentaa geenitutkimuksella. Toisaalta lääkäri voi yleisemmin epäillä, että henkilöllä on jokin perimän aiheuttama sairaus ja teettää potilaan näytteestä laajan geenitutkimuksen, esimerkiksi ektodermaalisia oireyhtymiä etsivän geenitestipaneelin tai kaikki ihmisen geenit seulovan eksomitutkimuksen. Tällöin diagnoosin kertova geenivirhe löydetään laboratoriossa. Langer-Giedionin taudin geneettinen syy saattaa löytyä ns. molekyylikaryotyyppitutkimuksessa.
Hoito
TRP-oireyhtymiin ei ole parantavaa hoitoa. Ihotautilääkäri voi hoitaa heikkoa hiustenkasvua, mutta kokonaan tätä ominaisuutta ei voida poistaa. Nivelten turpoaminen ja virheasennot, nivelrikko ja luukyhmyt vaativat ortopedin arvion ja hoidon. Mahdollisia oppimisvaikeuksia tunnistetaan ja hoidetaan lastenneurologisissa yksiköissä. Osalla TRP-henkilöistä ei ole mitään sellaisia oireita, joihin he kokisivat tarvitsevansa terveydenhuollon apua.
TRP-oireyhtymä Suomessa
Suomalaisten potilaiden lukumäärä ei ole tiedossa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu 100-200 TRP-potilasta eri puolilta maailmaa, mutta oireyhtymien tarkka esiintyvyys ei ole tiedossa. On arvioitu, että potilaita olisi korkeintaan 1/100,000. Toisaalta on todennäköistä, että kaikilla TRP1-henkilöillä ei ole diagnoosia, koska oireyhtymään ei välttämättä liity terveydentilaa heikentäviä oireita.
Kokemustietoa
Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät Tukiliiton Tarinat-osiosta: Naisen muotokuva.
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
TRPS Support Group website (UK)
Lähteet
OMIM: Trichorhinophalangeal syndrome type 1
Lüdecke HJ, et al. Genotypic and phenotypic spectrum in tricho-rhino-phalangeal syndrome types I and III. American Journal of Human Genetics 2001 Jan;68(1):81-91.
Maas SM, Shaw AC, Bikker H, et al.: Phenotype and genotype in 103 patients with tricho-rhino-phalangeal syndrome. Eur J Med Genet. 2015 May;58(5):279-92