Temple-Baraitserin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 25.1.2022

ORPHA:420561
ICD-10: Q87.2
OMIM: 611816

Avainsanat: Severe intellectual disability-aplasia/hypoplasia of thumb and hallux syndrome

Lyhyesti

Temple-Baraitserin oireyhtymä on erittäin harvinainen geneettinen eli perimään liittyvä oireyhtymä. Sen tunnuspiirteinä ovat mm. kehitysvammaisuus sekä raajojen kärkiosien rakennepoikkeavuudet.

Oireet ja löydökset

Lapsilla on merkittävää hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä varhaislapsuudessa.

Kasvonpiirteille ominaista on joko korkea tai matala hiusraja otsalla sekä hiuspyörre. Silmän yläluomissa voi olla matala asento (nk. riippuluomet) ja silmän sisänurkkia voi peittää ihopoimu (niin kutsutut epicantus-poimut). Silmät sijaitsevat usein etäällä toisistaan. Korvalehti on paksu, nenänselkä on leveä ja madaltunut ja sieraimet ovat poikkeavan näköiset. Suu on leveä ja huulten punaiset osat ovat paksut.

Sormien ja varpaiden kärkien poikkeava rakenne on selvimmin näkyvissä peukaloissa ja isovarpaissa. Etenkin peukaloiden ja isovarpaiden kynnet saattavat olla vajaakehittyneet tai ne puuttuvat. Lisäksi peukalot voivat olla leveät ja isovarpaat pitkät.

Vaikean kehitysvammaisuuden lisäksi joillakin potilailla on autistisia piirteitä sekä epilepsiaa.

Syy ja perinnöllisyys

Temple-Baraitserin oireyhtymän aiheuttaa KCNH1 (Potassium Voltage-Gated Channel Subfamily H Member 1) -geenin mutaatio kromosomissa 1 (1q32.2). Geenistä valmistuva geenituote on kalium-herkkä ionikanava, jota on etenkin keskushermoston hermosoluissa. KCNH1-geenin mutaatio on yhdistetty myös Zimmermann-Labandin oireyhtymään, jolle ominaista ovat mm. kehitysvammaisuus, ikenien fibromatoosi eli liikakasvu, skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, hepatosplenomegalia eli suurentuneet maksa ja perna, karkeat kasvonpiirteet ja hirsutismi eli liikakarvoitus.

Temple-Baraitserin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että oireyhtymä kehittyy sikiölle, jos toisessa hänen perimässään olevassa KCNH1-geenissä on oireyhtymää aiheuttava mutaatio.

Temple-Baraitserin oireyhtymä on seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä KCNH1-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Temple-Baraitserin oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle 1 tapaus 1 000 000 elävänä syntynyttä kohden (<1 : 1 000 000). Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee alle 10 potilasta, joilla on Temple-Baraitserin oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Röntgenkuvissa nähdään poikkeavuuksia peukaloiden ja isovarpaiden kärkien luissa mm. epifyysien osalta.

Kliinisen kuvan lisäksi diagnoosin asettaminen vaatii geenitutkimuksia. Jos potilaalla todetaan KCNH1-geenin mutaatio, on otettava huomioon, että ko. geenin mutaatio on yhdistetty sekä Temple-Baraitserin oireyhtymään että Zimmermann-Labandin oireyhtymään. Tällä hetkellä keskustellaan ovatko Temple-Baraitserin oireyhtymä ja Zimmerband-Labandin oireyhtymä saman oireyhtymän eri ilmiasuja, vai toisistaan itsenäiset oireyhtymät (ks. lähde: André Mégarbané et al.). Tarkempi KCNH1-geenin sekvenssin eli emäsjärjestyksen muutosten analysointi sekä potilaan oirekuvan tarkka selvittäminen auttavat oikean diagnoosin asettamisessa.

Koska parantavaa hoitoa ei ole olemassa, Temple-Baraitserin oireyhtymän hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista.

Ennuste

Eliniänodotteesta on vaikea antaa luotettavia arvioita, sillä maailmalla tunnetaan ainoastaan noin kymmenen henkilöä, joilla on Temple-Baraitserin oireyhtymä.

Historia

I.K. Temple ja M. Baraitser kuvasivat oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 1991. Temple-Baraitserin oireyhtymän aiheuttavan KCNH1-geenin mutaatio tunnistettiin ensi kerran vuonna 2015.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ” Temple-Baraitser ” suljettu englannin kielinen keskusteluryhmä läheisille, joita Temple-Baraitserin oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Temple-Baraitser Syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Temple-Baraitser Syndrome; TMBTS

Joseph J. Shen. Two cases of Temple-Baraitser syndrome: natural history and further delineation of the clinical and radiologic phenotypes. Clinical Dysmorphology (2015) 24(2): 55-60

André Mégarbané et al. Temple-Baraitser Syndrome and Zimmermann-Laband Syndrome: one clinical entity? BMC Medical Genetics (2016); 17:42.

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 11.3.2020.