Townes-Brocksin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Norio-keskus 8.3.2023

OMIM: 107480

Avainsanat: Townes-Brocks Syndrome (TBS), Renal-Ear-Anal-Radial syndrome (REAR), Townesin oireyhtymä

Lyhyesti

Townes-Brocksin oireyhtymä on geneettinen oireyhtymä, joka vaikuttaa moninaisesti kehoon. Kolme yleisintä oiretta ovat peräaukon umpeuma (84 %:lla), poikkeavan muotoiset ulkokorvat (87 %), joihin voi liittyä etenevä kuulon alenema, sekä käsien rakennepoikkeavuudet, jotka useimmiten kohdistuvat peukaloon (89 %). Yleensä näistä kolmesta yleisimmästä oireesta ilmenee ainakin kaksi. Oireet vaihtelevat yksilöstä toiseen.

Oireet ja löydökset

Peräaukon umpeuma, poikkeavien ulkokorvien ja käsien epämuodostumien lisäksi, muita löydöksiä Townes-Brocksin oireyhtymässä voivat olla jalkojen rakennemuutokset (52 %), kuten esimerkiksi kolmannen varpaan lyhyys, varpaiden päällekäisyys ja/tai pes planus eli jalkaterän ja nilkan epämuodostuma.

Myös munuaisissa, sydämessä, sukupuolielimissä ja virtsateissä voi olla rakennemuutoksia, jotka voivat vaikuttaa näiden elinten toimintaan. Lähes puolella (42 %) on  munuaisten toimintahäiriöitä, jotka voivat johtua esimerkiksi polykystisistä tai hevosenkengän muotoisista munuaisista. Neljäsosalla (25 %) todetaan synnynnäinen sydänvika ja sukupuolielinten ja/tai virtsateiden epämuodostumia ilmenee noin kolmasosalla (36 %).

Useimmilla on lievä tai syvä kuulovika (65 %), ja joskus todetaan iiriskoloboma eli silmän värikalvon eli iiriksen kehityshäiriö.

Noin yhdellä kymmenestä (10 %) ilmenee oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Arnold-Chiarin epämuodostuma tyyppi I on mahdollinen.

Syy ja perinnöllisyys

Geenimuutos, joka aiheuttaa Town-Brocksin oireyhtymän on SALL1-geenissä kromosomissa 16 (16q12.11). SALL-geeniperheen geenit osallistuvat kudosten ja elinten kehittymiseen ennen syntymää.

Town-Brocksin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkittaa sitä, että oireyhtymä ilmenee henkilöllä, jolla on isältä tai äidiltä perityssä SALL1-geenissä oireyhtymää aiheuttava mutaatio. Henkilöllä, jolla on perimässä SALL1-geenin mutaatio, on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on Town-Brocksin oireyhtymä.

Town-Brocksin oireyhtymä voi olla seurausta myös sattumalta syntyneestä ja uudesta niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä SALL1-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on SALL1-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Town-Brocksin oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Town-Brocksin oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu 1:250 000 ja se on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Lääketieteellisiä julkaisuja on noin 200 henkilöstä, jolla oireyhtymä on todettu.

Diagnoosi ja hoito

Townes-Brocksin oireyhtymällä on päällekäisyyksiä mm. Goldenharin oireyhtymän, Okihiro syndrooman ja VACTERL-assosiaation kanssa.

Diagnoosi perustuu henkilöllä oleviin oireisiin ja geenitutkimuksista löydettyyn SALL1-geenin mutaatioon.

Town-Brocksin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito on oireiden mukaista. Vastasyntyneiden peräaukko korjataan yleensä kirurgisesti mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Tarvittaessa myös peukalon epämuodostuma voidaan kirurgisesti hoitaa. Sydämen ja munuaisten riittävä toiminta sekä kuuloaistin toimivuus tulee varmistaa. Joskus joudutaan turvautumaan hemodialyysiin tai munuaissiirtoon.

Ennuste

Oireyhtymän ennuste vaihtelee oirekirjon ja oireiden vaikeusasteen mukaan. Vaikeat sydänviat ja/tai munuaisen toimintahäiriöt voivat lyhentää elinajanodotetta.

Historia

Oireyhtymän piirteitä kuvasi ensimmäisenä H. Feichtiger jo vuonna 1943. Nimensä oireyhtymä on saanut kuitenkin Philip L. Townesin ja Eric R. Brocksin mukaan, jotka julkaisivat aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia vuonna 1972.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Townes-Brocks Syndrome” suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Facebookista löytyy myös samanniminen englanninkielinen avoin keskusteluryhmä, josta saa lisätietoa oireyhtymästä ja vertaistukea.

Aiheesta muualla

Duodecim Terveyskirjasto: Townes-Brocksin syndrooma
MedlinePlus: Townes-Brocks Syndrome

Lähteet